Nuorille töitä! - tapahtuma Keskustorilla

Kesäisenä torstaina 5.6.2014 Tampereen Keskustorilla järjestettiin Nuorille töitä! -tapahtuma. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda yhteen töitä hakevat nuoret ja avoimet työpaikat. 

Paikalla oli myös oppilaitosten edustajia kertomassa omasta koulutustarjonnastaan. Tapahtuman kohderyhmään kuuluivat kaikki alle 30-vuotiaat. Tapahtuman juonsi Oskari Palomäki ja esiintyjinä kuultiin Uusi päivä -sarjasta tuttua Vihreät valot -yhtyettä sekä nähtiin taikuri Jose Ahosen taikatemppuja. Tapahtuma kesti kahdestatoista kello kuuteentoista. Tapahtumassa oli tarjolla kaiken kaikkiaan yli 130 avointa työpaikkaa ja 50 näytteilleasettajaa, joista 30 oli yritysten pitämiä esittelypisteitä. Töiden hakeminen onnistui jättämällä CV tai käyntikortti itseä kiinnostavan yrityksen pisteelle.

Takuulla tekemistä! menossa mukana

Kuva: Takuulla tekemistä -projektin työntekijöitä
Nuorille töitä! -tapahtumassa

Takuulla tekemistä! -projekti oli mukana toteuttamassa tapahtumaa, tapahtumapäivänä meillä oli myös oma esittelypiste. Esittelypisteellä jaoimme myös infomateriaaleja Tampereen ammattikorkeakoulusta ja kerroimme eri koulutusvaihtoehdoista.
 
Kuvaustiimimme toteutti myös mainosvideon tapahtuman markkinoimiseksi. Tapahtumaa edeltävänä keskiviikkona ikuistimme tapahtuman rakentamisen ja pystytyksen Vanhan kirkon kellotapulista videolle.

Kuva: Kuvaukset ja haastattelut käynnissä

TT!-projektissa on tehtävänämme jakaa mielenkiintoisella tavalla lyhyiden videoiden ja blogitekstien kautta tietoa eri koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista nuorille.

Keskustorilla ständimme vetonaulana toimi
K e s ä k u v a p i s t e, jossa nuoret pääsivät kertomaan oman unelmansa ja se ikuistettiin valokuvaamalla. Valokuvaajina toimivat TT!-projektin tiimiläisemme. 

Videoimme myös  y r i t y s t e n   v i d e o h a a s t e i t a, joissa yritykset kertovat kuinka monta nuorta he ovat palkanneet töihin ja haastavat muut yritykset tekemään samoin.

Kuvasimme tapahtuman aikana huikeat 10 videohaastetta! Kesäkuvat on julkaistu Takuulla tekemistä! -projektin Facebook-sivulla ja videohaasteet YouTube-kanavallamme.

Kuva: Nuorten unelmia Kesäkuvapisteessä

 

Nuorille töitä -tapahtuma oli menestys

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli suuri menestys. Sää suosi, aurinko paistoi ja lämmitti, ja tapahtumaan osallistui upeasti runsaat 1500 nuorta. Ilmapiiri oli iloinen ja positiivinen, ja on varmaa, että yrityksiä saatiin tuotua lähemmäs nuoria ja toisinpäin.

Onnistuneesta tapahtumasta saamme kaikkien osallistujien lisäksi kiittää myös tapahtuman pääjärjestäjiä, joita olivat Pirkanmaan Yrittäjät ry, TE-toimisto, ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Yritys-Suomi, TAKK ja TAMK.

 
Tapahtuman ohjelmasivu: http://toimistot.te-palvelut.fi/pirkanmaa/keskustoritapahtuma2

Tapahtumavideot ja videohaasteet löytyvät soittolistalta nimellä Nuorille töitä -tapahtuma 5.6.2014:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLieuUlDhUo2ZKf93Il0kaH_h_eW0qh1oE

Järjestäjät:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/pirkanmaanyrittajat/
  http://toimistot.te-palvelut.fi/pirkanmaa/
  http://www.ely-keskus.fi/
  http://www.tampere.fi/
  http://www.yrityssuomi.fi/
  http://takk.fi/
  http://www.tamk.fi/

.............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Jenni Pansio
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu   
 

Monet nuoret edelleen työtä vailla

Kirjoitimme vajaa vuosi sitten Ylä-Pirkanmaan rumista työllisyystilastoista. Vuoden 2014 syys- ja lokakuun työllisyystilastot on nyt julkaistu, joten on mielenkiintoista tarkistaa tämän päivän tilanne. Mitä kuuluu Pirkanmaan pohjoisosan kunnille nyt? Yleisessä tiedossa on se, että monissa Ylä-Pirkanmaan kunnissa yritykset ovat joutuneet lomauttamaan työntekijöitään. Tämä ei voi tietää hyvää nuortenkaan työllisyyden kannalta.

Koulutusten alku kaunisti aavistuksen syyskuun tilastoja. Lokakuun lopun tilannekatsaus ei ihan niin valoisa kuitenkaan enää ollut. Silloin alle 25-vuotiaita työttömiä Virroilla oli 47 (10/2014), kun heitä vuotta aiemmin oli vain 38 (10/2013).

Myös Ruovedellä nuorisotyöttömyys oli nousussa. Lokakuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 29 (10/2014). Vuotta aiemmin heitä oli vain 19 (10/2013). Mänttä-Vilppulassa työttömien määrä laski yhdellä. Lokakuussa 2014 heitä oli 55.

Samuli työllistyi Sanssi-kortin avulla. Kaikki nuoret eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Kuva: Lahja.

Tilastot eivät kerro, mitä viime vuoden työttömille nuorille on tapahtunut. Ovatko he muuttaneet isompiin kaupunkeihin? Ovatko he työllistyneet? Ovatko he aloittaneet opiskelun? Tai ovatko he mukana esim. työkokeilussa, työvoimakoulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa?

• Muuttoliikettä on ollut, erityisesti Mäntästä tasaisena virtana jo pidempään. Opiskelemaan nuoria lähti syksyllä enemmän kuin edellisenä syksynä. Nuorten työllistyminen on nyt syksyllä ollut vähäistä, kesällä sanssikortin avulla työllistyttiin hyvin. Työkokeiluissa, työtoiminnassa ja Kalotissa nuoria on melko paljon koko ajan, arvioi Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja Päivi Tulijoki.
  

Sanssi-tukien määrässä ei alkuvuonna ole tapahtunut merkittävää muutosta. Tilasto ei myöskään kerro paikkakuntaa, mihin nuoret ovat työllistyneet. Työllistyminen ei siis välttämättä ole tapahtunut juuri nuoren asuinkunnassa.

Tammi-lokakuun 2014 aikana Sanssi-kortin kautta työllistyneiden määrä oli Juupajoella 6 (1-10/14) ja 7 (1-10/13), Mänttä-Vilppulassa vastaavat luvut olivat molempina vuosina 54, Ruovedellä 30 (1-10/2014) ja 27 (1-10/2013) sekä Virroilla 48 (1-10/2014) ja 53 (1-10/2014).


Heli Antila
lehtori
TAMK/ Virtain toimipiste

Näistä pikkujouluista lompakko kiittää

Oona nuukailee -juttusarja alkaa. Miten onnistuvat "Pikkujoulut edullisesti" 1/6.

Ensimmäinen joulukuvasto tuli postissa lokakuussa. Kaupat varustautuvat vuoden ihanimpaan juhlaan hyvissä ajoin, jotta myyntivolyymi on varmasti riittävän suuri. Piparkakkumuotit, kimaltavat pakettikortit ja muu mukava tilpehööri luovat tunnelmaa, mutta samalla ne tekevät loven opiskelijan lompakkoon. Jouluiset juhlat onnistuvat myös pienellä budjetilla. 

Valaistus ja musiikki luovat tunnelmaa

Jos et halua täyttää kotia tonttukrääsällä, keskity olennaiseen. Siivoa huolella, karsi pikkusälä ja panosta tunnelmalliseen valaistukseen: kynttilät ja lyhdyt ovat ihania, ja niitä saa edullisesti lähes joka kaupasta. Huolehdithan kuitenkin paloturvallisuudesta.

Pidä jouluinen fiilis katossa tunnelmallisella valaistuksella.

Musiikiksi sopii suosikkibiiseistä koottu soittolista. Voit myös olla old school ja lainata kasan jouluisia cd-levyjä kirjastosta.

Itsetehty ruoka tekee juhlan

 

Tarjoilu voi olla edullista. Vaihtoehtoja ei tarvitse olla useita, kunhan ruokaa on riittävästi jokaiselle vieraalle. Omatekoiset leivonnaiset ovat edullisia ja maistuivat kaikille. Joulupiparit ja -tortut ovat makea klassikko, suolaiseksi sopii kaikki pitsasta kanapiirakkaan. Valmisruoka tulee kalleimmaksi, joten tee itse mahdollisimman paljon.

Jos vieraita on tulossa kymmenittäin, jaa kuluja ja pyydä kutsuttuja tuomaan mukanaan syötävää tai juotavaa. Huomioithan, etteivät kaikki vieraat välttämättä juo alkoholia: glögi on hyvä vaihtoehto niin alkoholittomana kuin terästettynä. 

Black tie, tai naamiaiset

 

Hyvä keino hauskaan tunnelmaan on pitää naamiaisaiheiset pikkujoulut. Parhaat asut ovat itse koottuja, ja puvun osia saa esimerkiksi kirppareilta. Keksi teema, jonka ympärille on helppo pukeutua: satuhahmot ja eri aikakaudet ovat simppeleitä. Juhlavaa pukeutumista toivova kirjoittaa kutsuun black tie.

Itämaisen tanssijan asu vai Neuvosto-upseerin uniformu?
Bileiden teema määrittää pukeutumisen.

Lahjoissa tärkeintä on hyvä mieli

 

Pikkujouluissa on kiva jakaa paketteja. Säästeliäs keksii aineettomia lahjoja, joten lupaudu lenkkiseuraksi tai kokoa ystävällesi Youtubeen biisilista. Toimita aineeton lahja kauniissa kortissa. Toinen vaihtoehto on kerätä porukalla parikymppiä kasaan ja lahjoittaa se kaikille tärkeään kohteeseen.

Hyvä mieli kestää pidempään kuin parin euron turhake. 

......................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Oona Uski
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Jukka luotsaa Etsivää nuorisotyötä Ruovedellä!

Etsivän nuorisotyön apu on tarkoitettu 15–29-vuotiaille. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta elämäntilanteen selvittelyssä, osallistumisen perustana on vapaaehtoisuus.


Ruovedellä Etsivä nuorityö -toimiston löytää vanhalta puukoululta terveyskeskuksen kohdalta tien toiselta puolen. Pihassa voit ihmetellä rakennuksen monia ovia, mutta siitä Amanda-työpajan vasemmalta puolelta löydät oven missä on Jukan nimi ja puhelinnumero. Olet löytänyt perille.

Ruoveden Etsivä nuorisotyö löytyy täältä.

Kauniissa maisemakonttorissa istuu Jukka Salmela. Hän on aloittanut työt Etsivän nuorisotyön vetäjänä tämän vuoden alusta. Työkokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä löytyy pitkältä aikajaksolta. On ollut urheilukoulujen vetämistä, luokanopettajan, erityisluokanopettajan sekä nuoriso-ohjaajan työtä. Hänellä on vankka ja laaja-alainen näkemys nuorista.

Jukka Salmela toimii Etsivän nuorisotyön vetäjänä Ruovedellä.

Nuoret löytävät tiensä Jukan toimistolle monesti koulujen opojen tai erityisopettajien kautta. Eli koulu on päättymässä ja pitäisi saada todistus, mutta on kertynyt poissaoloja ja siksi todistus jää saamatta. Täällä yhdessä nuoren kanssa etsitään vaihtoehtoisia reittejä koulun loppuun suorittamiseksi. Myös koulutuspaikkojen etsiminen ja niihin tutustuminen yhdessä nuoren kanssa kuuluvat tähän työhön. Ainoa polku ei kulje koulun kautta, vaan myös sosiaalitoimen, TE-toimiston ja työpajojen kautta tulee nuoria autettavaksi. Etsivä nuorisotyö (katso video) on tarkoitettu 15–29-vuotiaille nuorille.

Toimistolla löytyy nuorelle myös tekemistä.

Tälläkin hetkellä tukimuodon piirissä on useita nuoria ja muutama aloittelee toimistolla kuntouttavassa toiminnassa. Siinä nuori tekee toimistolla Jukan johdolla häntä kiinnostavia asioita. Tällä hetkellä nuoret ovat kiinnostuneet taulujen tekemisestä.

Työnkuvaan kuuluu myös nuorten päivittäisten asioiden hoitaminen yhdessä eli vaikka sossussa tai TE-toimistolla asiointi. Erään nuoren kanssa on tehty yhteistyössä omat Etsivä nuorisotyö Ruovesi -sivut Facebookiin. Yhteistyöllä nuoren kanssa yritetään löytää itsekunnioitus ja ”elämässä pitää koittaa pärjätä” -asenne. Normaalin päivärytmin löytäminen näiden nuorten kohdalla on ensisijaisen tärkeää.

Nuoria kiinnostaa tehdä tauluja.

Esimerkkinä rytmin löytämisestä Jukka kertoo tarinan eräästä nuoresta, joka vietti videoiden äärellä suuren osan vapaa-ajasta yötä myöten. Koulunkäynti kärsi tästä totutusta tavasta. Kävipä sitten niin, että videot hajosivat ja nuoren isä ei ostanut enää uusia laitteita. Tämän johdosta nuoren elämässä muuttui rytmi ja koulunkäyntikin alkoi sujua paremmin. Nykyajan ”videoita” ovat tietokoneet ja puhelimet, joiden äärellä ollaan yömyöhään.

Nuoren itseluottamus kasvuun

Tämä työ on pitkälti holhoamista ja Jukan kännykkä onkin päivittäin kovassa käytössä, kun hän soittelee nuorten perään ja kyselee onko kaikki sovitut toimenpiteet tehty. Jos puhelimeen ei vastata, niin periksi mies ei anna vaan lähtee käymään nuoren kotioven takana. Tällä tavoin asiat eivät jää puolitiehen vaan ne yritetään viedä loppuun asti sovitulla tavalla. Joskus vaan nuorten mielestä ”puhelinlinjoissa on ollut vikaa, kun soittoyritykset eivät tavoita nuorta ja viestit eivät mene perille”, naurahtaa Jukka.

Työ vaatii sitkeyttä ja tässä työssä laatu korvaa määrän. Kuitenkin kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Nuori voi sanoa, ettei halua enää yhteistyötä etsivän kanssa.

Jukalla on kivoja visioita tulevaisuuteen vai miltäs kuulostaa kalareissu, pingiksen peluu, liikunta esim. jalkapallo ja sen päälle sauna, luontoretki nuotioineen ja makkaroineen. Ei paha ollenkaan.

Tämä on sitä kuntouttavaa toimintaa nuorille, millä yritetään saada nuoren itseluottamus kasvuun. Itseluottamuksen kasvaessa uskaltaa nuori siirtää vanhoja tapoja ja asenteita taka-alalle ja suunnata elämää uusille urille. Joskus se onnistuu ja toisinaan sitten taas ei.


 
Sinä apua tarvitseva ruovesiläinen nuori tai avun tarpeessa olevasta nuoresta tietävä henkilö, ota rohkeasti yhteyttä Jukka Salmelaan. Alla hänen yhteystietonsa:

Etsivä nuorisotyö
Ruovedentie 19
Työnohjaaja Jukka Salmela, p. 044 7871 313
s-posti: jukka.salmela(at)ruovesi.fi


Katso video! https://www.youtube.com/watch?v=vMSQRzYUsL0&list
Etsivä nuorisotyö

......................................
Teksti ja kuvat: Hansu
Liiketalouden koulutusohjelma
TAMK Virrat

Monitoimitalo 13:ssa tapahtuu: Urbaanin Musiikin Workshopista avaimet tähteyteen

Tampereen Koskipuiston laitamilla pääpaloasemaa vastapäätä sijaitsee Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden toimintakeskus Monitoimitalo 13, jonka viidestä kerroksessa löytyy monenlaista tekemistä kaikenikäisille. Talosta löytyy sekä viihtyisiä oleskelutiloja että mahdollisuuksia ohjattuun harrastustoimintaan. Toiminta ja tilat ovat pääasiassa tarkoitettu 7 - 29 -vuotiaille, mutta Monitoimitalossa järjestetään ohjattua toimintaa muunkin ikäisille.

Monitoimitalo 13 sijaitsee Koskipuiston laidalla Hotelli Tammerin kupeessa. Kuvaaja: Telma Rivinoja.

Monitoimitalossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia, joista loistavana esimerkkinä toimii juuri ennen pääsiäistä järjestetty Urbaanin Musiikin Workshop. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Tampereen ammattikorkeakoulun digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin toisen vuoden opiskelijat Mikko Kaartoluoma, Petja Virikko ja Lauri Kaski Virtain toimipisteestä. Urbaanin Musiikin Workshop järjestettiin osana heidän tapahtumatuottamisen opintojaan. Tapahtuma oli maksuton ja koostui kolmesta työpajasta, joissa opetettiin nuorille musiikin tekemisen alkeita. Workshop levittäytyi kolmoskerroksen kädentaitopajoja sekä ykköskerroksen kahvilaa lukuunottamatta ympäri Monitoimitalo 13:n monipuolisia tiloja.

Monitoimitalo 13:n Stage valmiina vastaanottamaan workshop-osallistujat. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Osallistujat kiersivät pienissä ryhmissä kolmessa eri työpajassa. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Ensimmäisessä työpajassa tutustuttiin musiikin tekemisen peruselementteihin

Ensimmäinen paja järjestettiin Medialoungessa, josta löytyy nykyaikainen kalusto erilaisten medioiden, kuten kuvan, äänen ja videon tekemiseen. Paja käsitteli digitaalista ääntä ja musiikin tuottamista, jossa tapahtuman järjestäjät Mikko, Petja ja Lauri kertoivat aluksi, mitä ääni on ja kuinka se muodostuu. He kertoivat, että urbaanin musiikin tekemisessä hyödynnetään erilaisia laitteita (Mac, PC ja jopa tablettia), joilla voi tehdä musiikkia. Järjestäjät kertoivat omia käyttökokemuksiaan musiikin tekemisessä käyttämistään ohjelmista (Garage band, Logic, Pro Tools..). Tietokoneen ja ohjelman lisäksi tarvitaan kaiuttimet, kuulokkeet, äänikortti sekä mikrofoni. Jos haluaa panostaa ääneen ja laatuun huolella, kannattaa huoneen akustiikkaan kiinnittää huomiota, jotta ääni ei lähde kaikumaan. Musiikin tekemiseen ei välttämättä tarvita mitään erityisiä musiikillisia taitoja - riittää, että kuuntelee ja kokeilee mikä kuulostaa hyvältä.

Ensimmäisessä pajassa osallistujat pääsivät kokeilemaan musiikin tekemistä. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Biisi saa alkunsa aina jostakin ideasta, joko jostakin omasta tai sitten lainataan jonkun toisen jo tekemää materiaalia - vaikka leikataan siitä osa, jolloin puhutaan sämpläyksestä. Sämpläys sai aikaan keskustelua pajassa ja osallistujien joukosta kuuluikin pian kommentti: ”kaikki musiikki täytyisi tehdä itse”. Kuitenkin huippuluokan musiikintekijät rapakon takaakin ”lainaavat” jo olemassa olevaa materiaalia. Tästä saatiin esimerkki, joka olikin aika mielenkiintoinen. Ensin kuunneltiin biisiä ja huomio täytyi kiinnittää biisin taustaan. Eristettiin biisistä kaikki ylimääräinen pois ja rinnalla soitettiin vanhaa klassikkoa. Klassikosta oli ”lainattu” 3-5 sekunnin mittainen pala, joka oli uudessa biisissä monistettu toistumaan repeatilla. Tästä oli saatu uuteen biisiin valmis pohja. Pajassa tuli esille, että kun raakaversio biisistä on valmiina, se kannattaa antaa jollekin toiselle miksaukseen ja masterointiin, koska ne ovat hankalia vaiheita.

Studiossa myös vasta-alkajat pääsevät äänittämään

Studiossa nuorten bändit pääsevät äänittämään musiikkiaan. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Toisessa pajassa päästiin tutustumaan Monitoimitalon upeaan musiikkistudioon, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä studioon liittyen. Studio on akustisesti täysin äänieristetty, joten edes vieressä olevan palolaitoksen äänet eivät kuulu sisälle. Erikoista studiossa oli, että bändi-iltoina voidaan äänittää suoraan Stagen lavalta materiaalia aina DVD:ksi asti. Studio on käytännössä tarkoitettu niille nuorille (13 - 29 -vuotiaille), joilla on vähän tai ei ollenkaan kokemusta studiotyöskentelystä. Eniten studion asiakasryhmänä on käynyt räppäreitä, jotka tuovat mukanaan oman taustamusiikkinsa, mutta hiljattain oli käynyt kokonainen bändikin äänittämässä materiaalinsa.

Studiosta löytyy kunnon äänityslaitteet. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Stageltakin löytyy miksauskalustoa. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Kolmas työpaja tarjoili arvokasta käytännön tietoa suoraan artistilta

Kolmannessa pajassa oli tähtiluennoitsijana rap-artisti Timi Lexikon, joka puhui musiikin tekemisestä omien kokemustensa kautta. Workshop huipentui Monitoimitalo 13:n Stagella, jossa nautittiin Timin akustisesta keikasta. Tapahtuman tiimellyksessä Timi kertoi Takuulla tekemistä! -poppoolle omista taustoistaan ja inspiraation lähteistään - niistä lisää myöhemmin videon ja blogitekstin muodossa, joten stay tuned!

Tapahtuma päättyi Timi Lexikonin akustiseen keikkaan. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Urbaanin Musiikin Workshopin projektipäällikkö Mikko Kaartoluoma kertoi jälkikäteen ajatuksiaan illasta ja oli tapahtumaan erittäin tyytyväinen sekä lupaili, että mahdollisesti tulevaisuudessa järjestettäisiin workshop uudelleen. Yleisö oli myös tyytyväinen tapahtumaan ja toivoi, että se laajenisi vaikka ihan koko viikonlopun mittaiseksi!


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Henna Nastolin

Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kun yksi vuoro muuttuu yli neljäksi vuodeksi

Työharjoittelusta työelämään 3 /4 - Sannan tarina

Järjestään olen kuullut haastateltaviltani nuorten olevan innokkaita tekemään töitä. Seuraavassa haastattelussa lähestytään aihetta toisesta näkökulmasta. Suomi on surullista kyllä yksi johtavista alkoholia kuluttavista maista. Miltä nuorten reippaus ja aktiivisuus näyttävät baarimikon silmin?

Sanna (23) kertoo lähteneensä peruskoulusta ammattikouluun tarjoilijaksi, koska silloin hänen siskonsa oli eräässä baarissa töissä. Mitä isosisko edeltä, sitä pikkusisko perästä. Opiskelujen loputtua nuori neiti siirtyi ruokaravintolaan kesäksi työhön. Kesän lähestyessä loppuaan Sannan opiskeluaikaisesta harjoittelupaikasta otettiin häneen yhteyttä.

”Pyydettii yks vuoro tekemään ja sen jälkeen minulle ilmoitettiin, että olis vuorolistassa enemmänkii vuoroja.” Sanna muistelee hymyillen. Tuosta hetkestä on nyt kulunut neljä ja puoli vuotta. Sanna uskoo omalla työpanoksellaan olleen vaikutusta työpaikan saantiin: ”Kyllä sillä oli arvoa, kun kerran oli jo tottunut työskentelemään paikassa ja ties miten hommat hoituu työpaikalla.”

Jatkokoulutusta Sanna ei ole ikinä miettinyt. Tämä siksi, ettei hän oikeastaan tunne sitä tarpeelliseksi. Samaa työtä hän tekisi, vaikka olisikin esimerkiksi restonomi- tai baarimestarikoulutus alla. Tämän alan hommia voi tehdä ilman papereitakin.

 

Sanna on tyytyväinen baarimikon hommiin. Kuvaaja: Milja.

Baarimikkona Sanna näkee useita työttömiä nuoria notkumassa baarissa, hänen sanoin, “juomassa sossurahoja”. Sanna ei halua yleistää kaikki nuoria samaan kastiin, mutta huomauttaa kuitenkin surullisesti, että näitäkin on. Hänen näkemyksensä juuri näistä nuorista on, että he vieroksuvat työntekoa. Moni nuori ei löydä omanlaistaan työtä ja he lopettavat nopeasti epämiellyttävät työt.

Tiedustelin hänen mielipidettään siitä, miten nuorten työllistymistä voisi kehittää.

”Tota… en minä tiiä. Kysyppä joku toinen!”, hän naurahtaa viitaten televisiosarja Putouksen hahmoon. Hetken mietittyään hän kuitenkin toteaa, että hänellä on pari ystävää, jotka ovat päässeet mieluisiin työpaikkoihin Kelan työharjoittelutuen avulla.

Sannan mielestä olisi tärkeää, että nuoret saataisiin kiinni työelämään. Jos TE-toimiston kautta voitaisiin tarjota fiksuja paikkoja nuorille, työn teko tuntuisi kivalta ja nuoret huomaisivat työn merkityksen. Sanna vielä pyysi minua lopettamaan kirjoitukseni näin: “Ei muuta”.


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Milja
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ylä-Pirkanmaa

Kahdella ammattitutkinnolla eteenpäin

Työharjoittelusta työelämään 1/4 - Riikan tarina

Yle uutisoi viime joulukuussa nuorten työttömyyden kasvusta. Nuorisotakuusta huolimatta alle 30-vuotiaita työttömiä oli noin 40 000. Tämä on hälyttävää, sillä määrä oli kasvanut 2012 vuodesta 6500 työttömällä.

Miksi meillä on niin paljon työttömiä nuoria?

Olen kuullut elämäni aikana vanhemman kansan syyttävän nuorisoa selkärangattomuudesta sekä laiskuudesta. Voiko tämän allekirjoittaa?

Tulevissa blogikirjoituksissani tulen haastattelemaan neljää eri alalla työskentelevää nuorta, jotka ovat jokainen päätyneet työelämään koulun työharjoittelun kautta. Ensimmäiseksi tutustumme Riikkaan.

Riikka (25) opiskeli  vaatetusalan artesaaniksi ammattikoulussa, josta hän valmistui vuonna 2008. Opiskelun päätyttyä hän siirtyi aina yhdestä työpaikasta toiseen Kelan harjoittelutuella. Jonkin aikaa työskenneltyään hän huomasi työn saannin olevan haastavaa ilman lisäkoulutusta, joten hän lähti sitä hakemaan.

Riikka. Kuvaaja: Milja.

”Tuntuu että tällä aikaisemmalla koulutuksella ei saanu töitä, joten aattelin että uusi ammatti vois edes auttaa työn saantia.” Riikka kertoo.

Riikka suoritti myynnin ammattitutkinnon keväällä 2013. Kevään aikana Riikka haki työharjoitteluun Prismaan, jossa hänen oma-aloitteisuutensa ja reippautensa oli eduksi. Harjoittelun seurauksena työpaikalta pyydettiin Riikkaa jäämään kesän ajaksi. Kesän lehtien muututtua keltaisiksi ja punaisiksi nuorta työntekijää pyydettiin jäämään töihin vielä joulukuuhun asti, jotta vakituiset työntekijät voisivat pitää lomansa.

”Sitten vuodenvaihteen jälkeen vakituisen sopimuksen kirjoitin”, Riikka sanoo hymyillen.

Nykyään Riikka työskentelee Prismassa kodin ja vaatetuksen puolella. Työtehtävikseen hän kuvailee siivoamisen, hyllyttämisen ja asiakkaiden auttelemisen. Tällaisia töitä mitä nyt asiakaspalveluun kaupassa kuuluu.

Tiedustellessani Riikan omaa näkemystä nuorten työttömyydestä, hän kertoi ettei oikeastaan ole mitään mieltä asiasta. Hänen kuulemansa mukaan yritykset lähtevät mieluusti hakemaan nuoria kokemattomia työntekijöitä, joten toivo nuorten työllistymisestä on olemassa!


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!

Milja

Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu

Ylä-Pirkanmaa

Sanssilla vakiduuniin jo parikymppisenä

Doe tutkimusmatkalla Sanssi-kortin maailmaan 3/4:

Jos maailma olisi täydellinen paikka, kaikille kävisi kuten Samulille.

Lähtiessäni etsimään Sanssi-kortilla työskentelevää nuorta pelkäsin edessä olevan pitkäkin urakka. Kortin nettinäkyvyys nuorten piirissä oli lähes nolla, joten se ei ainakaan nostanut odotuksiani.

Mutta hei, toisin kävi! Nuori löytyi alta aikayksikön. Kaiken lisäksi pääsin jututtamaan häntä ja selvittämään, miten hän pääsi töihin Sanssi-kortilla. Vai oliko kortilla osuutta asiaan ollenkaan?

Etsinnän tuloksena löytyi parikymppinen Samuli Kellomäki. Hän työskentelee VirKoneistus-nimisessä yrityksessä, joka on erikoistunut tuottamaan koneistuspalveluita. Tarkemmin en asiasta tiedä, mutta muttereita ja metalliputkia siihen liittyy. 

Samuli Kellomäki sai Sanssi-kortin avulla töitä VirKoneistuksesta.

Valmistumisen jälkeen vakituiseen työhön

Jutellessani Samulin kanssa selvisi, että hän on juuri valmistunut ja päässyt lähes saman tien vakityöhön. Siinä eivät kaikki hänen ikäisensä onnistu. En edes itse voi sanoa samaa! Työn saaminen meni Samulilla niin kuin parhaimmassa tapauksessa sen toivoo menevän: Samuli valmistui levyseppähitsaajaksi, ilmoittautui työnhakijaksi, odotti muutaman viikon ja sitten hänet pyydettiin töihin - vakituiseksi. Not bad, not bad.

Samuli työn touhussa.

Työnantaja oli tuttu Samulille jo työharjoittelujen ajalta. Tämä varmasti vaikutti duunipaikan saamiseen. Hän oli todennäköisesti antanut itsestään mairittelevan kuvan harjoittelussa, koska duuni napsahti. Nyt hän on työskennellyt yrityksessä jo useamman kuukauden ja pitää paikkaa ja työtovereita erinomaisina.

Sanssi toi työpaikan Samulille

“Asiat vain tapahtuivat. Sanssi-kortista olin kuullut joskus jossain, mutta ei mitään kummempaa”, Samuli kertoo.

Kaveriporukassa siitä ei ole ollut puhetta, vaikka kaikki hänen kaverinsa eivät ole työpaikkaa saaneetkaan. Jos Sanssi-kortti ei ole työnhakijan huulilla, niin voisiko kyse ollakin enemmän työnantajalle tärkeästä asiasta?

Samulin kanssa juttelemisen jälkeen on ilmiselvää, että tarvitsen myös toisen osapuolen, työnantajan, mielipiteitä asiasta. Haluan kuulla millainen houkutin Sanssi-kortti oli hänelle Samulin palkkaamisessa. Vaikuttiko se asiaan mitenkään? Oliko Samuli muuten vaan niin hyvä tyyppi, että hänet oli hyvä napata mukaan talliin?

Jos maailma olisi täydellinen paikka, kaikille kävisi kuten Samulille. Näin ei valitettavasti ole. Samuli on kuitenkin hyvä esimerkki, että työllistyminen voi olla mahdollista - sinullekin!


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!

Doe

Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu

Ylä-Pirkanmaa

Kuvat/Takuulla tekemistä!

Laina

Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu

Ylä-Pirkanmaa

Kesätöitä metsästämässä rekrytapahtumassa Virroilla

Perjantaina 7.3.2014 vietettiin Virroilla TE-toimistolla OPTIO-rekrytapahtumaa. Tapahtuma oli suunnattu työnhakijoille ja eritoten paikalle odotettiin nuoria. Paikan päällä oli runsas joukko paikkakunnan firmoja edustettuna muun muassa Nuorisokeskus Marttinen, Finncont, Virtain kaupunki, TE-toimisto, TAMK, Liljanne-koti, Ainala ry, Rantaterassi Baarpuuri sekä Takuulla tekemistä! -projekti.

Tapahtumassa kohtasivat kesätöitä hakevat nuoret ja kesätöitä tarjoavat firmat. Tunnelma paikan päällä oli rento ja mukava. Nuoret kyselivät yllättävän paljon työnantajilta työpaikoista mikä oli positiivista. Kynät sauhuten he kirjoittivat työhakemuksia firmoille. Kiinnostusta kesätöitä kohtaan tuntui riittävän.

Kyselin muutamien nuorten ajatuksia opinnoista ja kesätöistä. Eräät pojat kertoivat, että suunnitelmat olivat erittäin selkeät: yläaste kunnialla loppuun, sitten kesätöihin ja syksyllä jatko-opintoihin Ähtärin ammattioppilaitokseen. Nuori mies kyseli yritysten nimiä, joista voisi kysellä opintoihin liittyvää harjoittelupaikkaa. Hän kertoi opiskelevansa TAMKissa Tampereen toimipisteessä. Tyttöduo etsi kesätöitä ainakin osaksi kesää. Kuulemma lomaakin halusivat hieman viettää. Mutta kumminkin se oman rahan tienaaminen oli heillä mielessä ja rahareikiäkin kuulemma löytyi.

Eihän töitä sentään kuivin suin tarvinnut kysellä, vaan tarjolla oli kahvia, mehua ja keksiä. Niin, ja karkkeja unohtamatta. Niitä näkyi olevan melkein jokaisella esittelijällä pöydällään.

Tilaisuus oli onnistunut ja paikan päällä kävi näiden kahden tunnin aikana paljon nuoria. Päivän anti oli puolin ja toisin antoisa. Täällä oikeasti kohtasivat työnhakijat ja työnantajat. Tilaisuus auttoi nuoria kesätöiden hakemisessa, koska heidän oli helpompi kohdata työnantajat kasvotusten ja esitellä itsensä. Ja tällä tavalla paikkakunnan nuoriso tuli tutummaksi myös työnantajille.


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!

Hansu

Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu

Ylä-Pirkanmaa

Tyttöjen Talo: Come as you are

“ARGH! Hei olisko joku hyvä matikassa?”
Käyn katsomassa millanen tehtävä olisi tarjolla – geometriaa – joo not this time. Onneksi tällä kertaa en olekaan koulunkäyntiavustajan hommissa, vaan olen tullut tutustumaan Tampereen Tyttöjen Taloon, joka on juuri muuttanut uusiin tiloihin Keskustorille.

Tästä sisään ja kolmanteen kerrokseen!

Talossa parveilee tyttöjä 18 vuoden molemmin puolin. Osa on nenä kiinni oppikirjoissa, jotkut ottavat toisistaan mittaa Trivial Pursuitissa. Toiset vain juttelevat keskenään. On avoimen toiminnan hetki, jolloin työntekijät ja talossa käyvät tytöt viettävät aikaa yhdessä miten parhaaksi näkevät. Jonain toisena päivänä olisin saattanut nähdä vaikkapa leffan katsomista tai ruoanlaittoa.

Ny o meinaa tiukka matsi!

Tutustun kahteen tyttöön, joista Tessa, 18v, kertoo ajatuksiaan talosta 5 vuoden kokemuksella. Samanikäinen Julia käy Talossa nyt toista vuotta, parina päivänä viikossa.

”On harrastuksia ja töitä niin ei ehdi käymään niin usein kun tahtoisi”, he kertovat. Ilmapiiri on sellainen, että Tessan sopii tulla käymään säännöllisen epäsäännöllisesti, koska Talo ei pakota mihinkään. On sama tuleeko kerran vuodessa tai neljänä päivänä viikossa. Lisäksi pois ei potkita, vaikka Talossa käydessään ei tekisi muuta kuin katsoisi Maajussille morsianta (tai mitä ikinä siihen aikaan tv:stä tulisikaan). 

 

 

Yhdessä erilaisina

Rentoa ilmapiiriä luo myös se, että kaikki otetaan mukisematta vastaan rankoista taustoista huolimatta. Monella on kokemusta yksinäisyydestä, kiusaamisesta tai sairastamisesta. Talossa kuitenkin saa olla juuri sellainen kuin on, ja se parhaimmassa tapauksessa alkaa ajan kanssa heijastua muuallekin elämään.

”Kun mä käyn jossai bileissä niin ei siellä kukaa usko, miten ankaraa kiusaamista mä oon joutunu kokemaan”, Julia nauraa.
Yhtä rohkealta ja itsevarmalta vaikuttaa myös Tessa:
”Mä kävin joskus vuosia sitten täällä ujojen tyttöjen ryhmässä. Ujous jäi sit sinne!”

Ryhmiä järjestetään syksyisin ja keväisin kymmenisen kappaletta. Tänä keväänä toimii mm. draamaryhmä. Erona avoimeen toimintaan on se, että ryhmiin täytyy ilmoittautua ennalta ja sitoutua käymään niissä. Kaltaisilleni piheille Roope Ankoille tiedoksi: kaikki talon toiminta on ilmaista!

Vaikkei ryhmiin osallistuisikaan, antaa jo toisiin tutustuminen paljon. Kävijöitä on paljon eri taustoista, myös etnisesti. Yksi Tyttöjen Talon perustamisen idea onkin aikoinaan ollut tarjota paikka, johon minkä tahansa kulttuurisen tausta omaava tyttö voi tulla omana itsenään ja viettää aikaa yhdessä muiden tyttöjen kanssa.

”Täällä on saanut tosi paljon uutta näkökulmaa asioihin. Myös eri kulttuurit on tullu tutuiksi”, Tessa kertoo.
”Erilaisuutta oppii sietämään paremmin kuin hyvin”, Julia jatkaa.
”Joo, ei oo mullakaan mitään negatiivista sanottavaa talosta, ihmisistä, mistään. Mulla on pelkkiä hyviä kokemuksia täältä”, Tessa sanoo. Pakkohan häntä on uskoa, Tyttöjen Talo -konkaria.

 

Eteisestä löytyvää kylttiä voisi levittää ihan kaikkialle.

Taidan tietää sulle paikan

 

”Työntekijät täällä on pysyvämpiä ja tulee henkilökohtaisesti tutummaksi ku mikään muu taho, jolta saa apua”, Julia kertoo.
”Oon keskustellu täällä kaikki mun tuhat uratoivetta läpi. Tarvittaessa mulle ollaan katottu tietoa koulutuksista ja tulosteltu papereita, autettu lomakkeiden täyttämisessä”, Tessa jatkaa.
”Just hetki sitten täällä oli puhetta kesätöistä”, Julia muistelee.
”Työstä ja opiskelusta nää osaa ehdottaa just sulle sopivia vaihtoehtoja kun ollaan tuttuja”, Tessa kehuskelee.
Julia komppaa: ”Ammattineuvojan luona sais vaan kauheen pinkan papereita ja ne kaikki lentäis saman tien roskiin!”

Työntekijät auttavat mielellään myös muissa asioissa, oli se sitten seksuaalisuudesta keskustelua tai läksyihin liittyvää.

”Joskus löytyy myös kävijöiden joukosta joku joka osaa auttaa läksyissä. Enkkuun voi saada multa apua”, Tessa kertoo.
”Täällä käy kans tiettyinä päivinä yks työntekijä, joka osaa auttaa matikassa, fysiikassa ja kemiassa”, Julia kertoo.
”Kerran tulin varta vasten tänne lukeen kokeeseen ja hienosti pääsin läpi”, Tessa muistelee.

Voi jösses mikä paikka! Tytöt suosittelevat Taloa tekemistä ja kavereita kaipaaville, eksyneille - ihan kaikille, jotka sietävät erilaisuutta. Tyttöjen Talon vaatimuksena on 12-28 vuotta ikää ja – ylläriylläri – naissukupuoli.

”Jos mä saan joskus lapsen ja se on tyttö niin kyllä mä sen tänne raahaan vaikka niskavilloista”, Tessa ilmoittaa.

Jos mun mielipidettä kysytään, niin kyllä Tyttöjen Talolle kannattaa antaa mahdollisuus jo pelkän sisustuksen takia:  

Mötti kiittää ja kuittaa!


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä! 

Mötti 

Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

 

 

Katso myös Takuulla tekemistä! -videotiimin tekemä video Tyttöjen Talosta! 

 

 

Hakuna matata – Venla omaa ammattia ja polkua etsimässä

Heippa! Olen toista vuotta hoitotyötä Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskeleva 21-vuotias tyttö. Minusta tulee siis ammatiltani sairaanhoitaja. Ammatinvalinta on ollut minulle hyvin haastavaa. Edelleenkään en tiedä, mikä minusta tulee isona. Sairaanhoitajan ammatin valitsin sen perusteella, että työ on ihmisläheistä ja työllä on oikeasti merkitystä. Sairaanhoitajan ammatti avaa monia teitä. Töitä voi tehdä niin ulkomailla kuin Suomessakin. Sairaanhoitajista on pulaa, joten tiedossa on lähes varma työpaikka.

Olen kokenut elämässäni paljon. Elämäni on ollut yhtä adrenaliinipitoista vuoristorataa. Juuri murrosikäni kynnyksellä muutimme perheeni kanssa Lontooseen. Muutimme takaisin Suomeen kahden vuoden kuluttua. Lukion ensimmäisen vuoden jälkeen menin vaihto-oppilaaksi Jenkkeihin. Siellä pääsin tanssiryhmään, jonka kanssa kilpailimme menestyneesti ja pääsimme tanssimaan Orange Bowlin puoliväliaikashow`hun. Jenkeistä löysin poikaystävän, jonka kanssa olemme matkanneet Suomen ja Yhdysvaltojen väliä molemminpuolin.  

Minusta tehtiin lehtijuttu Turun Sanomiin.

Tanssiryhmämme menestyksekkäät kilpailut.

Olen luonteeltani hyvin päättäväinen. Kolme vuotta sitten päätin vain yhtäkkiä yhdeltä istumalta, että nyt lähden yksin vapaaehtoistyöhön orpokoteihin Afrikkaan. Seuraavalla viikolla olinkin jo lentokoneessa matkalla kohti määränpäätä. Tykkään jännityksestä ja adrenaliinivirtauksesta. Olen huomannut, että minulta puuttuu terve pelko. Mikään ei tunnu pelottavan minua. Se on toisaalta huono asia, mutta voi olla myös hyvä asia. Ainakaan en tylsisty elämäntyyliini helposti.

Minä ja orpokodin lapsi Dominique. Dominique oli hylätty vastasyntyneenä vessakuiluun, josta joku ulkopuolinen oli löytänyt hänet.

Orpokodissa vaippojen vaihtoa.

Oasis-orpokoti Ugandassa. 

 

 

 

Kun ihmisen anatomia ja fysiologia alkoi yläkoulussa, olin täysin varma, että haluaisin ammattiin, jossa voisi tutkia ihmisen rakennetta ja toimintaa vielä syvällisemmin. Koska suvussani oli paljon lääkäreitä, uskoin, että jatkaisin perinnettä ja vielä minustakin tulisi jonain päivänä lääkäri.

Possun dissektiota anatomian ja fysiologian tunnilla Amerikassa.

Senior Prom eli tanssiaiset.

Valmistujaiset lukiosta Amerikassa. Kuvassa koulumme vaihto-oppilaat minä mukaanlukien.

Lukion aikana päätökseni ammatin suhteen vaihtelivat lähes päivittäin. Saatoin olla muutaman päivän täysin varma, että haluan lääkäriksi, kunnes seuraavana päivänä päätinkin haluavani kätilöksi. Mieleni muuttui jatkuvasti. Kaiken kaikkiaan pohtimiani ammatteja olivat kätilö, opettaja, sihteeri, sairaanhoitaja, ensihoitaja, psykologi, lääkäri sekä fysioterapeutti. Päätöksen tekoa vaikeutti vielä se, että poikaystäväni asui Yhdysvalloissa ja toiseksi se, että olin jo täysin kyllästynyt asumaan Suomessa.

Abi-vuoden puolessa välissä luulin olevani täysin varma tulevaisuuden suunnitelmistani. Minulla oli poikaystävä Yhdysvalloissa ja olin päättänyt muuttavani sinne opiskelemaan. Muutaman vuoden pituinen suhde poikaystäväni kanssa ajautui kuitenkin karille, ja hainkin opiskelemaan Suomeen Tampereen ammattikorkeakouluun hoitotyön linjalle. En kadu päätöstäni, sillä opinnot ulkomailla olisivat tulleet hyvin kalliiksi. Koin myös tarvitsevani läheisiä ystäviäni yrittäessäni päästä vanhan parisuhteen yli.

Minä ja ex-poikaystäväni ruotsinlaivalla.

Aloitettuani sairaanhoitajan opinnot Suomessa, olin taas täysin varma, että valmistuttuani lähtisin ulkomaille töihin. En voinut edes kuvitella jääväni Suomeen. Ulkomaat olivat jo kauan aikaa sitten vieneet sydämeni. Mitäs sitten kävikään… Löysin poikaystävän ja suunnitelmat alkoivat taas menettää muotonsa. Olen alusta asti ollut sitä mieltä, että jos jostain kumman syystä jään Suomeen sairaanhoitajaksi valmistuttuani, aion opiskella vielä lisää. Tällä hetkellä suunnitelmissa on lääkärin ura. Minut kuitenkin tuntien päätökseni voi vaihtua vielä moneen kertaan.

Olen tällä hetkellä Afrikassa Terve Afrikka -järjestön kautta. Nautin kolmen kuukauden Afrikan matkastani täysin rinnoin ja yritän oppia mahdollisimman paljon kaikkea uutta ja sellaista, mitä Suomessa ei ole mahdollista kokea. Tällä hetkellä elän vain tässä hetkessä. Aika näyttää, minne tieni vie. Uskon, että jokainen löytää lopulta oman paikkansa. Tie sinne voi olla mutkikas tai suora, mutta paikoilleen ei saa jäädä.

Monet löytävät unelmiensa ammatin vain sattumalta. He ovat hakeutuneet jollekin alalle sen perusteella, että siellä oli täydennyshakupaikka tai ystävä haki myös sinne. Monille on myös käynyt niin, että ovat luulleet hakevansa siihen unelmiensa ammattiin, mutta puolessa välissä koulutusta huomanneet, että tämä ei olekaan heitä varten. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Niin kuin Keniassa on tapana sanoa ”Hakuna matata” eli ei huolen häivää.

Keniasta orpokodista.

Kirjoittanut/Takuulla tekemistä! 

Venla Mäki-Ikola 

Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Sanssi-kortilla taisteluun tilastoja vastaan

Työllisyysasioissa ei olla Ylä-Pirkanmaalla viime vuosina edetty onnellisten tähtien alla. Tilastoihin ovat tehneet rumia piikkejä yritysten lomautukset sekä muutamien isojen yritysten yritystoiminnan päättymiset. Kun kyse on muutenkin vanhusvoittoisista muuttotappiokunnista, niin ei hyvä.

 

Nuoren pitää saada töitä ja rytmiä päivään

Tilanne on tietenkin ikävä kaikille, mutta eniten huolettaa nuorten asema. Moni nuori haluaa työllistyä lapsuutensa kotikuntaan tai perustaa perheen maalle pois kaupungin sykkeestä. Unelmana voi olla oma pieni punainen mökki järven rannalla. Joillekin voi olla helppo ajatella nuoren haluavan suurten keskusten sykkeeseen, mutta kyllä meitä rauhallisuutta rakastavia löytyy. Aina yhtälö ei kuitenkaan ole aivan helppo, eivätkä pelkät unelmat riitä. Töitä pitäisi löytyä.

Pitkäaikaistyöttömyys ei ole hyväksi kenellekään, mutta erityisen ikävää se on juuri nuorille. Kun aiempaa työkokemusta ja ehkä koulutustakin on vasta hyvin vähän, saattaa ammatillinen itsetunto olla varsin alhaalla. Eikä työttömyysjakso sitä ainakaan nosta. Jos nurkassa nyhjääminen on ainut asia, minkä nuori tietää, niin mihinkäs siitä sitten ponnistamaan.

Toinen aivan konkreettinen ongelma liittyy päivä- ja viikkorytmin katoamiseen. Kun aamulla ei tarvitse herätä töihin tai kouluun, tulee helposti illalla valvottua kauemmin. Livennyt päivärytmi karkottaa entisestään työelämästä. Aamuherätyksistä tulee työttömyyden jatkuessa aina vain hankalampia. Moni työtön nuori toivookin, että olisi edes joku paikka mihin mennä aina samaan aikaan aamusta.

 

Nuorten työttömyys Ylä-Pirkanmaalla

Nuorten työttömyys on Ylä-Pirkanmaalla valitettavan suurta. “Vuoden 2013 joulukuun tilastojen mukaan alle 25-vuotiaita työttömiä oli Virroilla 62, Ruovedellä 20 ja Mänttä-Vilppulassa 68”, kertoo Päivi Tulijoki Pirkanmaan TE-toimistosta.

Kun näihin määriin laskettaisiin mukaan vielä 25–29-vuotiaat työttömät ja eri toimenpiteissä olevat nuoret (työkokeilu, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta) niin päädyttäisiin seutukunnalla melko ikäviin työttömyyslukuihin. *tähän voi asettaa syvän huokauksen*. Lisäksi työllisyyskatsauksen tilastot sisältävät tiedot vain TE-toimiston listoilla olevista nuorista. Alueella on myös sellaisia työttömiä nuoria, jotka eivät ole aktiivisia työnhakijoita eivätkä siten näy näissä luvuissa.

 

Nuoren työllisyyskierteen katkaisuun Sanssi-kortti

Yksi keino nuorisotyöttömyyden kierteen katkaisemiseksi tai ainakin vähentämiseksi on Sanssi-kortti. Viime keväänä Pirkanmaalla postitettiin työttöminä olleille alle 30-vuotiaille nuorille Sanssi-kortti. Kortin kanssa nuori voi mennä vaikka suoraan yrityksiin työpaikkaa kysymään ja siten mahdollisesti edesauttaa työllistymismahdollisuuksiaan.

Yrittäjälle Sanssi-kortti tarkoittaa n.700 euron kuukausittaista tukea palkanmaksukuluihin. Luulisi siis Sanssi-kortillisen työtä kyselevän aktiivisen nuoren olevan monessa yrityksessä melko toivottu vieras.

Ja kyllä se Sanssi-kortti on jonkinlaista jalansijaa löytänytkin! Päivi Tulijoen mukaan vuoden 2013 alusta syyskuuhun mennessä Sanssi-kortin avulla oli työllistynyt Virroilla 53, Mäntässä 52 ja Ruovedellä 23 nuorta. Edellisvuonna 2012 vastaavat luvut olivat Virroilla 24, Mäntässä 10 ja Ruovedellä 12, joten kasvun näkee selkeästi.

Sanssi-kortti ja sen kautta saatava palkkatuki ovat yhä tuntemattomia monille alueen yrittäjille, mikä on suuri harmi, mutta toivottavasti potentiaalia sen lisäkäyttöön on edelleen olemassa.

Katso videot! Intersportin ja Kaukoravintolat Oy:n sekä nuoren kokemuksia Sanssi-kortin hyödyistä:

Nuorisotakuu - Sanssi-kortti (TEMvideot 28.11.2013)
Palkkaa nuori Sanssi-kortilla (Haussafi 28.1.2014)

...................................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!

Anneli

Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu

Ylä-Pirkanmaa