27.3.2014

Voi mikä uni! Sellaisen elämän haluaisin – ja aion ainakin yrittää!

Doe tutkimusmatkalla Sanssi-kortin maailmaan 2/4:

Näin viime yönä unta. Unessa kävelin nimettömässä kaupungissa kohti kauppaa. Olin jostain syystä siitä erityisen varma. Matkalla kaivoin taskustani kännykän, joka muistutti minua maksamattomista laskuista ja se ahdisti minua ensin hieman. Sitten painoin maksa laskut -kohtaa ilman huolta huomisesta, koska tiesin (jostain älyttömästä syystä) tililläni olevan riittävästi rahaa. Sitten muistin hakevani kaupasta ruoka-aineet huomisen duunin eväisiin. Tarvitsin niitä, koska joudun ajamaan omalla autollani pitkän matkan lentokentälle. Työt olivat jossain kauempana ja olin kovin innoissani.

Tällainen tunne olisi mukava ottaa unistaan mukaan, mutta ainut tapa saada se on nähdä ihan oikeaa vaivaa. Sellaisen elämän haluaisin. En tiedä saanko, mutta aion ainakin yrittää. Tulevaisuus pyörii ajatuksissa unissakin ja miksi ei? Varsinkin, kun nyt tutkin Sanssi-korttia, niin se saa maalailemaan monenmoisia mahdollisuuksia.

Korttia tutkiessani törmäsin kahteen asiaan, jotka täytyy nostaa pöydälle:

Luin Sanssi-kortista monesta eri ns. virallisesta lähteestä ja kaikkia lähteitä yhdistää se pahin mahdollinen moka. Sisältö oli käsittämättömän kuivaa. Minusta katosi kaikki into niitä tietopaketteja lukiessani. Kyllähän ne asiaa olivat, mutta miten asiasta voi innostua, kun teksti on kuivaa kuin Sahara. Tekosyynä tälle ei voi olla se, että virallinen asia ei saa tai ei voi olla värikästä ja mielenkiintoista. Virallinen teksti saa houkutella myös ilmaisullaan, ei se ole kiellettyä.

Sanssi-kortin esite.
Toisessa ääripäässä on se, että yrittää olla nuorekas/naseva/hauska kertoessaan nuorille suunnatusta tuotteesta. Jos se tehdään oikein, niin se toimii ja kiinnostaa sitä kautta. Aina näin ei valitettavasti ole. Jos oikeasti kiinnostavaa ja hyödyllistä korttia mainostetaan kuin tyhmille apinoille, niin minkälaisena voi olettaa nuoren itsensä tuntevan. Innostamisen sijasta voi syntyä kuva, että nuorta ei voi ottaa vakavasti. Se nuori nyt vaan pitää ottaa mukaan leikkiin, koska muuten kaikille käy Suomessa huonosti. Onko tilanne oikeasti näin? Ei minustakaan, joten asiaa ei saisi esittää näin.

Yritin löytää netistä oikeasti nuorien kirjoittamia juttuja Sanssi-kortista, mutta ei niitä löydy. Satunnaisia mainintoja, ei mitään muuta. Miten voi näin olla? Jos jotkut, niin nuoret kirjoittavat ajatuksiaan netissä. Minäkin olen niin tehnyt ja tiedän varmaksi, etten ole ainoa. Miksei Sanssista kysellä ja jutella netissä? Siitä ei selkeästi tiedetä ja jos tiedetään, niin asia ei näyttäisi kiinnostavan. Näin villinä veikkauksena luulen syyn löytyvän kuivasta sisällöstä. Enkä ihmettele.

Onko tilanne todellakin näin? Haluaisin tietää totuuden. Olisi mahtava saada kuulla ajatuksia nuorilta ja työnantajiltakin. Miten tantereen osapuolet näkevät tilanteen? Heidän avullaan saisi varmasti hyvän kuvan Sanssi-kortista ja siitä, miten se toimii käytännön tasolla. Ihmisiä etsimään siis!

Terveisin Doe

PS. Luin Aamulehdestä 16.12.2013 jutun työttömyydestä Pirkanmaalla. Jutun pointtina oli vertailla Pirkanmaan kuntia siitä näkökulmasta, kuka joutuu maksamaan eniten sakkoja siitä, ettei ole nähnyt vaivaa työttömien eteen. Juttu kattoi siis kaikki työttömät nuoresta senioreihin. Nättiä jutussa? Pienissä kunnissa tilanne näyttää oikein hyvältä. Rumaa jutussa? Suurissa kunnissa näin ei ole. Tottahan on se, ettei juttu kerro sitä, että ihmiset saa töitä. Se kertoo sitä, että jossain nähdään vaivaa asian eteen. Se rohkaisee, että asian eteen tehdään töitä!


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Doe
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ylä-Pirkanmaa

26.3.2014

Tutkinto töitä tekemällä — Oppisopimuksella ammattiin


Oletko aina oppinut paremmin itse tekemällä kuin kuuntelemalla, lukemalla ja kirjoittamalla? Jos vastaus on kyllä, saattaa oppisopimus olla sinua varten, joten lukaise eteenpäin! Oppisopimus on koulutusmuoto, jossa käytäntö kohtaa teorian. Oppisopimus sopii opiskelijoille, jotka tietävät, mihin ammattiin haluavat ja jotka haluavat heti päästä käytäntöön käsiksi.

Mikä ihmeen oppisopimus ja kenelle?


Koulutuksesta noin 80 prosenttia tapahtuu käytännön työssä työpaikalla ja loput 20 prosenttia perinteisemmän opiskelun keinoin oppilaitoksessa. Oppisopimuksella voi suorittaa perustutkinnon, ammatti- tai erikoisammattitutkinnon, ja oppisopimuskoulutukseen voi hakeutua kuka tahansa 15 vuotta täyttänyt.

"Pirkanmaalla oppisopimuskoulutuksen aloittaa vuosittain jopa noin 1 800 opiskelijaa. Viime vuoden puolella pirkanmaalaisista samana vuonna peruskoulun päättäneistä nuorista 11 ja ammattistartin käyneistä nuorista viisi aloitti oppisopimuskoulutuksen", kertoo Tredun oppisopimuskeskuksen koulutussuunnittelija Kaisa Uusitalo. Uusitalo kannustaakin nuoria hakeutumaan yhä rohkeammin oppisopimuksen pariin. Vaikka työkokemusta ei vielä ehkä olekaan ehtinyt kertyä, on peruskoulun päättäneillä nuorilla puolellaan etu oppisopimuspaikkaa hakiessaan: heidän kouluttamisekseen työnantajalle maksetaan korotettua koulutuskorvausta.

Tekemällä oppii!


Kuten sanottua, oppisopimus on käytännönläheinen opiskelutapa, jolla voi saada itselleen ammatillisen tutkinnon. Oppisopimus on määräaikainen työsuhde, jossa opiskelija toimii työntekijänä työpaikalla työskennellen vähintään 25 tuntia viikossa, ja työnantaja maksaa opiskelijalle työehtosopimuksen mukaista palkkaa. Käytännössä oppisopimuskoulutuksessa saa siis koko ajan kerrytettyä työkokemusta samalla, kun opiskelee itselleen tutkintoa. Työn ohessa opiskelija opiskelee ns. teoriaopintoja eli tietopuolisia opintoja sovitussa oppilaitoksessa. Näin opiskelija pääsee saman tien soveltamaan oppimaansa käytäntöön. Oppisopimus sopii sellaisille, jotka ovat valmiita opiskelemaan normaalia itsenäisemmin ja tekemään oikeaa työtä oikean työpäivän verran.

Kuinka oppisopimuskoulutukseen pääsee?


"Oppisopimuskoulutuksen pääsykokeena on työhaastattelu", tiivistää Uusitalo oivallisesti kertoessaan oppisopimuskoulutukseen hakeutumisesta. Mitään aikaavievää pääsykokeisiin pänttäystä ei siis tarvita! Tietysti työpaikan saantikaan ei useimmiten ole ihan helppo nakki. TE-toimiston nuorten palveluihin ja nuorilletoita.fi -nettisivuille saattaa silloin tällöin tulla ilmoituksia avoimista oppisopimuspaikoista, mutta paras tapaa löytää sopiva oppisopimuspaikka on lähteä rohkeasti työnhakuun ja lähestyä itseä kiinnostavia työnantajia. Jos oppisopimukseen aikova opiskelija on työsuhteen alkaessa työtön työnhakija (eli ei ole töissä eikä kirjoilla missään oppilaitoksessa), työnantaja voi hakea TE-toimistosta palkkatukea koko oppisopimuskoulutuksen ajaksi, minkä lisäksi jokaiselle työnantajalle maksetaan koulutuskorvausta korvaamaan opiskelijan ohjaamiseen ja arviointiin käytettyä aikaa. Nämä rahanarvoiset valttikortit takataskussaan on työpaikkaankin hieman helpompaa päästä käsiksi.

Oppisopimuksen kesto määritellään yksilöllisen koulutustarpeen mukaisesti opiskelijan aikaisempi osaaminen huomioiden. Jos oppisopimuskoulutuksessa aikoo suorittaa perustutkinnon, on tyypillisin koulutusaika 2,5 ̶ 3 vuotta, aivan kuten ammattioppilaitoksissakin.

Mitä tapahtuu oppisopimuksen solmimisen jälkeen?


Opiskelijan saatua työpaikan hänen tulee ottaa yhteyttä oppisopimuskeskukseen, jolloin selviää työtehtäviin soveltuva tutkinto ja se, milloin tietopuolista koulutusta on alkamassa. Oppisopimuskeskus hankkii tarvittavan tietopuolisen koulutuksen ensisijaisesti seuraavista Pirkanmaan alueen oppilaitoksista: Tampereen seudun ammattiopisto Tredu, Tampereen aikuiskoulutuskeskus, Ahlmanin ammattiopisto, Tampereen palvelualan ammattiopisto, Varalan urheiluopisto tai Valkeakosken ammatti- ja aikuisopisto.

Kun oppisopimuskoulutuksesta on sovittu, voi varsinainen opiskelu eli työnteko alkaa! Työpaikalta nimetään aina vastuullinen työpaikkakouluttaja, joka saa oppisopimuskeskukselta perehdytyskoulutuksen ja toimii opiskelijan arvioijana ja ohjaajana työpaikalla.

Oppisopimusopiskelu on itsenäisempää opiskelua kuin tavallinen tutkinnon suorittaminen ammattiopistossa, joten oppisopimuskoulutus voi ajoittain tuntua raskaalta. Sen paras puoli on kuitenkin ehdottomasti se, että opiskelija pääsee heti yhdistämään opiskeltua teoriatietoa ja tekemään töitä käytännössä. Ja kuka tietää, parhaassa tapauksessa koulutuksen ja työn teon jälkeen saattaa kädessä olla tutkintopaperin lisäksi jatkoa työsopimukselle! 
 
 
Tredun videolta voit vielä katsoa, miten oppisopimus toimii:



Kirjoittanut/Takuulla tekemistä! 
Telma Rivinoja 
Blogitiimin vetäjä, Tampereen ammattikorkeakoulu

Sanssi-kortilla taisteluun tilastoja vastaan

Työllisyysasioissa ei olla Ylä-Pirkanmaalla viime vuosina edetty onnellisten tähtien alla. Tilastoihin ovat tehneet rumia piikkejä yritysten lomautukset sekä muutamien isojen yritysten yritystoiminnan päättymiset. Kun kyse on muutenkin vanhusvoittoisista muuttotappiokunnista, niin ei hyvä.

 

Nuoren pitää saada töitä ja rytmiä päivään


Tilanne on tietenkin ikävä kaikille, mutta eniten huolettaa nuorten asema. Moni nuori haluaa työllistyä lapsuutensa kotikuntaan tai perustaa perheen maalle pois kaupungin sykkeestä. Unelmana voi olla oma pieni punainen mökki järven rannalla. Joillekin voi olla helppo ajatella nuoren haluavan suurten keskusten sykkeeseen, mutta kyllä meitä rauhallisuutta rakastavia löytyy. Aina yhtälö ei kuitenkaan ole aivan helppo, eivätkä pelkät unelmat riitä. Töitä pitäisi löytyä.

Pitkäaikaistyöttömyys ei ole hyväksi kenellekään, mutta erityisen ikävää se on juuri nuorille. Kun aiempaa työkokemusta ja ehkä koulutustakin on vasta hyvin vähän, saattaa ammatillinen itsetunto olla varsin alhaalla. Eikä työttömyysjakso sitä ainakaan nosta. Jos nurkassa nyhjääminen on ainut asia, minkä nuori tietää, niin mihinkäs siitä sitten ponnistamaan.

Toinen aivan konkreettinen ongelma liittyy päivä- ja viikkorytmin katoamiseen. Kun aamulla ei tarvitse herätä töihin tai kouluun, tulee helposti illalla valvottua kauemmin. Livennyt päivärytmi karkottaa entisestään työelämästä. Aamuherätyksistä tulee työttömyyden jatkuessa aina vain hankalampia. Moni työtön nuori toivookin, että olisi edes joku paikka mihin mennä aina samaan aikaan aamusta.

 

Nuorten työttömyys Ylä-Pirkanmaalla


Nuorten työttömyys on Ylä-Pirkanmaalla valitettavan suurta. “Vuoden 2013 joulukuun tilastojen mukaan alle 25-vuotiaita työttömiä oli Virroilla 62, Ruovedellä 20 ja Mänttä-Vilppulassa 68”, kertoo Päivi Tulijoki Pirkanmaan TE-toimistosta.

Kun näihin määriin laskettaisiin mukaan vielä 25–29-vuotiaat työttömät ja eri toimenpiteissä olevat nuoret (työkokeilu, työvoimakoulutus, kuntouttava työtoiminta) niin päädyttäisiin seutukunnalla melko ikäviin työttömyyslukuihin. *tähän voi asettaa syvän huokauksen*. Lisäksi työllisyyskatsauksen tilastot sisältävät tiedot vain TE-toimiston listoilla olevista nuorista. Alueella on myös sellaisia työttömiä nuoria, jotka eivät ole aktiivisia työnhakijoita eivätkä siten näy näissä luvuissa.

 

Nuoren työllisyyskierteen katkaisuun Sanssi-kortti


Yksi keino nuorisotyöttömyyden kierteen katkaisemiseksi tai ainakin vähentämiseksi on Sanssi-kortti. Viime keväänä Pirkanmaalla postitettiin työttöminä olleille alle 30-vuotiaille nuorille Sanssi-kortti. Kortin kanssa nuori voi mennä vaikka suoraan yrityksiin työpaikkaa kysymään ja siten mahdollisesti edesauttaa työllistymismahdollisuuksiaan.

Yrittäjälle Sanssi-kortti tarkoittaa n.700 euron kuukausittaista tukea palkanmaksukuluihin. Luulisi siis Sanssi-kortillisen työtä kyselevän aktiivisen nuoren olevan monessa yrityksessä melko toivottu vieras.

Ja kyllä se Sanssi-kortti on jonkinlaista jalansijaa löytänytkin! Päivi Tulijoen mukaan vuoden 2013 alusta syyskuuhun mennessä Sanssi-kortin avulla oli työllistynyt Virroilla 53, Mäntässä 52 ja Ruovedellä 23 nuorta. Edellisvuonna 2012 vastaavat luvut olivat Virroilla 24, Mäntässä 10 ja Ruovedellä 12, joten kasvun näkee selkeästi.

Sanssi-kortti ja sen kautta saatava palkkatuki ovat yhä tuntemattomia monille alueen yrittäjille, mikä on suuri harmi, mutta toivottavasti potentiaalia sen lisäkäyttöön on edelleen olemassa.

Katso videot! Intersportin ja Kaukoravintolat Oy:n sekä nuoren kokemuksia Sanssi-kortin hyödyistä:

Nuorisotakuu - Sanssi-kortti (TEMvideot 28.11.2013)
Palkkaa nuori Sanssi-kortilla (Haussafi 28.1.2014)

...................................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Anneli
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ylä-Pirkanmaa

Villi kortti

Doe tutkimusmatkalla Sanssi-kortin maailmaan 1/4:

Nyt ei ole helppoa olla nuori. Ei ole oikeastaan helppoa olla kukaan nyky-Suomessa, kun tuijotetaan työkenttää. Korkeimmilta portailta huudellaan, että tarvitaan työvoimaa ja nykyinen työväestö vanhenee liian nopeasti. Samassa työntekijöiden pulassa huudellaan muutosta kasvavaan nuorisotyöttömyyteen. Miten voi olla, että paikassa, jossa on liian vähän työntekijöitä, on samaan aikaan hälyyttävä määrä työttömiä nuoria?

Tuima.fi-sivusto sohaisi ampiaispesää mehukkaalla tavalla esittelemällä 8.10.2013 Kun sossun tuki riittää -jutun 26-vuotiaasta Tatusta, joka nostaa sossusta rahaa, eikä tee mitään muuta. Paitsi pelaa paljon tietokonepelejä ja nukkuu iltaa. Ensimmäisenä minulla heräsi ajatus, että miten Tatu jaksaa tuollaista elämää?

Itselläni on vielä koulu kesken, eikä varmuutta tulevasta ole. Mutta en haluaisi tuollaista elämää. Minulta löytyy kunnianhimoa ja haluan nähdä, että minua odottaa tulevaisuus, kunhan näen vaivaa sen eteen. Ja tiedän ja uskon, että kaltaisiani nuoria on sankoin joukoin rakentamassa tulevaisuuttaan. Työlästa se on varmasti, mutta mielestäni vaivannäkö ja asenne ovat silloin kaikista tehokkaimmat aseet.

Tutkiessani erilaisia mahdollisuuksia löysin yhden erittäin kiinnostavan tapauksen, Sanssi-kortin. Vähän on hassu nimi, mutta ajatuksen pohjalta kortin idea on vähintään kiinnostava. Kyseessä on nopean silmäyksen jälkeen valtion takaama porkkana työnantajille, jos he palkkaavat nuoren työnhakijan riveihinsä. Vaatimukset työllistettävälle ovat yksinkertaisia: sinun pitää olla alle 30-vuotias ja työtön. Sen lisäksi sinun pitää olla ilmoittautunut työttömäksi työnhakijaksi. Se kuulostaa ja mielestäni onkin yksinkertaista, ja toivottavasti monet työttömät nuoret ovat tehneet näin. Jos näin on, niin palkatessa nuoren yritys/säätiö/yhdistys/kunta saa kuukaudessa palkkatukea valtiolta 700 euroa.

Tuo Sanssi-kortti kuulostaa helpolta ratkaisulta ongelmaan. Yritys/säätiö/yhdistys/kunta saa valtiolta rahaa takaisin palkatessaan työttömän nuoren. Ajatuksena se on ihan no-brainer -tasoa. Onko kuitenkin mahdollista, että kyseessä on liian helppoa ollakseen totta -tilanne? Jos tämä toteutuisi, niin luulisi nuorisotyöttömyyden ainakin vähenevän.

Tämä on kaikin puolin kiinnostava asia ja mahdollisuus, josta ainakin minä haluan enemmän tietoa. Vaikka Sanssi-kortti on valtakunnallinen hanke, löytyy se myös toiminnassa ihan täällä Pirkanmaalla, mikä on mahtavaa. Alan kaivella asiaa hieman enemmän ja toivon, että löytäisin jopa jonkun kortin avulla työllistyneen nuoren, jolta löytyisi ensikäden tietoa tästä maagisesta kortista.

Palataan asiaan!

Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Doe
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ylä-Pirkanmaa

19.3.2014

Sattuman välähdys – ideasta sovellukseksi: Random access ideas (Osa 1)






Ratkaisu arkisiin ongelmiin voi olla pienestä ideasta kiinni

Eräänä syyskuisena iltana olin laahustamassa harjoittelusta vuoron päätteeksi takaisin pukukopeille, kun näin flyerin ideakilpailusta koulun ilmoitusseinällä. Flyeri lupasi kilpailun voittajalle 5000 euroa idean kehitykseen, mutta en kiinnittänyt siihen sen kummemmin huomiota sillä hetkellä. Olin ollut harjoittelussa jo kolmatta viikkoa TAYS:in syöpätautien vuodeosastolla ja olin hiljalleen alkanut ihmetellä, miksi niin monella potilaalla on diabeteslääkitys, vaikkei varsinaisesti diabetesta ole todettukaan. Olin myös ollut aiemmin keväällä harjoittelussa kirurgian vuodeosastolla, jossa olin nähnyt paljon hoitamattoman diabeteksen seurauksena aiheutuneita suuria haavoja. Kiinnitin huomiota etenkin siihen hetkeen, kun potilaiden oli aika harjoitella itsehoitoa, ja hiljalleen huomasin, että monelta potilaalta itsehoidon sujumiseen vaadittiin toistuvia ohjeistuskertoja. Aloin miettiä, kuinka voitaisiin helpottaa itsehoitoa sen alkuvaiheessa – jonkinlainen muistutus- ja kalenteriohjelma voisi toimia, mutta kuinka se olisi ihmisen mukana kaiken aikaa? Sitten se vain tuli mieleeni: puhelin! Se on lähes kaikilla aina mukana, mistä seurasi ajatus kännykkäsovelluksesta. Sovelluksesta, joka muistuttaa potilasta mittaamaan verensokerit ja pistämään insuliinin yksilöllisen ohjeistuksen mukaan.
 
Diabeteksen hoidossa tarvittavia välineitä.

Ideani oli kuitenkin kiireessä hävinnyt muiden ajatusteni joukkoon. Myöhemmin flyerin näkemisen jälkeen ajatus onneksi juolahti takaisin mieleeni ja päätin osallistua flyerissa mainostettuun kilpailuun. Ajattelin, että aina kannattaa kokeilla. Kilpailua varten otin aluksi selvää, onko joku muu keksinyt saman idean kuin minä. Vajaan puolen tunnin googletuksen jälkeen olin saanut selville, ettei aivan vastaavaa ideaa ole tarjolla markkinoilla. Aloin suunnitella ideaani pidemmälle: Mitä siihen kuuluu, kuinka sen voisi toteuttaa, mistä löydän tietoa ja miltä se näyttää? Piirsin harjoittelussa vapaina hetkinä raporttilapun taakse kuvia, jotta sain hahmotelman ideastani ja tein listoja, mitä sovellukseen kuuluu. Raporttilappuni täyttyivät muistiinpanoista ja piirroksista sen verran tehokkaasti, etten meinannut saada mitään selvää kirjaamistani mittaustuloksista ja potilaiden hoitoja koskevista merkinnöistäni.

Komentokeskus.

Yllätyksellinen lopputulos


Eräänä päivänä sain sähköpostia Y-kampukselta, joka oli flyerissa mainostetun ideakilpailun järjestäjänä. Viestissä sanottiin, että olisi hienoa, jos voisin osallistua palkintojenjakotilaisuuteen tulevina päivinä. Osallistuin tilaisuuteen hieman sekavin fiiliksin, koska ajattelin viestin olleen vain yleinen kutsu. Ajattelin kuitenkin, että samapa tuo on mennä katsomaan, mitä tapahtuu. Yllätyin suuresti, kun selvisi, että sovellusideani sijoittui kisassa kolmanneksi! Sain palkinnoksi termosmukin, mikä osoittautui myöhemmin aivan mahtavaksi asiaksi. Lisäksi sain menestyneistä ideoista kertovan kirjan, jonka jutuista osa oli todella mielenkiintoisia. Tärkeintä kuitenkin oli, että sain kutsun Y-kampukselle keskustelemaan ideastani ja siitä, kuinka voin kehittää sitä eteenpäin.

Palkinnoksi saamani kirja, valitettavasti termosmuki hävisi muuton yhteydessä :/

Nyt tuhansia kahvikupillisia myöhemmin olen tehnyt ideani pohjalta kilpailija-analyysin ja alustavan toimintasuunnitelman sekä suunnitellut sovelluksen ulkonäköä uudelleen kymmeniä kertoja. Olen myös suunnitellut etenemistä asian kanssa astetta pidemmälle - olen pyytänyt kahta kaveriani mukaan auttamaan, ja he ovat siihen suostuneet. Olen käynyt TAMKin Tuoteväylällä keskustelemassa asian etenemisestä ja saanut todella arvokkaita ohjeita.

Oivallusta työstämällä eteenpäin


Seuraavaksi suunnitelmissani on lähestyä mahdollisia yhteistyökumppaneita. Silloin saadaan nähdä kuinka käy ja riittääkö muilla mielenkiintoa ideaani kohtaan. Odotan hieman jännittyneenä, mutta toisaalta innolla, mitä tapahtuu seuraavaksi. Olen suunnitellut mihin mennessä haluan tehdä seuraavan siirron asian osalta, mutta en aio ottaa stressiä asiasta, sillä minulla on kuitenkin opinnot vielä kesken, sekä työt niiden ohessa. Lisäksi aloin syksyllä harrastamaan amerikkalaista jalkapalloa, eli kiirettä riittää. Olen huomannut, että sattumalta välähtänyt ideani on osoittautunut mielenkiintoiseksi projektiksi, jossa minä määrään tahdin omasta työskentelystäni ja tuloksistani. Hurjimpien odotuksieni täyttymisen eteen vaaditaan kuitenkin töitä, joita onneksi en ole ennenkään pelännyt!

Lue jatkotarina, mitä Jannen idealle kuuluu nyt!
Sattuman välähdys - ideasta sovellukseksi: Nykyhetki (Osa 2). Julkaistu 24.8.2015:

....................................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Janne Pääkkönen 
Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu