Päivölä, tuo idyllinen tehopakkaus

Aurinko paistaa ja tuuli ujeltaa auton ikkunoista, kun minä ja kuvaajamme Tähkäsen Mira suuntaamme kohti Valkeakoskella sijaitsevaa Päivölän kansanopistoa. Perille tultaessa minusta tuntuu kuin olisimme eksyneet suomalaisen maalaisdraaman lavasteisiin. Pihapiiri on niin idyllinen, että mieleni tekee heittäytyä nurmikolle omenapuiden varjoon. Ja niin täällä tekevät myös opiskelijat. Paitsi että he eivät lepäile, vaan istuvat viheriöllä kannettavien tietokoneidensa kanssa keskittyneenä.
 
Siirrymme pihapiiristä päärakennukseen, jossa meidät ottavat vastaan rehtori Asko Aulanko sekä kasvatustiedelinjan johtaja Tuija Portell. Keskustelemme kahvikupin ääressä paikan koulutustarjonnasta. Siihen kuuluu muun muassa luonnontieteen, matematiikan, oikeustieteen ja kasvatustieteen opinnot, joista kahta viimeistä voi opiskella avoimen yliopiston väylän kautta Oikeustiede kuuluu Itä-Suomen Yliopiston avoimen väylän piiriin ja kasvatustiede luetaan Tampereen yliopiston suorituksiksi. ”Kasvatustieteissä hyvin suoritetut opinnot mahdollistavat jatkamisen kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon”, kertoo Tuija Portell. Kasatustieteen opinnot kuuluvat Tampereen yliopiston piiriin. Samoin oikeustieteen opinnoilla mahdollista päästä ilman pääsykokeita opiskelemaan hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa Itä-Suomen yliopistoon.

Taidepuolen opintoihin kuuluvat kuvataide- ja teatteri-ilmaisun linjat. Yllätyksenä minulle tuli, että Päivölä on ainoa paikka Suomessa, missä voi opiskella ulkomaan matkaoppaaksi! Lisäksi tarjolla on mitä erilaisempia intensiivikursseja.

Infopaketin jälkeen lähdemme etsimään Miran ja Tuijan kanssa haastateltavia Päivölän toiminnasta tekemäämme videota varten. Vapaaehtoiset löytyvät nopeasti ja kasvatustieteen opiskelijat Sofia, Elina ja Emilia kertovat meille opiskelustaan ja suunnitelmistaan. Heidän haastattelunsa löytyy Takuulla tekemistä -videolta. 

Katso Takuulla tekemistä -projektissa toteutettu video

Päivölän ja Voionmaan kansanopistoista:  

Alamme tehdä lähtöä. Mieleeni juolahtaa, että paikka vaikuttaa jotenkin epätodelliselta, aivan kuin kyseessä olisi jonkinlainen välitila. Ja tarkemmin ajateltuna, siitähän tässä on kyse. Hyvin hyödynnetystä välitilasta.

............................
Kirjoittanut:
Virva Heinimaa
Takuulla tekemistä!