24.8.2015

Töissä TAMKissa - Kokemuksia työstä Takuulla tekemistä -projektissa

Takuulla tekemistä! -projektissa olemme tiedottaneet lyhytvideoilla ja blogiteksteillä erilaisista mahdollisuuksista, joihin omaa elämänpolkuaan etsivät nuoret voivat tarttua. Itselläni kävi todella hyvä mäihä, kun pääsin tähän projektiin oman alan töihin heti medianomiksi valmistumisen kynnyksellä. Projektissa työskentely sopi elämäntilanteeseeni kuin nenä päähän, sillä saatoin tehdä osa-aikaisesti myös toista työtä ja toteuttaa samalla omaa taideprojektia. Oli mielenkiintoista nähdä TAMKin toimintaa myös henkilökunnan näkökulmasta.

TT! -projekti tarjosi minullekin Takuulla tekemistä!


Pääsin projektin aikana tekemään tuottajan, ohjaajan, toimittajan, äänittäjän ja näyttelijän tehtäviä. Yksi työtehtävistäni oli yhteydenpito videoiden toimeksiantajiin, eli niiden tahojen edustajiin, joiden toiminnasta videomme kertovat. Toteutimme yli 50 videoo lähes neljällekymmenelle eri toimeksiantajalle. Videot löydät Youtube-tililtämme Takuulla tekemistä! nuorisotakuulla, käy katsomassa.

TTKokous130415KaikkiIisi.JPG
Kevään 2015 tiimiläisiä: Katri, Helena, Virva, Veera ja Mari.


Yhteydenpito oli aluksi jonkin verran jännittävää, mutta hankkeen edetessä huomasin, miten ilahtuneina meidät otettiin vastaan videoita kuvaamaan. Aikaisemmin olin ollut mukana tekemässä videoita harjoitustöinä osana AMK-opintoja, mutta tällä kertaa vastassa olivat oikeat asiakkaat! Koin todella hyödylliseksi kartuttaa kokemusta siitä, miten kohdataan uusia yhteistyökumppaneita. Sähköpostien nakuttelu ja puhelinsoitot tuntuivat vähitellen aivan luontevilta puuhilta. Tukea ja neuvoja sain fiksulta, lahjakkaalta ja hauskalta tiimiltämme.


 

 

Tuottajan parhaat kaverit: Google ja ruutuvihko


Projektimme on Euroopan unionin sosiaalirahaston sekä Ely-keskuksen rahoittama, myös TAMKilta on omarahoitusosuus. Lisätietoa ohjelmista rakennerahastokauden 2007 - 2013 arkistosivulta. Ulkopuolisten rahoittajien mukanaolo vaikutti työskentelyymme siten, että tiimimme tuli ottaa huomioon rahoittajien toiveet ja näkemykset projektin toteutuksessa. Lisäksi työmme dokumentoitiin rahoittajia varten. Opinkin kirjoittamaan muistiinpanoja ja kommunikoimaan työtovereiden kanssa Google-työympäristön avulla. 


notes.jpg
Kuvan lähde: Wordpress.com


Tehtävät vaativat tietynlaista tarkkuutta ja täsmällisyyttä, jotka koin henkilökohtaiseksi haasteeksi: on esimerkiksi eri asia myöhästyä videotiimin palaverista kuin oppitunnilta. 

Kirjoitinkin usein to do -listoja tehtävistä töistä, jotta muistaisin pitää yhteyttä eri toimeksiantajiin ja kirjoittaa some-päivitykset ajallaan. Pientä sähläämistä ja unohduksia sattuu elämässä aina, mutta onneksi tarjoutuu myös tilaisuuksia skarpata!

 

 

Olipahan kokemus!



Tutustuimme moniin mielenkiintoisiin paikkoihin ja ihmisiin. Huomasin, että nuorille on tarjolla monenlaista tukea oman elämän rakentamiseen, vaikka itse en tiennyt esimerkiksi Nuorten talosta tai Te-toimiston uraohjauksesta aiemmin. Näihin palveluihin kannattaa tarttua!


Kuvan lähde: Photosof.org


Erityisen mukava muisto jäi Mikä ihmeen nuorisotakuu? -videon kuvauksista. Kuvasimme videota viime kesänä aurinkoisena päivänä, jonka aikana ehdimme kiertää Tampereen puistoja kameran kanssa sekä pysähtyä jäätelökioskille hyvin ansaitulle tauolle. Innostuneena kirjoitin Nuorisotakuusta myös oman juttuni Hyvä, paha Nuorisotakuu? 

Nyt projektin päättyessä jään odottamaan innolla uusia haasteita. Kiitokset blogilukijoille sekä videoiden katsojille minunkin puolestani - pitkää kuumaa kesää kaikille!





...........................
Kirjoittanut:
Mari Heikkilä,
TT! -tuottaja
Takuulla tekemistä!


Mä oon työtön! Mitä mä teen?

Näin huudahtaa nuori Takuulla tekemistä! -projektin TE-toimiston nettiasiointivideossa. Samaa taisin itsekin ääneen pohdiskella valmistumiseni jälkeen, kun mielessäni häilyivät  o m a n   a l a n   s a a v u t t a m a t t o m i l t a   t u n t u v a t   t y ö p a i k a t.  Silloin joku tokaisi, että asia kerrallaan ja nyt ei voi tehdä muuta kuin hakea työttömäksi työnhakijaksi.


Työttömäksi jääminen on ankeaa ja kaikenlainen byrokraattinen räpeltäminen epämieluisaa puuhaa. Itse kävin monesti työvoimatoimistossa pyörimässä ja jonottamassa, kunnes tajusin, että asiat voi hoitaa nopeamminkin. Nimittäin netissä.



Katso Takuulla tekemistä -projektin tuottama video
 "Silkkaa magiaa - työnhaku voimaan verkossa":





Yksinkertaisuudessaan ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi menee näin: 



  1. Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston sivuilla (Painike “>> Asioi verkossa”) sekä lisää CV-nettiin oma ansioluettelosi. Palveluun voi kirjautua omilla verkkopankkitunnuksilla.
  2. Tee hakemus työttömyysetuudesta Kelalle tai omalle työttömyyskassalle. Muista liittää hakemukseen tarvittavat liitteet!
  3. Odottele työvoimapoliittista lausuntoa.

Näillä eväillä eteenpäin ja onnea työnhakuun!

http://www.te-palvelut.fi/pirkanmaa
https://asiointi.mol.fi/omaasiointi/
http://www.kela.fi


Katso myös muut TE-palveluista Takuulla tekemistä -projektissa toteutetut videot:
  1. Verkkoneuvontaa ja Sanssi-mahdollisuuksia TE-toimistossa
  2. Ilpo ammatinvalintojen edessä. Ammatinvalintaa ja uraohjausta TE-toimistosta
  3. Miten töitä treenataan? Työkokeiluun TE-toimiston kautta
  4. Aloittavan yrittäjän selviytymisopas. Liikeideasta toteutukseen auttamassa Yritys-Suomi ja TE-palvelut 
  5. CV-netti. Työn ja tekijän kohtaamispaikka

............................
Kirjoittanut
Virva Heinimaa

Takuulla tekemistä!

Nuorten talo Tampereella

Lähdimme uteliaana Takuulla tekemistä -videotiimin kanssa tutustumaan Tampereen Nuorten taloon, paikkaan, josta minä en ainakaan ollut koskaan ennen kuullut. Nuorten talon tilat vaikuttivat hyvin toimistomaisilta – tottakai, koska siellä tehdään tärkeitä asioita. Talolla ei hengailla, vaan tartutaan napakasti nuorten ongelmiin. Kuitenkin Ilmapiiri tuntui ihanan lämpimältä; kuin paikka huokuisi lämpöä ja toivottaisi jokaisen tervetulleeksi.

Ohjaajat Harri Niemelä ja Timo Heininen Etsivästä työstä tervehtivät meitä iloisesti. Miehistä huomaa, että he ovat hyvin avoimia ja täysin kutsumusammatissaan. Heistä palaa halu auttaa nuoria ja se välittyy meihin täysin. He painottavat, että ovi on auki kaikille nuorille, vaikka ongelmaa ei vielä itse tietäisi. Taloon voi tulla aina aukioloaikoina vaikka juomaan vain kahvia ja tervehtimään työntekijöitä. Nuorten talo on avoinna tiistaista torstaihin kello 12 - 16. ”Jos kokee tarvetta ihan mille tahansa ongelmalle, apua saa aina”, Timo sanoo.

”Kaikki alle 30 vuotiaat, pääsääntöisesti lapsettomat ihmiset, voivat tulla nimettömästi käymään tai varata ajan tapaamiselle” Kertoo Minna Mustonen, aikuissosiaalityöntekijä, joka käy talolla kaksi kertaa viikossa. Hän kertoo, että jokainen apua tarvitseva saa sitä. Yhdessä he miettivät nuoren ongelmaa ja alkavat ratkaista sitä. Mitään päätöksiä talossa ei kuitenkaan tehdä. Vaan apu on nimenomaan nuoren tukemista eteenpäin. ”Voimme esimerkiksi varata aikoja eri toimijoille, kuten sosiaalitoimeen tai työ- ja elinkeinotoimistoon ja näin auttaa nuorta eteenpäin elämässään.”

Nuorten talo on Tampereen Tammelassa sijaitseva toimipiste kaikille nuorille, jotka etsivät suuntaa elämälle. Talon väki tekee yhteistyötä eri viranomaistoimijoiden kanssa. Nuorten talossa saa apua käytännössä mihin tahansa ongelmaan liittyen kuten esimerkiksi asumiseen, elämänhallintaan, koulutukseen, toimeentuloon sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin.



Katso Takuulla tekemistä -projektin video
Helposti lähestyttävää palvelua nuorille Nuorten talossa




 Nuorten talon palvelut löytyvät linkistä:

http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/nuortentalo/palvelut.html#Oppilaitokset


............................
Kirjoittanut
Ida-Maria Matinlauri
Takuulla tekemistä!

Sattuman välähdys – ideasta sovellukseksi: Nykyhetki (Osa 2)

Sattuman välähdys - ideasta sovellukseksi. Random access ideas (Osa 1) julkaistu 19.3.2014. 

Kirjoitin noin vuosi sitten viimeksi Takuulla tekemistä blogiin juttuni ensimmäisen osan. Kerroin silloin diabetes applikaatioon liittyvästä ideastani ja sen keksimisestä sekä ideakilpailuun osallistumisestani. Näin pienen tauon jälkeen voin kertoa, että projekti voi edelleen suhteellisen hyvin. Päädyin valitsemaan diabetes applikaation opinnäytetyöni aiheeksi ja olen nyt sen pohjalta perustamassa toiminimi pohjaista yritystä.

Diabetesapplikaatio - mistä siinä on kyse?


No mikä tämä diabetesapplikaatio sitten on? Kyse on sovelluksesta, jota voidaan käyttää diabeteksen itsehoidon tukena ja joka muistuttaa mm. verensokerin mittaamisesta ja tulosten kirjaamisesta. Sitä se onkin, mutta muutama muu asia on ajan kuluessa kehittynyt suunnitelmissa. Pääasiassa kilpailija-analyysin pohjalta ovat syntyneet suurimmat muutokset, en ole ainoa joka on saanut saman idean, vaan markkinoilla on jo olemassa kilpailevia tuotoksia. Tästä on kuitenkin ollut minulle hyötyä. Tutkimalla kilpailijoiden heikkouksia ja vahvuuksia olen pystynyt kehittämään omaa applikaatiotani eteenpäin, mutta myös joutunut hautaamaan alkuperäisiä ideoitani. Merkittävin näistä päätöksistä on niinkin vähäinen kuin päätös ohjelmoida applikaatio pelkästään Android-käyttöjärjestelmälle. Päädyin tähän valintaan koska Android on johtavia ellei johtavin käyttöjärjestelmä mobiililaitteissa. Lisäksi applikaation ohjelmointi ja tuottaminen Android-järjestelmälle on mielestäni helpompaa. Kenties myöhemmin harkitsen diabetesapplikaation tuottamista IOS-käyttöjärjestelmälle (esim. iPhone ja iPpad) ja Windows-järjestelmälle. Muita tekemiäni muutoksia applikaation suunnitelmiin en paljasta tällä kertaa, sillä ne koskevat lähinnä teoria tietoa diabeteksestä ja sen hyödyntämisestä osana applikaatiota sekä kuinka saada asiakas kiinnostumaan applikaatiosta. Todennäköisesti diabetesapplikaatio on ladattavissa Google Play Storessa kesällä 2015. Tämä on kuitenkin vielä toistaiseksi arvio, mutta pidän tätä applikaation julkaiseminen takarajana, koska mikäli jatkan projektin työstämistä samalla tahdilla kuin nyt, on applikaation valmiiksi saaminen täysin mahdollista.

Opinnäytetyön haasteita


Opinnäytetyössäni käsittelen diabetestä sairautena ja tuon esille jo olemassa olevia hoitokeinoja ja kuinka niitä voidaan hyödyntää mahdollisesti mobiilisovelluksessa. Opinnäytetyöni toteutustavaksi olen valinnut tuotokseen painottuvan opinnäytetyön, jossa tarkoituksena on tuottaa esimerkiksi kirja, cd, opetusvideo tai opetuslehtiä. Eli minun tapauksessa tuotoksena toimii diabetesapplikaatio. Tiedonkeruussa käytän taas menetelmänä kirjallisuuskatsausta eli selaan neljä kottikärryllistä kirjoja ja kulutan useita iltoja TAMKin kirjastossa etsiessäni opinnäytetyöhöni soveltuvaa tietoa, jota voin mahdollisesti hyödyntää myös applikaation luomisessa. Kuitenkin opinnäytetyön tekeminen on jännä prosessi, vaikka olenkin hieman karsastanut sitä, koska työmäärä on suuri ja minulla koulun ja opparin päälle vielä harrastukset. Olen kuitenkin huomannut, että opinnäytetyön tekeminen tästä aiheesta on kannattavaa, koska voin hyödyntää kyseisen projektin tietoa monessa muussa asiassa myöhemmin sairaanhoitajana sekä applikaatioiden luomisessa. Eikä koskaan voi tietää liikaa.

Mitä hyötyä yrityksen perustamisesta voisi minulle olla?


Päädyin harkitsemaan yrityksen perustamista lähinnä halusta toimia yrittäjänä, jotta voin kokea millaista se on.
"Nyt olen alkanut ymmärtää, että yrityksen perustaminen vaatii hirvittävästi tietoa omasta yritysideasta, luonnollisesti. Siihen liittyy myös monta muuta tekijää, kuten mahdollisen rahoituksen hankkiminen ja taloudenpito, verotus asioista selvää ottaminen ja tietysti lakiasioihin perehtymistä. Eli tiedonhakua ja käsittelemistä monelta eri tiedon alueelta. Pakko myöntää että se on hieman puuduttavaa touhua, varsinkin näin sairaanhoitajaopiskelijan näkökulmasta. Mutta se kannattaa ja uskon että mitä enemmän on valmis työskentelemään sitä enemmän voi saavuttaa."
Valitsin yritysmuodoksi toiminimen, koska toimin toistaiseksi yksin projektin parissa ja yrityksen pääoma ei ole suuri. Lisäksi toiminimen etuna on se että voin jäädyttää yritykseni toiminnan silloin kun haluan ja palauttaa sen toimintaan taas kun seuraava projekti alkaa. Laskutuksen ja yrityksen kirjanpidon aion jättää suosiolla ammattilaisten hoidettaviksi eli käytän kirjanpitoyritysten palveluja, sillä säästän paljon vaivaa ja aikaa.


Olen suunnitellut myös startup-rahoituksen hakemista parilta eri sivustolta. Startup-rahoituksessa kuka tahansa voi tukea aloittavan yrityksen toimintaa rahallisesti, vastineeksi esim. osakkeesta, ilmaisesta tuotteesta. Miksi startup-rahoitus? Päädyin suunnittelemaan rahoituksen hakemiseen startup-sivustoilta, koska minulla itselläni ei ole henkilökohtaista pääomaa mobiilisovelluksen tuottamiseen ja ohjelmointi taitoni eivät ole sillä tasolla että voisin tuottaa toistaiseksi ohjelman itse. Tärkein syy on kuitenkin se että, haluan ohjelmani ilmaiseksi asiakkaan ladattavaksi. Ohjelman tarkoitus ei ole tuottaa rahaa, vaan sen tarkoitus on auttaa ihmisiä. Haen rahoitusta kattaakseni ohjelmoimiseen ja koodarin palkkaamiseen menevät kulut.


Loppupeleissä kävi miten kävi tämän projektin kanssa. Päätyypä sovellus sitten Google Playhin ladattavaksi tai sitten vain back-up -suunnitelman kautta luoduksi sovellukseksi pelkästään opinnäytetyön tuotokseksi, työ ei ole mennyt hukkaan. Seuraavat opinnäytetöidensä kanssa painivat opiskelijat pääsevät ihmettelemään työtäni Theseukseen muiden opinnäytetöiden sekaan.Tämä projekti on kuitenkin ollut tähän asti mielekästä tekemistä ja opettavainen kokemus, jonka pohjalta olen löytänyt itsestäni uusia puolia sekä kartuttanut tietämystä diabeteksestä ja sen hoidosta. Lisäksi olen kartuttanut tietoa idean kehittämisestä tuotteeksi ja saanut lisää tietoa yrityksen perustamisesta. 

Jännä nähdä mihin tämä päätyy…

Linkkejä:

 

https://www.perustayritys.fi/usein-kysyttya

http://yrityksen-perustaminen.net/toiminimen-perustaminen/

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/minustakoyrittaja/perustamistoimet/elinkeinonharjoittaja/

https://www.kickstarter.com/

https://www.fundedbyme.com/fi/


.............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Janne Pääkkönen Hoitotyön opiskelija

Tampereen ammattikorkeakoulu

Päivölä, tuo idyllinen tehopakkaus

Aurinko paistaa ja tuuli ujeltaa auton ikkunoista, kun minä ja kuvaajamme Tähkäsen Mira suuntaamme kohti Valkeakoskella sijaitsevaa Päivölän kansanopistoa. Perille tultaessa minusta tuntuu kuin olisimme eksyneet suomalaisen maalaisdraaman lavasteisiin. Pihapiiri on niin idyllinen, että mieleni tekee heittäytyä nurmikolle omenapuiden varjoon. Ja niin täällä tekevät myös opiskelijat. Paitsi että he eivät lepäile, vaan istuvat viheriöllä kannettavien tietokoneidensa kanssa keskittyneenä.
 
Siirrymme pihapiiristä päärakennukseen, jossa meidät ottavat vastaan rehtori Asko Aulanko sekä kasvatustiedelinjan johtaja Tuija Portell. Keskustelemme kahvikupin ääressä paikan koulutustarjonnasta. Siihen kuuluu muun muassa luonnontieteen, matematiikan, oikeustieteen ja kasvatustieteen opinnot, joista kahta viimeistä voi opiskella avoimen yliopiston väylän kautta Oikeustiede kuuluu Itä-Suomen Yliopiston avoimen väylän piiriin ja kasvatustiede luetaan Tampereen yliopiston suorituksiksi. ”Kasvatustieteissä hyvin suoritetut opinnot mahdollistavat jatkamisen kasvatustieteen kandidaatin tutkintoon”, kertoo Tuija Portell. Kasatustieteen opinnot kuuluvat Tampereen yliopiston piiriin. Samoin oikeustieteen opinnoilla mahdollista päästä ilman pääsykokeita opiskelemaan hallintotieteiden kandidaatin tutkintoa Itä-Suomen yliopistoon.

Taidepuolen opintoihin kuuluvat kuvataide- ja teatteri-ilmaisun linjat. Yllätyksenä minulle tuli, että Päivölä on ainoa paikka Suomessa, missä voi opiskella ulkomaan matkaoppaaksi! Lisäksi tarjolla on mitä erilaisempia intensiivikursseja.

Infopaketin jälkeen lähdemme etsimään Miran ja Tuijan kanssa haastateltavia Päivölän toiminnasta tekemäämme videota varten. Vapaaehtoiset löytyvät nopeasti ja kasvatustieteen opiskelijat Sofia, Elina ja Emilia kertovat meille opiskelustaan ja suunnitelmistaan. Heidän haastattelunsa löytyy Takuulla tekemistä -videolta. 


Katso Takuulla tekemistä -projektissa toteutettu video
Päivölän ja Voionmaan kansanopistoista:  



Alamme tehdä lähtöä. Mieleeni juolahtaa, että paikka vaikuttaa jotenkin epätodelliselta, aivan kuin kyseessä olisi jonkinlainen välitila. Ja tarkemmin ajateltuna, siitähän tässä on kyse. Hyvin hyödynnetystä välitilasta.

............................
Kirjoittanut:
Virva Heinimaa

Takuulla tekemistä!

Ilman toivottua koulutuspaikkaa - vaihtoehtona kansanopisto

"Olin hakenut useampaan kouluun lukion viimeisenä vuotenani. Minulla ei ollut oikeastaan mitään hajua mitä haluaisin tehdä työkseni. Kiinnostuksen kohteeni olivat: näytteleminen, urheileminen ja ystävien kanssa hengaileminen. Minun oli todella vaikea miettiä mitä oikeasti haluaisin tehdä työkseni. Se tuntui jotenkin niin kaukaiselta ja ihmettelin suuresti, miksi sen ikäisenä, vasta lukion käyneenä täytyisi heti tietää mitä aikoo koko loppuelämänsä tehdä. Eihän se nyt niin voi mennä."

Mikään koulu ei oikein vakuuttanut minua eikä mikään toivomani tuntunut ottavan minua oppilaakseen. Rehellisesti sanottuna minua kiinnosti vain yksi asia: näytteleminen. Tämä oli kuitenkin tehty minulle selväksi, etten laskisi elämääni näyttelemisen varaan vaan kouluttaisin itseni johonkin ns. kunnolliseen ammattiin. Hain siltikin TEAKiin näyttelijäntyönlinjalle, mutta tipuin saman tien valintakokeista pois. Eihän tällaiset nuoret kokemattomat kahdeksantoistavuotiaat pääse noin korkeatasoisiin taiteen kouluihin, ajattelin.

Kun tulokset lähestyivät ja sain yksitellen tietää, etten pääse mihinkään näistä ”oikeista” koulutuspaikoista, aloin olemaan hieman huolestunut. Mietin mikä minussa on vialla, kun en ole kiinnostunut mistään järkevästä työstä tai koulutuspaikasta vaan unelmoin taiteilijuudesta, luovuudesta ja näyttelijäntyöstä. Sitten sain kirjeen ja varasijalta opiskelupaikan liiketalouden linjalle Helsinkiin.

Mitä ihmettä; liiketaloutta? Miksi olen edes hakenut sinne kun tiedän, etten halua opiskella sitä. Mitä se edes on? Sanana se ei kerro minulle yhtään mitään. Pääsykokeissa mietittiin erilaisia brändejä ja niiden markkinointia. Ei todellakaan minun ala, en ole mitenkään kiinnostunut tällaisista asioista. Tämä vaihtoehto taisi olla se viimeisin listalta, jonka äitini oli sinne lisännyt ihan vaan täyttääkseen jokaisen hakukentän ja salaa varmaan toivoen, että unohtaisin haaveilun ja hankkisin hyvän ammatin.

Kesä lähestyi loppuaan. Kaikilla kavereillani tuntui olevan jonkinlainen hyvä suunta ja mieluisa koulutuspaikka, paitsi minulla. Olin edelleen ilman mitään suuntaa syksylle, sillä tiesin, etten aio lähteä Helsinkiin opiskelemaan liiketaloutta, ellei olisi ihan pakko. Olin kesätöissä jäätelökioskilla kun kuulin radiosta kansanopistoista ja että niihin on haku päällä nyt. Googlailin vähän mitä nämä opistot oikein ovat, sillä niistä ei ollut puhuttu mitään lukiossani. Sitten kohdalleni osui jotain mielenkiintoista.

”Unelmoitko parrasvaloista? Oletko luontainen esiintyjä? Haluatko näyttelijäksi?” Voionmaan opiston elokuvanäyttelijälinja on juuri sinua varten, jos haluat tietää, olisiko sinusta näyttelijän haastavaan ammattiin. Juuri sen minä haluaisin tietää. Hain opistoon ja pääsin sinne. Vuosi oli kaikin puolin erittäin antoisa. Kasvoin ja kehityin siellä merkittävästi. Ja ennen kaikkea sain opiskella sitä mitä itse halusin. Tutustuin näyttelijäntyöhön ja sain eväitä jatkoa varten.

Tästä on jo 6 vuotta ja samalla alalla olen edelleen. En kylläkään enää niin vahvasti näyttelijänä vaan muina tekijöinä. 
"Opisto vaikutti minuun vahvasti ja mielestäni olin rohkea, että uskalsin lähteä sinne rakentamaan omaa polkuani, enkä ottanut ensimmäistä opiskelupaikkaani vastaan ja mennyt alalle, jossa en pystynyt ilmaisemaan itseäni. Vaikkakin koulutus olisi ollut ammattikorkeakoulutasoinen, ei se silti ollut yhtään tärkeämpi kuin opistotasoinen, sillä se oli se mitä minä halusin tehdä."

Sitä paitsi, opiston jälkeen jokainen ovi on edelleen auki ja kokemuksesta rikkaampana muutama uusi on myös auennut.


Katso myös Takuulla tekemistä -projektissa tehty video
Päivölän ja Voionmaan kansanopistoista:



..............................
Kirjoittanut:
Ida-Maria Matinlauri
Takuulla tekemistä!

medianomi-opiskelija
Virtain toimipiste - TAMK



27.5.2015

Hyvä, paha Nuorisotakuu?

Kun aloitin työt Takuulla tekemistä! -projektin osa-aikaisena tuottajana, mielikuvani Nuorisotakuusta rajoittui tienvarsitiedotukseen. Mieleen muistuu katu-uskottavaksi kuvakäsitelty kalju mies tuijottamassa vaativasti suoraan sieluuni. Toisesta mainoksesta muistan vaalean tytön, joka näytti tulleen pestatuksi kuvaan suoraan mallitoimiston listoilta. Päättäväisestä ilmeestään päätellen kuvan nuori nainen on koulutukseltaan vähintäänkin lääketieteen lisensiaatti. En ole katu-uskottava kalju mies, lääketieteen lisensiaatti tai malli, joten en halunnut ottaa aiheesta enempää selvää. Asia ei tuntunut koskevan minua.

Uskon molempien kuvien henkilöiden olevan oikein mukavia ihmisiä siviilielämässä. Tyypit, joita Nuorisotakuu koskee – nuoret vailla opiskelu- tai työpaikkaa – taitavat kuitenkin tulla tutuiksi ilmiön kanssa etupäässä käytännön toimien kautta.



Mistä nuorisotakuussa on kyse?


Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilla Nuorisotakuu on määritelty seuraavasti: Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.  


Myös muissa lähteissä, esimerkiksi nuorisotakuun omilla verkkosivuilla, käytetään termiä paikan tarjoaminen. Käytännössä tämä ei tarkoita sitä, että nuori välttämättä saisi hänelle osoitetun avoimen paikan. Nuorella on velvollisuus hakeutua aktiivisesti työ- ja elinkeinopalveluiden eli TE-palveluiden (kotoisammin työkkärin) ehdottamiin työpaikkoihin. Mikäli hän saa paikan, hänellä on myös velvollisuus ottaa paikka vastaan. 

Katso Takuulla tekemistä! -projektin
video Mikä ihmeen Nuorisotakuu? 

 



Nuorisotakuun avulla kurssi kohti elämää!


Aktiivisuuden puutteesta saattaa seurata työttömyysturvalain mukainen sanktio, esimerkiksi työttömyysturvan menettäminen. Nuoren kannattaa näin ollen pelata Nuorisotakuun säännöillä, tai hän saattaa menettää työttömyyspäivärahansa.

Kuva: Työelämän ulkopuolinen (Lähde: MorgueFile)
Tiivistettynä: jos olet joutilas, työkykyinen nuori, työkkäri potkii sinua taatusti takamukselle, kunnes kurssisi osoittaa kohti työelämää. 

Tämä kuulostaa hyvältä niiden kannalta, jotka eivät halua viettää elämäänsä kotona Frendien uusintoja tuijottaen. Toisaalta takuu koskee myös niitä, jotka kokevat kutsumuksekseen esimerkiksi kotiäidin elämäntyön. Jos haluat etsiä elämällesi suuntaa InterRail-reissulta, työkkäri ei elämäsi opintoretkeä kustanna. Töitä on oltava valmis tekemään periaatteessa heti, kun kutsu käy. Nuorisotakuu ajaa tikanpoikaa puuhun, nuorta itse ansaitun ruisleivän syrjään kiinni.





Mitä mieltä Nuorisotakuusta?


Nuorisotakuun onnistumisesta voi olla montaa mieltä. Tilatokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan nuorten osuus suomalaisten työttömien joukossa on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2014 muutaman prosentin verran. Toisaalta Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että nuorisotakuu on tavoittanut tavalla tai toisella noin 300 000 nuorta. Moni kuntouttavaan toimintaan osallistuva nuori saattaakin työllistyä vasta tulevaisuudessa.

Entäs ne nuoret, joita huvittaisi vetää vuosi tai pari henkeä? Heiltä ei mielipiteitä juurikaan kysellä. Junnun, joka pystyy opiskelemaan tai tekemään töitä, ei sovi nykyään vetää lonkkaa turhan pitkään. Työttömän pitää periaatteessa olla valmis hakemaan milloin tahansa mitä tahansa toimiston ehdottamaa opiskelupaikkaa tai työtä sekä ottaa se vastaan. Tämä koskee myös nuoria. Kuntouttavat palvelut ja henkilökohtainen ohjaus on samaten parasta hyväksyä nurisematta, jos tililleen tahtoo jatkossakin kilahtelevan ruokarahaa tasaiseen tahtiin. Duunin tekeminen itsensä työllistämiseksi on tavallaan vastike tukien ansaitsemiselle.

Katso Takuulla tekemistä! -projektin video
Miten Tampereen kaupunki toteuttaa Nuorisotakuuta? 
 
 

Saadakseen esimerkiksi työttömyysetuutta ihmisen täytyy pelata tietyillä säännöillä asioidessaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Nuorten kohdalla tämä tulee esiin heti peruskoulun jälkeen. Peruskoulusta tai lukiosta valmistuessa on nimittäin viisainta hakea jatkokoulutukseen – ei vain siksi, että pääsisi isona töihin, vaan myös siksi, että muuten ei välttämättä saa lähivuosina opinto- tai työttömyystukea. Helsingin Sanomat julkaisi 26.6.2014 nuoren miehen mielipidekirjoituksen, jossa hän kertoi TE-toimiston evänneen häneltä työttömyysetuuden. Mies oli valmistunut peruskoulusta ja lähtenyt tekemään pätkän töitä, jättäen jatkokoulutushaut valmistumisvuonna sikseen. Peliliikkeet kannattaa sovittaa lajin henkeen tai saattaa tulla vihelletyksi ulos tukikentältä.


Kuva: Vaativan työn ääressä (Lähde: MorgueFile)

Jokainen työtehtävä auttaa eteenpäin

 

Töiltäni en ole itse ehtinyt kokea TE-toimiston auttavien käsien kouraisua. Media-alalle koulutettu kaverini on kuitenkin kertonut toimiston kautta hänelle tarjotusta ja hänelle sopimattomasta siistimisalan pestistä. Tämä motivoi häntä hankkimaan omin voimin pikimmiten mitä tahansa muuta työtä. 

Työolojen vuoksi stressi sekä yleinen kettuuntuneisuus kasvoivat hänelle liian kitkeriksi kestää. Kamu löysikin pian itse uuden työpaikan paikallisesta tehtaasta. Vaikka uusi työnkuva vastaa yhtä huonosti hänen koulutustaan kuin siistijän hommat, hän viihtyy uudessa työympäristössään paremmin ja pääsee hyödyntämään taitojaan tehokkaammin. Nykyään hän kirjoittelee Facebookissa tyytyväisenä työnantajan tarjoamista grillimakkaroista, työpaikalta, johon TE-toimisto antoi hänelle vähintäänkin työntöapua.

Eräs toinen kaverini Elisa on ollut tyytyväinen saamiinsa TE-toimiston palveluihin. Hän etsi ammattiopistosta valmistuttuaan useamman kuukauden töitä, ja koki saavansa Työ- ja elinkeinotoimistolta arvokasta tukea ja ohjausta. Tällä hetkellä Elisa iloitsee löytämästään työpaikasta.


Ota nuorisotakuusta irti kaikki, minkä saat!


Mitä mieltä Nuorisotakuusta nyt sitten pitäisi kaiken kaikkiaan olla? Jos et ole tyytyväinen elämääsi, kannustaisin tekemään asialle jotakin ihan itse. TE-toimistosta tuskin tarjotaan bändillesi keikkaa Tavastialle. Voit kuitenkin herätä aamulla, peittää korvasi kuulokkeilla ja lähteä luuttuamaan hämäriä rappukäytäviä loskasta. Kun satut olemaan hereillä, palaa kotiin ja tee biisi kovista kokemuksistasi. Jatka soittamista kunnes biisiä kuuntelee täpötäysi Olympiastadion. Matkallasi stadikalle ota Nuorisotakuusta irti kaikki, minkä saat!



Nuorisotakuusta uutisoitu artikkeli:

TEM: Nuorisotakuu tavoittanut 300 000 nuorta
Uutinen iltalehdessä
Uutinen Kalevassa



Kuva: Mari (selfie)



.........................
Kirjoittanut:

Mari Heikkilä
Takuulla tekemistä! 






Nuorille töitä! - tapahtuma Keskustorilla

Kesäisenä torstaina 5.6.2014 Tampereen Keskustorilla järjestettiin Nuorille töitä! -tapahtuma. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda yhteen töitä hakevat nuoret ja avoimet työpaikat. 

Paikalla oli myös oppilaitosten edustajia kertomassa omasta koulutustarjonnastaan. Tapahtuman kohderyhmään kuuluivat kaikki alle 30-vuotiaat. Tapahtuman juonsi Oskari Palomäki ja esiintyjinä kuultiin Uusi päivä -sarjasta tuttua Vihreät valot -yhtyettä sekä nähtiin taikuri Jose Ahosen taikatemppuja. Tapahtuma kesti kahdestatoista kello kuuteentoista. Tapahtumassa oli tarjolla kaiken kaikkiaan yli 130 avointa työpaikkaa ja 50 näytteilleasettajaa, joista 30 oli yritysten pitämiä esittelypisteitä. Töiden hakeminen onnistui jättämällä CV tai käyntikortti itseä kiinnostavan yrityksen pisteelle.

Takuulla tekemistä! menossa mukana

Kuva: Takuulla tekemistä -projektin työntekijöitä
Nuorille töitä! -tapahtumassa

Takuulla tekemistä! -projekti oli mukana toteuttamassa tapahtumaa, tapahtumapäivänä meillä oli myös oma esittelypiste. Esittelypisteellä jaoimme myös infomateriaaleja Tampereen ammattikorkeakoulusta ja kerroimme eri koulutusvaihtoehdoista.
 
Kuvaustiimimme toteutti myös mainosvideon tapahtuman markkinoimiseksi. Tapahtumaa edeltävänä keskiviikkona ikuistimme tapahtuman rakentamisen ja pystytyksen Vanhan kirkon kellotapulista videolle.





Kuva: Kuvaukset ja haastattelut käynnissä

TT!-projektissa on tehtävänämme jakaa mielenkiintoisella tavalla lyhyiden videoiden ja blogitekstien kautta tietoa eri koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista nuorille.

Keskustorilla ständimme vetonaulana toimi
K e s ä k u v a p i s t e, jossa nuoret pääsivät kertomaan oman unelmansa ja se ikuistettiin valokuvaamalla. Valokuvaajina toimivat TT!-projektin tiimiläisemme. 


Videoimme myös  y r i t y s t e n   v i d e o h a a s t e i t a, joissa yritykset kertovat kuinka monta nuorta he ovat palkanneet töihin ja haastavat muut yritykset tekemään samoin.

Kuvasimme tapahtuman aikana huikeat 10 videohaastetta! Kesäkuvat on julkaistu Takuulla tekemistä! -projektin Facebook-sivulla ja videohaasteet YouTube-kanavallamme.



Kuva: Nuorten unelmia Kesäkuvapisteessä

 

Nuorille töitä -tapahtuma oli menestys


Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli suuri menestys. Sää suosi, aurinko paistoi ja lämmitti, ja tapahtumaan osallistui upeasti runsaat 1500 nuorta. Ilmapiiri oli iloinen ja positiivinen, ja on varmaa, että yrityksiä saatiin tuotua lähemmäs nuoria ja toisinpäin.

Onnistuneesta tapahtumasta saamme kaikkien osallistujien lisäksi kiittää myös tapahtuman pääjärjestäjiä, joita olivat Pirkanmaan Yrittäjät ry, TE-toimisto, ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Yritys-Suomi, TAKK ja TAMK.

 

Tapahtuman ohjelmasivu: http://toimistot.te-palvelut.fi/pirkanmaa/keskustoritapahtuma2

Tapahtumavideot ja videohaasteet löytyvät soittolistalta nimellä Nuorille töitä -tapahtuma 5.6.2014:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLieuUlDhUo2ZKf93Il0kaH_h_eW0qh1oE

Järjestäjät:


http://www.yrittajat.fi/fi-FI/pirkanmaanyrittajat/
  http://toimistot.te-palvelut.fi/pirkanmaa/
  http://www.ely-keskus.fi/
  http://www.tampere.fi/
  http://www.yrityssuomi.fi/
  http://takk.fi/
  http://www.tamk.fi/

.............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Jenni Pansio
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu
   

 

Kaikenkirjava sairaanhoitajan ammatti

Moni nuori näkee sairaanhoitajan ammatin turhan mustavalkoisesti. Sairaanhoitajan ammatti ei ole pelkästään pyllyjen pyyhkimistä, syöttämistä ja lakanoiden vaihtoa. Itse asiassa monissa sairaanhoitajan työpaikoissa ei tarvitse tehdä tällaista työtä lainkaan. Sairaanhoitajana kohtaa monenlaisia ihmisiä vauvasta vaariin. Ihminen nähdään kokonaisuutena, ei ainoastaan sairautena. Opinnoissa sivutaan jonkin verran muiden ammattien sisältöä, kuten sosiaalipolitiikkaa, farmakologiaa ja lääketiedettä. 

Sairaanhoitajan ammatti avaa monia ovia. Jatkokoulutusmahdollisuuksia on paljon. Opiskelua voi jatkaa muun muassa psykoterapeutiksi, seksologiksi tai hoitotyön lehtoriksi. Sairaanhoitajat työllistyvät useisiin erilaisiin työtehtäviin. Sairaanhoitajana voi olla töissä sairaalassa monilla eri osastoilla, leikkaussalissa, vanhainkodissa, vuodeosastoilla, kotihoidossa, psykiatrisessa sairaalassa, työterveyshuollossa, poliklinikalla, lastenkodissa, vankilassa tai erilaisissa yksityisissä firmoissa kuten lääkefirmoissa. Vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on paljon. Sosiaali- ja terveysalalla työllistyy yleensä hyvin. Suomalainen sairaanhoitajakoulutus on myös arvostettu muualla maailmalla.

Kuva: Sairaanhoito-opiskelija työharjoittelussa maailmalla 


Sairaanhoitajan ammatin arvostus

 

Jos sairaanhoitajan pieni palkka tai vähäinen arvostus Suomessa häiritsevät, voi aina harkita lähtevänsä ulkomaille töihin. Monissa maissa sairaanhoitajan palkka on hyvä elintasoon nähden. Esimerkiksi Keniassa sairaanhoitajan palkka on kuusinkertainen verrattuna Keniassa asuvien keskimääräisiin tuloihin. Yhdysvalloissa sairaanhoitajan ammatti on arvostetumpi ja paljon paremmin palkattu kuin Suomessa. Sairaanhoitaja voi saada jopa enemmän palkkaa kuin Suomessa työskentelevät lääkärit. 

Ulkomailta löytyy myös enemmän jatkokoulutusmahdollisuuksia. Sairaanhoitajan koulutuksella voi esimerkiksi opiskella kahdessa vuodessa ”lääkärin assistentiksi” (=Physicians assistant) Yhdysvalloissa. Lääkäri ja Physicians assistantin työnkuvat eroavat siinä, että Physicians assistant ei saa tehdä kirurgin töitä ja he työskentelevät lääkärin valvonnassa. Työnkuvat ovat muuten lähes samanlaiset ja yhdysvalloissa tuleekin helpommin palkatuksi Physician assistanttina kuin lääkärinä. Samaa koulutusta on tarjolla myös Iso Britanniassa. Työnkuvissa saattaa tosin olla jonkin verran eroja.
Kuva: Lastenosasto, Kenia.



Punaisen ristin kautta katastrofialueelle avustustyöntekijäksi


Avustustyöntekijäksi voi lähteä kuka tahansa sairaanhoitaja, kenellä on ikää 25-55 vuotta ja työkokemusta vähintään kolme vuotta. Myös englannin kielitaito tulee olla hyvä. Avustustyöntekijänä tulee sopeutua arvaamattomiin oloihin ja tulla toimeen monikulttuurisissa työolosuhteissa. Avustustyöntekijäksi pääsee myös useiden muiden ulkomaisten järjestöjen kautta, jolloin työkokemustakaan ei tarvitse olla niin montaa vuotta. Avustustyöntekijänä voi tehdä palkallista tai palkatonta työtä. Rohkeimmat ostavat lentoliput katastrofialueelle ja etsivät paikanpäältä järjestön tai pystytetyn kenttäsairaalan, jonne menevät vapaaehtoistyöhön. Sotasairaaloissa on töissä paikallisia ihmisiä eikä useimmilla ole mitään hoitoalan koulutusta. Sairaanhoitajat toimivat esimiestehtävissä ja joutuvat opettamaan paikallisille ihmisille hoitotyön perusasioita.
"Kun Punainen Risti saa katastrofista hälytyksen, ensimmäinen katastrofivalmiusyksikkö on lähtövalmiina 48 tunnin sisällä. Ensiksi saapuva ryhmä pystyttää sairaalan tai terveysaseman ja alkaa antaa akuuttivaiheen apua. Kaikki välineet ja tarvikkeet, esimerkiksi teltat, sängyt, lääkkeet ja leikkaussalin välineistö on pakattu laatikoihin, jotka kulkevat Suomesta kriisialueelle Punaisen Ristin yksikön mukana.” –Sirpa Tuhkanen, SPR-sairaanhoitaja
...........................
Venla
Takuulla tekemistä!
Hoitotyön koulutusohjelma

Kasvupyrähdys 3,5 vuodessa

En voi väittää hyppineeni riemusta, kun sain tietää päässeeni opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Vaikka ajatuksena oli ollut jo pidempään päätyä työssäni muiden auttajaksi, ei sairaanhoitajuus ollut listani sijalla numero uno.
”Kyllä sä puol vuotta opiskeltuas tajuat, että haluat sittenkin lääkäriksi”, sanoivat sukulaiset.
”Ai jaa, meinasit sitten perseenpyyhkijäks lähtee. Olisit vaan pitäytyny siinä psykologiassa tai musiikkiterapiassa”, kuului kavereiden suunnalta.
Kyllä nuo mielipiteet jonkin verran painoivat mielessä, mutta ajattelin lähteä kuitenkin katsomaan, millaiselta opiskelu tuntuisi. Nopeasti se veikin mukanaan – liekö ollut vaikuttajana mahtava opiskelijaporukka vai superinnostava ryhmänohjaajani. Ja tässä sitä nyt ollaan, viittä vaille valmiina sairaanhoitajana, astumassa oransseilla crocseilla työkentälle mainostaen, että sairaanhoitaja tekee maailman tärkeintä työtä.

Mahdollisuuksia kuin pipoa


Jotain kummaa pääsi tapahtumaan tässä reilun kolmen vuoden aikana. Aivopesu? Henkinen kasvu? Jossain vaiheessa opintoja ymmärsin, että alun innostumattomuuteni johtui tietämättömyydestäni sairaanhoitajan työnkuvan monipuolisuudesta ja työpaikkamahdollisuuksien laajuudesta. En valmistu lääkärin assistentiksi ja ruskean aineen käsittelijäksi. Minusta tulee vuorovaikutuksen ammattilainen, joka ottaa suuren vastuun potilaasta laajalla ja alati vain laajentuvalla tietopohjallaan. Ja jos en nauti osastotyöstä, voin lähteä vaikkapa järjestötoimintaan tai poliklinikalle.

Kuva: Jokainen meistä sen ansaitsee, hyvän elämänlaadun.
(Kuvan l
ähde: www.publicdomainpictures.net)

Uusia näkökulmia elämästä


Kun on kiertänyt erilaisia työ- ja harjoittelupaikkoja, on tullut kohdattua ihmisiä mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Ymmärsin, että olipa elämän tarkoitus mikä tahansa, tärkeintä on elää onnellisena ja kumota onnellisuuden eteen tulevat esteet jo niiden ensimerkeistä lähtien. Hyvän elämänlaadun ylläpito ihmisen vakavastakin sairaudesta huolimatta tuli tämän ymmärryksen myötä tärkeäksi suunnannäyttäjäksi elämässäni.

Oikeiden kohtaamisten lisäksi olen saanut ison kimpun uusia näkökulmia katsomalla Yle Areenan (kyllä vain!) dokumentteja ja keskusteluohjelmia. Kun antaa itsemurhaa yrittäneen tai pedofiliaan taipuvaisen kertoa omista kokemuksistaan, ymmärtää todellisuutta taas hieman eri näkövinkkelistä. Ihmiskäsitykseni on hioutunut niin, että ymmärrän nyt, ettei pahoja ihmisiä ole. On vain heitä, joita elämä on potkinut päähän astetta terävimmin kengänkärjin. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että olen huomannut alkaneeni puhua ”hänestä” ”sen” sijaan, oli kyseessä millainen elämänkohtalo tahansa.

Yrittämisen arvoista, eikö?


Ei siis kannata olla huolissaan, jos opiskelupaikka ei tunnu omalta heti päivästä yksi lähtien. Ammattiin kasvu on hidas prosessi ja vaatii paljon ravistelua. Tietysti aina ei käy yhtä onnellisesti kuin omalla kohdallani, mutta mahdollisuus täytyy antaa.

Ehkä olen naiivi, ehkä liiaksi optimisti. Koen kuitenkin olevani kutsumusammatissani ja tekeväni maailmasta paremman paikan elää, yksi parantunut elämänlaatu kerrallaan. Työsarkaa riittää, sillä jokainen meistä sen ansaitsee: hyvän elämänlaadun.

..................................
Kutsukaa mua hipiksi,
Mötti

2.4.2015

Pienet vinkit, suuret säästöt

Oona nuukailee -juttusarjassa "Pienet vinkit, suuret säästöt" 6/6

Viimeisen blogitekstini kunniaksi kokosin yhteen 30 arjen säästövinkkiä helpottamaan opiskelijan elämää. Arjen pienillä ratkaisuilla on suuri vaikutus budjettiin! 



Kauppaan, mars!

1. Aikeissa ostoksille, mutta nälkä kurnii? Syö ennen kauppareissuja, sillä silloin teet järkeviä ja taloudellisia ostospäätöksiä.
2. Aloita tervehdyttävä herkkulakko. Epäterveellinen ruoka maksaa paljon, joten jättämällä herkut kauppaan kilot karisevat, mutta lompakko lihoo.
3. Ostatko aina muovikassin? Hanki oma kangaskassi!
4. Käytä kupongit, joita saat lehtien välissä ja mainoskuvastojen yhteydessä.


5. Käytä käteistä, teet vähemmän ostoja. Fyysisen rahan näkeminen maksuhetkellä auttaa tajuamaan ostosten määrää.
6. Jos tarvitset jotain ja olet tehnyt harkitun ostopäätöksen, anna mennä! On turhaa itkeä menetettyä euroja, jos ostos on hyödyllinen.
7. Vaikka proteiinipitoiset lihat ja kalat voivat olla kalliita, niitä kannattaa syödä. Terveysvaikutusten lisäksi ne pitävät nälän pitkään loitolla, jolloin syöt vähemmän ja ruokalasku on pienempi.
8. Mikäli tahdot kohdennettua mainontaa ja alennuksia, vinguta etukortteja ja liity suosikkikauppojesi sähköpostilistalle.

Kuva: Terveellinen ravinto tulee edullisemmaksi
kuin hintavat herkut ja puolivalmisteet

Shoppailua säästäväisesti

9. Älä ole alerohmu. Hyvä alennusprosentti ja halpa hinta eivät saa olla ainut syy ostoksien tekemiseen.
10. Älä osta tylsyyteen.
11. Opettele kurinalaisuutta. Kiertele välillä kaupoissa ilman ostoaikeita ja katso, montako houkutusta voit jättää hankkimatta. Laita jokaisesta hylätystä houkutuksesta euro säästöpossuun.
12. Hanki vain tavaroita, joihin sinulla on varaa. Erämaksuja ja velaksi ostamista kannattaa välttää.



Eikö mitään päälle pantavaa?

13. Pidä vaatteidenvaihtobileet.
14. Tutustu laatuun. On hankala ostaa esimerkiksi hyvälaatuisia ja kestäviä vaatteita, jos onnistunutta tuotetta ei tunnista. Hyvä laatu näkyy muun muassa viimeistelyssä ja materiaalivalinnoissa.
15. Jos vaatekaapin sisältö kyllästyttää, siirrä osa kamoista pahvilaatikkoon ja sulje se. Kun avaat laatikon kuukausien päästä, sinulla on kasoittain ”uutta” päälle pantavaa.
16. Käy kirppareilla myös ulkomailla. Esimerkiksi Tukholmasta ja Lontoosta löytyy hyviä käytetyn tavaran kohteita. 


Kuva: Ota oma kangaskassi mukaan kauppaan,
niin säästät muovipussin hinnan

 

Budjetti pelastaa

17. Seuraa menojasi ja tee budjetti jotta tiedät, minne rahasi kuluvat.
18. Kämppiksen kanssa kannattaa asua, sillä monet menot puolittuvat.
19. Perusta säästötili, jonne sijoitat kuukausittain.
20. Lähdössä matkalle? Budjetoi lomasi etukäteen ja selvitä rahanvaihtomahdollisuudet niin Suomessa kuin ulkomailla. Varaudu siihen, että vieras valuutta saattaa maksaa.
21. Tiedä, mihin pikkukolikkosi käytät. Ota kuitit talteen parin viikon ajalta ja laske miniostoksiin, kuten kahveihin, käyttämäsi summa. Pikkusälään kuluu yllättävän paljon rahaa.


22. Älä ota pikavippiä. Ikinä!


Kuva: Etukorteilla voi saada hyviä tarjouksia


Tavaroita joka lähtöön

23. Jos tavaraa tarvitsee yhteen erikoistilanteeseen, se kannattaa lainata. Säästä rahaa lainaamalla vaikka porakone tai matkalaukku.
24. Kierrätä ja korjaa, sillä usein vanhasta saa korjattua uuden veroisen.
25. Pöytä naarmuilla pikkusälästä ja vaatteet myttyinä lattialla? Jos olet huolimaton tavaroidesi kanssa, osta vain kalleinta. Tällöin pidät tavaroistasi parempaa huolta ja ne säilyvät pidempään.


Kuva: Suunnittele ja ennakoi menojasi ja tulojasi.
Pane vähän sukanvarteen.


Opiskelijan iloja

26. Opiskelija, hyödynnä opiskelijakorttiasi mahdollisimman usein! Lukuisat yritykset tarjoavat opiskelija-aleja.
27. Mieti, millaista työtä olisit valmis tekemään koulun ohessa. Älä anna opintojen kärsiä lisätulojen vuoksi.
28. Koulun tarjoamat terveyspalvelut kannattaa hyödyntää, sillä monet niistä ovat ilmaisia.
29. Milloin viimeksi kutsuit kavereita kylään? Viettäkää edulliset nyyttikestit kalliin kapakkareissun sijaan.


Ja vielä...

30. Nauti elämän ilmaisista hyvistä puolista!


......................................  
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Oona Uski
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Home cheap home

Oona nuukailee -juttusarjassa "Home cheap home" 5/6

Koti on opiskelijalle paikka levätä ja latautua kiireisen koulutyön keskellä. Vuokrakämpästä pitäisi saada omannäköinen, vaikka tilaa ja rahaa on rajoitetusti. Kokosin muutamia vinkkejä oman sopen sisustamiseen lompakkoa tuhoamatta.


Sänky ja pyykkikone kuntoon, muista alet

Suosi alennuksia isoissa hankinnoissa, kuten sängyssä ja kodinkoneissa. Jyskit ja Askot lähettävät alekuvastoja vähintään kerran kuussa. Ympyröi tarpeelliset ja mene kauppaan katselemaan. Alennustuotteiden tulee kuitenkin olla kunnollisia, ethän halua kotiisi huonosti tehtyjä tuotteita. Aletuote tulee kalliiksi, jos se hajoaa ensimmäisellä käyttökerralla.

Kuva: Kunnon sänky on hyväksi myös selällesi

Sängyn ja pyykinpesukoneen tulee olla hyvälaatuisia, oli alennus kuinka huimaava. Kakkoslaadun runkopatjalla pilaat vain selkäsi, ja halpahallin pyykkimasiina rymisee ja pesee huolimattomasti. Säästä ennemmin pienissä yksityiskohdissa, kuten koristetyynyissä ja kynttilöissä. Minisälää saa halvalla vaikka Ikeasta tai kirpparilta.  
 
Kuva: Hyvistä kodinkoneista kannattaa maksaa
 



 

 

 

 

 

 

 

Kalusteet kodin tekevät 

Kuva: Käytettynä olen hankkinut ruokapöydän tuoleineen

Osta käytettynä. Itselläni ruokapöytä tuoleineen, cd-teline, mikro, pikkupöytä ja pari mattoa ovat käytettyinä ostettuja tai saatuja. Käytetty ruokailuryhmä maksaa viidenneksen tuliterästä, eivätkä pienet kulumajäljet haittaa. Jos tykkäät näpertelystä, osta eriparisia vanhoja tuoleja ja tuunaa tuolit maalilla ja koristeilla. Käytettyä voi metsästää kirppareilta, kierrätyskeskuksista ja netistä. Vanhaan tavaraan pätee sama sääntö kuin uutena hankittuun: osta kunnollista.

Monikäyttöiset kalusteet ovat parhaita. Pikkusohvan ja patjan sijaan hanki vuodesohva, niin säästät tilaa ja rahaa. Kirjahylly, jossa voi sekä säilyttää tavaraa että pitää mieluisia esineitä esillä, on kätevä. Pöytälaatikot, avattava rahi ja matala laatikko sohvan alla tuovat lisätilaa. Vaatehuone nostaa monesti vuokran suuruutta, joten mieti, onko se tarpeellinen. Mikäli tavaramäärän saa järkevästi kaappeihin ja komeroihin, vaatehuoneeton asunto voi olla parempi.



Pieni lisä tuo tunnelmaa

Värikäs verho muuttaa koko huoneen ilmeen. Näyttävä kangasmassa lattiasta kattoon tekee valjuimmillekin seinille ihmeitä. Voit sisustaa muuten ajattoman neutraalisti ja muuttaa ilmettä kivoilla verhoilla. Muutamalla erilaisella verhoparilla saa paljon vaihtelua.

Kivoja ekstroja ovat myös taulut, koristeviltit, tyynyt ja kynttilät. Käytä pikkusälään mahdollisimman vähän rahaa, jolloin voit hankkia useita vaihtoehtoja kyllästymisen varalle. Peileillä voi luoda tilan tunnetta ahtaaseen kammariin. Ennen kuin kiinnität seinille mitään pysyvää, kysy lupaa vuokranantajaltasi. Syvä poranjälki keskellä seinää voi suututtaa vuokraajan.

 

Kuva: Värikäs verho muuttaa koko huoneen tunnelman
Kuva: Pienet ekstrat kuten kynttilät, saavat olla halpoja


















Lopuksi  i l m a i n e n  v i n k k i  mieleiseen kotiin: Siivoa usein!
Siistit, pölyttömät pinnat ja rojuton ruokapöytä tekevät jokaisesta tilasta kutsuvan.


......................................  
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Oona Uski
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu