19.12.2014

Nuorten työpajat valmistautuvat jouluun


Monissa nuorten työpajoissa ympäri Pirkanmaata on ollut joulun alla hyörinää ja vilinää kuin pukin pajassa konsanaan. Pipari ja glögi tuoksuvat, joulumieli nostaa tunnelmaa.



Tiedäthän työpajat?


Työpajoilla on mahdollisuus työkokeiluun ja tuettuun työllistymiseen, sekä kuntouttavaan työtoimintaan. Työpajat tarjoavat työttömille töitä, valmennusta työelämään, tukea ja koulutusta henkilökohtaisen tarpeen mukaan.




Ruoveden työpajat ovat ilahduttaneet jouluisilla somistuksillaan myös ohikulkijoita.
Ruovesi on hyvä esimerkki työpajatoiminnasta, sillä sieltä löytyy todella monenlaista pajaa ja tukitoimintaa nuorille.

Kannattaa tutustua tarkemmin Ruoveden monipuoliseen pajatarjontaan:




Ja joulun jälkeen pajatoiminta pyörähtää jälleen käyntiin...Tervetuloa!



Takuulla tekemistä! toivottaa kaikille blogin seuraajille Oikein Mukavaa Joulua!

Kuvat: Marjo Autio

17.12.2014

Monet nuoret edelleen työtä vailla

Kirjoitimme vajaa vuosi sitten Ylä-Pirkanmaan rumista työllisyystilastoista. Vuoden 2014 syys- ja lokakuun työllisyystilastot on nyt julkaistu, joten on mielenkiintoista tarkistaa tämän päivän tilanne. Mitä kuuluu Pirkanmaan pohjoisosan kunnille nyt? Yleisessä tiedossa on se, että monissa Ylä-Pirkanmaan kunnissa yritykset ovat joutuneet lomauttamaan työntekijöitään. Tämä ei voi tietää hyvää nuortenkaan työllisyyden kannalta.

Koulutusten alku kaunisti aavistuksen syyskuun tilastoja. Lokakuun lopun tilannekatsaus ei ihan niin valoisa kuitenkaan enää ollut. Silloin alle 25-vuotiaita työttömiä Virroilla oli 47 (10/2014), kun heitä vuotta aiemmin oli vain 38 (10/2013).

Myös Ruovedellä nuorisotyöttömyys oli nousussa. Lokakuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 29 (10/2014). Vuotta aiemmin heitä oli vain 19 (10/2013). Mänttä-Vilppulassa työttömien määrä laski yhdellä. Lokakuussa 2014 heitä oli 55.



Samuli työllistyi Sanssi-kortin avulla. Kaikki nuoret eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Kuva: Lahja.

Tilastot eivät kerro, mitä viime vuoden työttömille nuorille on tapahtunut. Ovatko he muuttaneet isompiin kaupunkeihin? Ovatko he työllistyneet? Ovatko he aloittaneet opiskelun? Tai ovatko he mukana esim. työkokeilussa, työvoimakoulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa?


  • Muuttoliikettä on ollut, erityisesti Mäntästä tasaisena virtana jo pidempään. Opiskelemaan nuoria lähti syksyllä enemmän kuin edellisenä syksynä. Nuorten työllistyminen on nyt syksyllä ollut vähäistä, kesällä sanssikortin avulla työllistyttiin hyvin. Työkokeiluissa, työtoiminnassa ja Kalotissa nuoria on melko paljon koko ajan, arvioi Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja Päivi Tulijoki.


Sanssi-tukien määrässä ei alkuvuonna ole tapahtunut merkittävää muutosta. Tilasto ei myöskään kerro paikkakuntaa, mihin nuoret ovat työllistyneet. Työllistyminen ei siis välttämättä ole tapahtunut juuri nuoren asuinkunnassa.

Tammi-lokakuun 2014 aikana Sanssi-kortin kautta työllistyneiden määrä oli Juupajoella 6 (1-10/14) ja 7 (1-10/13), Mänttä-Vilppulassa vastaavat luvut olivat molempina vuosina 54, Ruovedellä 30 (1-10/2014) ja 27 (1-10/2013) sekä Virroilla 48 (1-10/2014) ja 53 (1-10/2014).


Heli Antila
lehtori
TAMK/ Virtain toimipiste

9.12.2014

Nuorten toiveet todeksi

Joskus kuulee väitettävän, ettei nuorilla ole vaikutusmahdollisuuksia. Väitteitä säestetään helposti sanomalla, ettei nuorten toiveita kuitenkaan koskaan toteuteta, vaikka niitä pyydettäisiinkin. Totuus on onneksi toisenlainen.

Yläkoululaiset toivoivat vessaremonttia ja mopokatosta Virroilla.

Virtain kaupunki on ollut neljän vuoden aikana mukana valtakunnallisessa aloitekanava-palvelussa. Alussa nuorten viestejä ja toiveita tuli palveluun hyvinkin paljon, mutta aktiivisuus hieman väheni alkuinnostuksen jälkeen. Havaittavissa on ollut myös väärinkäytöksiä, sillä ilmeisesti muutamat aikuisetkin ovat lähestyneet kunnan päättäjiä nuorille tarkoitetun median kautta.

Mutta moni Virtain nuorten toiveista on myös toteutunut.

  • Koululle on saatu mopokatos, yläkoulun vessoja on kunnostettu, koripalloharrastusta kokeiltiin ja ruokailun yhteyteen saatiin puhdas juomavesi, luettelee nuorisosihteeri Raili Katajamäki nuorten toteutuneita toiveita.

Nuorten toiveet liittyvät lähinnä koulu- ja harrastusmaailmaan. Joitakin esityksiä on tullut sellaisistakin asioista, jotka eivät ole toteutuskelpoisia (valtava ostoskeskus, junaliikennettä Tampereelle vaikka vain kerran viikossa, uimahalli jne.)

Virtain yläkoulun mopokatos. Kyllä mopojen nyt kelpaa odotella ajajaansa sateisen koulupäivän ajan.



Nuortenideat.fi jatkaa toimintaa


Aloitekanavatoiminta loppuu Suomessa 1.3.2015. Uusi nuorten verkko-osallistumispalvelu, Nuortenideat.fi, avataan vuoden 2015 alussa. Se tulee osaksi oikeusministeriön demokratiapalveluita. Demokratiapalvelut tarjoavat kansalaisten sähköisten palveluiden kokonaisuuden. Koordinaatti tarjoaa maksuttomat asiantuntija- ja tukipalvelut organisaatioiden käyttöön.

Nuortenideat.fi on maksuton ja kaksikielinen vaikuttamispalvelu. Esimerkiksi yhden kunnan alueelta vaikuttamispalveluun voivat avata omat sivunsa niin yksittäiset koulut ja oppilaitokset, järjestöt, kunnan eri hallintokunnat, nuorten toimijaryhmät ja muut paikalliset tai valtakunnalliset toimijat.

Nuortenideat.fi toimii välineenä myös demokratiakasvatuksessa. Koordinaatti tekee viestinnällistä ja koulutuksellista yhteistyötä esimerkiksi historian- ja yhteiskuntaopin opettajien ja oppilaskunnan ohjaavien opettajien kanssa. Tukipalveluina tarjotaan muun muassa toiminnallisia ja osallistavia menetelmiä sekä materiaalia osallisuudesta ja vaikuttamisesta.

Palvelussa nuoret voivat ideoida omia muutosehdotuksiaan sekä kommentoida ja kannattaa muiden ideoita. Ideoista muodostuu aloitteita, jotka etenevät joko Kuntalaisaloite.fi-palveluun tai käsittelyyn muuta kautta. Nuoret voivat seurata asioiden käsittelyä ja saavat tiedon päätöksestä. Kasvatuksellinen näkökulma korostuu palvelussa ja nuorta tuetaan itse viemään asiaa eteenpäin.

Heli Antila
lehtori
TAMK/ Virtain toimipiste

8.12.2014

Sairaanhoitotyön kokemuksiani Keniasta

Sairaanhoitajan ammatti on oiva valinta, jos haluaa avustustyöhön kehitysmaihin. Itse olen sairaanhoitajaopiskelija ja olin toisen opintovuoden lopussa kolme kuukautta Keniassa Terve Afrikka -järjestön kautta tekemässä käytännön harjoittelua paikallisessa sairaalassa. Olen aina haaveillut avustustyöstä ja tulevaisuudessa haluaisinkin töihin pakolaisleiriin tai jonnekin sota-alueelle.



Kuva 1: Kolmen kuukauden työharjoittelu Keniassa
Keniassa tuli koettua kaikennäköistä. Sairaanhoitajana pääsin tutustumaan paikalliseen naisvankilaan. Vangeilla oli päällään mustavalkoraidalliset puvut. Lauloimme ja tanssimme vankien kanssa käsi kädessä. Vankilan työntekijöillä oli toivomuksena, että auttaisimme vankeja kuntoutumisessa.





Kuva 2: Naisvankilassa apua vangeille kuntoutumiseen

Viikonloppuisin kävin muutamissa eri orpokodeissa hoitamassa orvoiksi jääneitä lapsia. Yksistään Keniassa on yli kolme miljoonaa orpoa lasta. Suurin syy lapsien orvoiksi jäämiselle on abortin laittomuus ja köyhyys. Äidit joutuvat pitämään lapsen, vaikka heillä ei olisi varaa elättää lasta. Lapsen synnyttyä äiti jättää lapsensa esimerkiksi kuiluun tai tien viereen paperipussiin, josta joku sen mahdollisesti löytää ennen kuin on liian myöhäistä. Lapsilla on kova läheisyyden tarve ja syliin on lähes jatkuvasti kiipeämässä lapsi toisen lapsen perään. Jopa kahdeksanvuotiaat lapset jonottavat syliin istumista ja halaamista.






Kuva 3: Orpokodin lapsilla on kaipuu syliin
Pääsimme myös toteuttamaan Afrikkalaista kotihoitoa. Menimme keskenämme ainoastaan tulkki mukanamme savimajoista savimajoihin köyhässä kylässä, kyselimme kyläläisten terveydestä, pohdimme mahdollisia diagnooseja ja annoimme terveysvinkkejä. Hankalaksi työn teki ihmisten köyhyys ja se, että emme ole lääkäreitä. Lapsiperheissä saattoi olla käytettävissä vain yhdeksän euroa kuukaudessa. Sillä rahalla ei saa edes yhtä ateriaa päivässä. Meidän siis piti soveltaa sairauksien hoitokeinoja ihmisten varallisuuteen nähden, mikä oli todella haastavaa.



Kuva 4: Kotihoitoa annetaan kierrellen kylissä
Suomessa ja Afrikassa sairaanhoitajan työnkuvissa on paljon eroja. Keniassa sairaanhoitaja ei tee mitään likaisia töitä. Nämä työt kuuluvat omaisille. Jos potilaalla ei ole omaisia, ei kukaan ole korjaamassa ja pesemässä tämän vaatteita tai likaisia lakanoita. Minulla kävi monesti sääliksi potilaita, joilla ei ollut omaisia hoitamassa heitä, ja he olivat ulosteisissa ja pissasissa lakanoissa jo ties kuinka monta päivää. Muutaman kerran vaihdoinkin joidenkin potilaiden lakanat ja tein heille vuodepesut. Potilaat olivat kovin kiitollisia ja kehuivat hurjan paljon. Muut sairaanhoitajat taas katsoivat minua ihmeissään, että miten minä tuollaista jaksoin tehdä.

 
Kuva 5: Pieni potilas tervehtymässä

 

Kuva 6: Äidin ja lapsen yhteinen hetki

Sairaanhoitajaopiskelijat eivät saa ohjausta. Valmiit sairaanhoitajat olettivat, että osaamme jo kaiken - varsinkin kun on valkoihoinen. Muutaman kerran on tapahtunut niin, että sairaanhoitajat ovat vain kadonneet jonnekin ja olemme opiskelijoiden kanssa pyörittäneet osastoa keskenämme. Afrikkaan harjoitteluun tullessa tulee siis olla itsevarma hoitotyön taidoistaan ja kerrata koulussa oppimaansa itsenäisesti. Pitää löytyä rohkeutta ja olla kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä. Sairaalassa näkee paljon vääryyttä, julmuutta ja kuolemaa. Pitää siis olla tarpeeksi vahva kohtaamaan tällaisia asioita. Harjoittelu antaa paljon, kun huomaa, että on oikeasti tekemässä tärkeää työtä.

Kuva 7: Hoitotyössä Afrikassa tarvitaan monipuolista osaamista ja rohkeutta
Välineitä ei ole tarpeeksi, joten sairaalassa oppi improvisoimaan. Kaikesta mitä oli käytettävissä pyrittiin muotoilemaan ja tekemään tarvittavia hoitovälineitä. Sairaalassa oppi trooppisista sairauksista paljon ja vastaan tuli myös tauteja, joista on lukenut vain historiankirjoista. Pääsimme myös pitämään seksivalistusta ja jakamaan nuorille perheille slummeihin kondomeja lahjoituksina.

Kuva 9: Äiti ja lapsi arkiaskareissa kylänraitilla


Suomessa sairaanhoitajan työnkuvaan ei kuulu synnytysten avustaminen. Afrikassa Sairaanhoitaja on myös kätilö, vaikka koulutus onkin yhtä pitkä kuin Suomessa. Täällä olenkin päässyt auttamaan useita synnytyksiä heti muutaman synnytyksen observoinnin jälkeen. Synnytyssalissa pitää kuitenkin noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä verta saattaa roiskua hyvinkin paljon ja monella synnyttäjällä on HIV.
 
Kuva 8: Lapset olivat innoissaan nähdessään valkoihoisen suomalaisen
Kaikki potilaat ottivat minut aina paremmin kuin hyvin vastaan. Onhan se potilaille once in a lifetime -tilaisuus nähdä valkoihoinen niin läheltä ja päästä jopa juttelemaan tälle. Olin ainut valkoihoinen sairaalassa. Kaikki tuijottivat ja huutelivat perääni. Aluksi se tuntui ahdistavalta, mutta siihen tottui nopeasti. Valkoihoisia arvostetaan suuresti. Suurin osa lapsista on innoissaan valkoihoisen nähdessään ja kikattavat ja supisevat, kun kävelen heidän sänkyjen ohi.

Kuva 10: Sydämeni jäi Afrikkaan ja kokemus rikastutti minua monella tapaa


Kaiken kaikkiaan kokemus oli antoisa ja henkisesti kasvattava. Matka rikastutti maailmankatsomustani ja avasi silmiäni. Opin ymmärtämään erilaisia kulttuureita ja sain kyvyn kommunikoida ilman yhteistä kieltä. Epävarmuus hoitajana vaihtui itsevarmuudeksi. Suomen oloja oppii arvostamaan aivan eri tavoin, kun on nähnyt millaista on elää ilman puhdasta vettä, ruokaa, vaatteita tai kattoa pään päällä. Sydän sulaa, kun nälkää näkevät lapset jaksavat aina vain hymyillä. Kokemus auttoi minua löytämään itseni ja nyt koenkin, että elämäntehtäväni on auttaa heikommassa asemassa olevia ihmisiä.

Kuvat 1 - 10 ottanut Venla

............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Venla
Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu


5.12.2014

Mikä minusta tulee isona - eräänlainen urapolku

Oli vuosi 2000 ja jotakin päälle, kun minun, 15-vuotiaan teinin piti päättää mikä minusta tulee isona. Mikään muu ei ollut varmaa kuin se, että lukioon en halunnut. Syy oli hyvin yksinkertainen: lukeminen ei oikein kiinnostanut. Mietin hakisinko opiskelemaan lähihoitajaksi, mutta sinne olisi ollut pääsykokeet. Jälkikäteen ymmärrän, että valitsematta jäämisen pelko taisi olla syy miksi en hakenut. Käsillä halusin jotain tehdä ja päädyin hakemaan parturi-kampaajaksi.

Koulutusvalinta osui aika nappiin, sillä tutkintotodistukseni keskiarvo oli omasta mielestäni hyvä ja kun opiskeli sellaista mikä kiinnosti, sujui lukeminen ihan toisella tapaa kuin yläasteella. Koulu valmensi (jälkikäteen ajatellen) työelämään melko löyhästi. Asiakaspalvelun tunneilla oikeiden hiustenleikkausasiakkaiden kanssa keskityttiin tiukasti laatuun, eikä niinkään työn tekemiseen kuluvaan aikaan. Siispä koulusta valmistuttuani hain työpaikkaan omalle kylälle. Kahden viikon työssäolon jälkeen minulle sanottiin, ettei hitaalle parturille ole enää töitä.


Työharjoittelun kautta työelämään


Ilmoittauduin työkkäriin työttömäksi työnhakijaksi ja aloin itse laittamaan hakemuksia parturi-kampaamoihin. Pääsin erääseen parturi-kampaamoon työhaastatteluun ja työnantaja ehdotti, että kokemattomuuteni vuoksi tulisin alkuun työharjoitteluun työmarkkinatuella. Käytännössä se tarkoitti sitä, että olin töissä kaksi viikkoa työttömyystuella, johon oli lisätty joitakin euroja ruokarahaa ja lisäksi olin oikeutettu opastukseen ja ohjaajaan. Kahden viikon harjoittelujakson jälkeen kirjoitettiin automaattisesti toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työnantaja sai lisäksi minun palkkaamisestani jotakin työllistämistuen tapaista joitakin kuukausia.

Töissä opin paljon työkavereilta ja tekemisen kautta työkokemus alkoi näkyä laadun lisäksi myös työvauhdissa. Puolitoista vuotta vierähti. Työ ja työkaverit olivat mukavia. Myöhemmässä vaiheessa tuli näkemyseroja työnantajan kanssa, jolloin myös ammattiliitto tuli hyvin tutuksi. Eli takaisin lähtöruutuun, mikä minusta tulisi isona?

Kaverini vinkkasi isosta elintarvikealan yrityksestä ja sanoi, että palkka on hyvä ja työkaverit mukavia, joten hain sinne. Työhaastattelun perusteella en olisi varmaan päässyt töihin pelkillä parturi-kampaajan papereilla, mutta sattumoisin olin ollut kesätöissä rakennusalalla ammattikouluvuosina, joten työnantaja totesi, etten varmaan pelkää työntekoa. Työ oli mukavaa ja työkaverit aivan ihania, mutta tajusin muutaman vuoden päästä itsekin, ettei se ollut sellainen paikka, jossa olisi viihtynyt pidemmän päälle, esimerkiksi eläkeikään saakka. Viisi vuotta kuitenkin vierähti.  


Rohkeuteni voitti - sain unelmieni opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa

 
Kotona sanoin miehelleni, että mieli tekisi hakea lähihoitajaksi, kun en aiemmin ollut uskaltanut hakea. Hän sanoi, että hae saman tien sairaanhoitajaksi. Ensimmäinen ajatus oli, että olen vain parturi-kampaaja, ei mitään jakoa hakea ammattikorkeakouluun. Mieheni kuitenkin sanoi, että miksi hakea toinen toisen asteen tutkinto. Niinpä. Seuraavassa haussa hain sitten sairaanhoitajaksi ja koska ammattikoulun todistus oli hyvä, pääsin pääsykokeisiin. Jännitin ihan älyttömästi! Ensimmäisellä hakukerralla olin varasijalla 100+ jotain. Kun ilmoitus tästä tuli totesin, että uudestaan en hae, nehän nauraa siellä. Todellisuudessa olin jännittänyt niin paljon pääsykokeessa, että se näkyi tuloksissa ja valitsematta jäämisestä olikin tullut totta.

Hain seuraavassa haussa aikuispuolelle lähihoitajaksi sekä kuitenkin uudestaan sairaanhoitajaksi (sillä eihän minulla ollut mitään menetettävää). Pääsin molempiin pääsykokeisiin hyvän todistukseni ansiosta. Piinaavan pitkän odotuksen jälkeen tuli kirje, jossa kerrottiin että pääsin opiskelemaan lähihoitajaksi, ja täytin jo tarvittavat paperit valmiiksi. Seuraavalla viikolla tuli ilmoitus, että olin 3. varasijalla sairaanhoitajaksi. Totesin, että en varmasti pääse - toisin kävi. En ollut uskoa, kun paksu kirjekuori tippui postilaatikosta, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi ammattikorkeakoulun opiskelijaksi. Taisin soittaa opintosihteerille ja varmistaa, ettei kyseessä ollut vahinko. Ensimmäisellä viikolla, kun opinnot olivat jo alkaneet, jännitin koska tullaan ilmoittamaan, että kyseessä on virhe. Kukaan ei kuitenkaan tullut.

Nyt opintoja on takana kolme vuotta ja opinnäytetyön kirjoitus sekä syventävät opinnot ovat menossa. Kaksi kesää takana hoitotyötä, kokemusta on tullut paljon lisää. Toisaalta myös kaikki aikaisemmin tekemäni työ on opettanut jotakin ja osasta kokemuksesta on ollut hyötyä hoitoalallakin. Ainakin maalaisjärkeä osaan käyttää ja tiedän yleiset pelisäännöt. Loppujen lopuksi sillä ei ole väliä mikä on pohjakoulutukseltaan tai minkälaista työtä on tehnyt aiemmin, pitää vain luottaa itseensä ja uskoa siihen mihin haluaa tähdätä. Nyt taidan tietää mikä minusta tulee isona.

............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Henna
Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu


3.12.2014

Kirpputori voittaa vaateshoppailussa

Oona nuukailee -juttusarjassa "Täyttä asiaa Kirpparilöydöistä" 2/6

Sandin paita, Tommy Hilfigerin pusero, pellavahame, pikkumusta, vintage-jakku… Ostan mielelläni vaatteita käytettynä. Kirpputorilla opiskelijan on hyvä olla, sillä edulliset hinnat hellivät ja valikoima on isoissa kaupungeissa runsas. Ekologinen näkökulma on myös tärkeä, sillä luonto ei kestä uusien tekstiilien taakkaa. Miksei hyödynnettäisi vanhoja?

Vaateshoppailu on intohimo monelle nuorelle aikuiselle. Kulutusyhteiskunta tuntuu toimivan niin, että jokaisiin opiskelijabileisiin on oltava uusi toppi tai pränikät tennarit. Opintotuki tuskin venyy moisiin hankintoihin ilman kaurapuuroviikkoa.


Paljonko haluat käyttää rahaa vaatteisiin?
Kirppariostokset vievät vain murto-osan uusien vaatteiden hinnasta.
Budjetoi ja säästä.


Puurokuuri ei kuitenkaan ole pakollinen, vaikka uusia asuja hankkisikin. Aloitteleva kirppiskävijä pääsee harrastukseen nopeasti käsiksi, sillä Tampereelta löytyy kirpputoreja jokaisen mieltymyksiin.

Kannatatko ketjua vai tahdotko torille?


Ketjuissa toimivat kierrätysliikkeet ovat omia suosikkejani, sillä ne ovat siistejä ja hyvin organisoituja. Vaatteet on lajiteltu huolellisesti ja ne ovat edullisia. Useassa paikassa on hyvät sovituspisteet, ja tuotto menee yleensä hyväntekeväisyyteen.

Perinteiset kirpparit pöytävarauksineen voivat olla ihania tai laimeita, riippuen valikoimasta. Koska jokainen myyjä määrittelee itse tuotteensa, hintataso ja laatu vaihtelevat hurjasti. Jos olet valmis penkomaan tai haluat itse myydä vaatteita, normikirpputori on hyvä vaihtoehto. Tuotto menee siis suoraan myyjälle, mutta pöytävuokra on maksettava.

Kesäiset torikirpparit ovat hauskoja, koska silloin pääsee vuorovaikutukseen myyjän kanssa ja voi kuulla tarinoita tuotteista. Nopeiden ostopäätösten tekeminen on etu, samoin taito tinkiä. Muista varata mukaan käteistä, sillä myyjillä tuskin on maksupäätteitä. Tuoton saa tietysti kirppismyyjä.

Netin valtakautena erilaiset nettikirpputorit ovat myös suosittuja. Netistä ostettaessa täytyy kuitenkin olla tarkkana, sillä vaatteen istuvuutta tai kuntoa ei pääse tarkastamaan. Pyydä siis riittävät tiedot myyjältä ennen ostopäätöstä. Varmista ainakin vyötärön, rinnanympäryksen ja lantion mitat istuvuuden vuoksi.

Onnistunut ostos sopii omaan tyyliin ja vartaloon


Käytettynä kannattaa etsiä hyvänkuntoisia vaatteita ja asusteita. Kirppareilla on tarjolla laaja kirjo tyylejä ja aikakausia aina pintamuodista vintageen tai massateinistä rokkariin. Tutki tuote tarkasti reikien ja kulumien varalta. Jalkineet voi jättää rauhaan, sillä edellisen omistajan jalka on luultavasti muokannut kenkää tiettyyn malliin. Iskemättömät kengät toimivat tietysti.

Jos vaatteessa on vika, joka on helposti korjattavissa, kannattaa se silti ostaa. Korjaaminen on mukavaa hommaa, jos taitoja riittää.


Jatkuva uutuuksien hankkiminen aiheuttaa tavaraähkyn ja ostoskrapulan.

Vaatteiden kokomerkintöjä ei kannata tuijottaa, sillä varsinkin vintagen mitoitus poikkeaa nykyisestä huomattavasti. Entisajan M voi vastata nykyistä S:ää tai XS:ää. Suuresta osasta vintagea kokomerkintöjä ei löydy ollenkaan, sillä ennen vanhaan useat vaatteet olivat itse ommeltuja tai mittatilaustyönä valmistettuja.
 

Pesu ja paikkaus ovat parasta ensiapua


Hankinnat kannattaa pestä pesuohjeen mukaan ennen käyttöä. Kirppisvaatteen pinnassa ei ole myrkyllisiä käsittelyaineita kuten uutena ostetussa, mutta itselle voi olla miellyttävämpää, jos vaatteen silti pesee. Tietyt bakteerit kuolevat vasta 60 asteessa, mutta mikäli materiaali on herkkä, alempi lämpötila kelpaa. Pesukoneeseen sopimattomat ostokset voi pestä käsin tai pyyhkiä kostealla. Esimerkiksi laukuille käy pyyhkiminen ja huolellinen tuulettaminen, ja korut voi pestä miedolla saippuavedellä.

Mikäli ostat vaatteen, joka haisee varastolle tai pahvilaatikolle, kokeile tuulettamista, pakastamista tai etikkakäsittelyä. Yksittäisiä hajukohtia voi yrittää poistaa alkoholilla.

Pidäthän vaatteistasi hyvää huolta. Huolellisen huollon ansiosta kirppislöytö kestää myös toisen elämän. 


......................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Oona Uski
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

1.12.2014

Näistä pikkujouluista lompakko kiittää

Oona nuukailee -juttusarja alkaa. Miten onnistuvat "Pikkujoulut edullisesti" 1/6.

Ensimmäinen joulukuvasto tuli postissa lokakuussa. Kaupat varustautuvat vuoden ihanimpaan juhlaan hyvissä ajoin, jotta myyntivolyymi on varmasti riittävän suuri. Piparkakkumuotit, kimaltavat pakettikortit ja muu mukava tilpehööri luovat tunnelmaa, mutta samalla ne tekevät loven opiskelijan lompakkoon. Jouluiset juhlat onnistuvat myös pienellä budjetilla. 


Valaistus ja musiikki luovat tunnelmaa


Jos et halua täyttää kotia tonttukrääsällä, keskity olennaiseen. Siivoa huolella, karsi pikkusälä ja panosta tunnelmalliseen valaistukseen: kynttilät ja lyhdyt ovat ihania, ja niitä saa edullisesti lähes joka kaupasta. Huolehdithan kuitenkin paloturvallisuudesta.

Pidä jouluinen fiilis katossa tunnelmallisella valaistuksella.

Musiikiksi sopii suosikkibiiseistä koottu soittolista. Voit myös olla old school ja lainata kasan jouluisia cd-levyjä kirjastosta.

Itsetehty ruoka tekee juhlan

 

Tarjoilu voi olla edullista. Vaihtoehtoja ei tarvitse olla useita, kunhan ruokaa on riittävästi jokaiselle vieraalle. Omatekoiset leivonnaiset ovat edullisia ja maistuivat kaikille. Joulupiparit ja -tortut ovat makea klassikko, suolaiseksi sopii kaikki pitsasta kanapiirakkaan. Valmisruoka tulee kalleimmaksi, joten tee itse mahdollisimman paljon.

Jos vieraita on tulossa kymmenittäin, jaa kuluja ja pyydä kutsuttuja tuomaan mukanaan syötävää tai juotavaa. Huomioithan, etteivät kaikki vieraat välttämättä juo alkoholia: glögi on hyvä vaihtoehto niin alkoholittomana kuin terästettynä. 



Black tie, tai naamiaiset

 

Hyvä keino hauskaan tunnelmaan on pitää naamiaisaiheiset pikkujoulut. Parhaat asut ovat itse koottuja, ja puvun osia saa esimerkiksi kirppareilta. Keksi teema, jonka ympärille on helppo pukeutua: satuhahmot ja eri aikakaudet ovat simppeleitä. Juhlavaa pukeutumista toivova kirjoittaa kutsuun black tie.
Itämaisen tanssijan asu vai Neuvosto-upseerin uniformu?
Bileiden teema määrittää pukeutumisen.


Lahjoissa tärkeintä on hyvä mieli

 

Pikkujouluissa on kiva jakaa paketteja. Säästeliäs keksii aineettomia lahjoja, joten lupaudu lenkkiseuraksi tai kokoa ystävällesi Youtubeen biisilista. Toimita aineeton lahja kauniissa kortissa. Toinen vaihtoehto on kerätä porukalla parikymppiä kasaan ja lahjoittaa se kaikille tärkeään kohteeseen.

Hyvä mieli kestää pidempään kuin parin euron turhake. 

......................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Oona Uski
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

MLL:n lastenhoitaja ilmoittautuu

On taas se hetki kun nauran kyyneleet silmissä pienen ihmisen hassuttelulle. Kohta kouluikäinen poika selittää totisena, kuinka lapsi voi syntyä myös pyllynreiästä, jos vain painaa mahaa synnytyksen hetkellä. Uskaltaisin veikata, että jommalla kummalla meistä on jäänyt pari keskeistä anatomian oppituntia välistä.

Kävin Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitokurssin vuosia sitten ennen kuin olin yläasteen päättötodistustakaan kouraani saanut. Epävarmana nuorena tyttönä aloin heti kiertää perheissä, joissa vanhemmat tahtoivat tilata hoitajan kotiinsa silmäteräänsä hoitamaan omien menojensa ajaksi. Jäin orpona lapsen seuraan ja mietin, kuinka saisin tunnit sujumaan edes jotenkuten sulassa sovussa. Kummasti siihen hommaan oppi ja itsevarmuus sekä heittäytymiskyky kehittyivät hurjalla vauhdilla. Pian huomasin vanhempien tulevan kotiin aivan liian aikaisin. Tajusin, että olen lapselle ainutlaatuinen henkilö, sillä annan todella aikaani. Vanhemmilla on muitakin velvollisuuksia, mutta lastenhoitajana olen vain lasta varten. Itseni likoon laittaminen näkyy lapsessa, joka selvästi nauttii seurastani ja uskaltautuu paljastamaan jotain sisäisestä maailmastaan. Usein sitä harmittelee, kun ei ole otsaan kiinnitettyä kameraa, jolla tallentaisi kaiken mitä näen ja kuulen.

IMG_0624.JPG
Koska en kuvaile töissä ollessani, tässä kuva metsäretkeltä, jonne päädyin veljeni kanssa. Lautasilla on pienen kokin bravuuria eli nakkitomaattia, joka koostuu – mistäs muustakaan kuin - porkkanoista ja lihapullista.

Olen näiden vuosien aikana kohdannut erilaisia perheitä ja jokaisesta kohtaamisesta olen kasvanut vähintään metrin henkisesti. Olen huomannut, että tulen toimeen mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja menen rohkeasti vieraisiin tilanteisiin jännityksestä huolimatta. Tämä työ on siis opettanut minulle paljon itsestäni ja antanut onnistumisen kokemuksia. Uskaltaisin väittää, että lastenhoitotyö on ollut yksi suurimmista tekijöistä kriittisinä teinivuosinani, kun etsin itseäni ja piilossa uinuvaa poweria. Kasvattavimpia ovat varmasti olleet ne tilanteet, joissa lapsi on käyttäytynyt haastavasti, mutta olen osannut sammuttaa sytytyslangan ennen totaaliräjähdystä.
 

Erilaisilta perheiltä olen oppinut erilaisia tapoja luovia tilanteissa. Ihan kakkavaipan hävittämisestä lähtien olen saanut käyttökelpoisia ideoita, joista parhaimmat tulen hyödyntämään, kunhan äitiydyn. Tänään vasta tunnustelen kasvavan poikani potkuja sisälläni, mutta pian kyllä kiepautan hänenkin vaippansa pöntön päällä ennen kuin heitän vaipan roskikseen. Eipä jää niin paljon hajuja roskiksen läheisyyteen kärpäsiä keräämään. Fiksua!

Viime vuodet olen himmaillut perheiden suhteen. Enää on vain muutama tuttu perhe, joissa käyn silloin tällöin. Tenttien ja muiden kiireiden vastapainoksi lasten kanssa puuhaaminen tuntuu lomalta. Harvassa tilanteessa pystyn rentoutumaan yhtälailla, sillä olen vuosien aikana oppinut näkemään maailmaa lasten silmin ollessani heidän kanssaan. Kummasti alkaa kuraleikit ja lumikinokset kiinnostaa tätäkin muka-aikuista. Joskus oikein naurattaa ajatus siitä, että täällä sitä kömmitään vaatteet ruvassa riemusta hirnuen ja palkka vaan juoksee.

Onneksi kuuntelin aikoinaan äitini neuvoa ja ilmoittauduin lastenhoitokurssille. Se on yksi näistä elämän valinnoista, joita en ole joutunut katumaan. Kurssilla opiskeltiin lastenhoitoasiaa kerran viikossa muutaman kuukauden ajan ja loppuvaiheessa oli harjoittelu lapsiperheessä. Valmiiden lastenhoitajien taitoja pidetään yllä MLL:n hoitajatapaamisissa ja luennoilla, jotka toisinaan tukevat aiheiltaan myös tulevaa ammattiani. Uusia kursseja järjestetään ympäri Suomen, Tampereellakin puolivuosittain.

Katso seuraava kurssin ajankohta ja lisätietoa osoitteesta http://hameenpiiri.mll.fi/perheille/lastenhoitoapua/lastenhoitokurssit/. Osallistu ihmeessä, jos olet vähintään 16-vuotias ja epäilet, että tässä olisi keino antaa perheelle paljon, mutta saada itse vielä enemmän.
 

......................................
Never too old,
Mötti


30.11.2014

Jukka luotsaa Etsivää nuorisotyötä Ruovedellä!

Etsivän nuorisotyön apu on tarkoitettu 15–29-vuotiaille. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta elämäntilanteen selvittelyssä, osallistumisen perustana on vapaaehtoisuus.


Ruovedellä Etsivä nuorityö -toimiston löytää vanhalta puukoululta terveyskeskuksen kohdalta tien toiselta puolen. Pihassa voit ihmetellä rakennuksen monia ovia, mutta siitä Amanda-työpajan vasemmalta puolelta löydät oven missä on Jukan nimi ja puhelinnumero. Olet löytänyt perille.

Ruoveden Etsivä nuorisotyö löytyy täältä.

Kauniissa maisemakonttorissa istuu Jukka Salmela. Hän on aloittanut työt Etsivän nuorisotyön vetäjänä tämän vuoden alusta. Työkokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä löytyy pitkältä aikajaksolta. On ollut urheilukoulujen vetämistä, luokanopettajan, erityisluokanopettajan sekä nuoriso-ohjaajan työtä. Hänellä on vankka ja laaja-alainen näkemys nuorista.

Jukka Salmela toimii Etsivän nuorisotyön vetäjänä Ruovedellä.
Nuoret löytävät tiensä Jukan toimistolle monesti koulujen opojen tai erityisopettajien kautta. Eli koulu on päättymässä ja pitäisi saada todistus, mutta on kertynyt poissaoloja ja siksi todistus jää saamatta. Täällä yhdessä nuoren kanssa etsitään vaihtoehtoisia reittejä koulun loppuun suorittamiseksi. Myös koulutuspaikkojen etsiminen ja niihin tutustuminen yhdessä nuoren kanssa kuuluvat tähän työhön. Ainoa polku ei kulje koulun kautta, vaan myös sosiaalitoimen, TE-toimiston ja työpajojen kautta tulee nuoria autettavaksi. Etsivä nuorisotyö (katso video) on tarkoitettu 15–29-vuotiaille nuorille.

Toimistolla löytyy nuorelle myös tekemistä.

Tälläkin hetkellä tukimuodon piirissä on useita nuoria ja muutama aloittelee toimistolla kuntouttavassa toiminnassa. Siinä nuori tekee toimistolla Jukan johdolla häntä kiinnostavia asioita. Tällä hetkellä nuoret ovat kiinnostuneet taulujen tekemisestä.

Työnkuvaan kuuluu myös nuorten päivittäisten asioiden hoitaminen yhdessä eli vaikka sossussa tai TE-toimistolla asiointi. Erään nuoren kanssa on tehty yhteistyössä omat Etsivä nuorisotyö Ruovesi -sivut Facebookiin. Yhteistyöllä nuoren kanssa yritetään löytää itsekunnioitus ja ”elämässä pitää koittaa pärjätä” -asenne. Normaalin päivärytmin löytäminen näiden nuorten kohdalla on ensisijaisen tärkeää.

Nuoria kiinnostaa tehdä tauluja.

Esimerkkinä rytmin löytämisestä Jukka kertoo tarinan eräästä nuoresta, joka vietti videoiden äärellä suuren osan vapaa-ajasta yötä myöten. Koulunkäynti kärsi tästä totutusta tavasta. Kävipä sitten niin, että videot hajosivat ja nuoren isä ei ostanut enää uusia laitteita. Tämän johdosta nuoren elämässä muuttui rytmi ja koulunkäyntikin alkoi sujua paremmin. Nykyajan ”videoita” ovat tietokoneet ja puhelimet, joiden äärellä ollaan yömyöhään.


Nuoren itseluottamus kasvuun


Tämä työ on pitkälti holhoamista ja Jukan kännykkä onkin päivittäin kovassa käytössä, kun hän soittelee nuorten perään ja kyselee onko kaikki sovitut toimenpiteet tehty. Jos puhelimeen ei vastata, niin periksi mies ei anna vaan lähtee käymään nuoren kotioven takana. Tällä tavoin asiat eivät jää puolitiehen vaan ne yritetään viedä loppuun asti sovitulla tavalla. Joskus vaan nuorten mielestä ”puhelinlinjoissa on ollut vikaa, kun soittoyritykset eivät tavoita nuorta ja viestit eivät mene perille”, naurahtaa Jukka.


Työ vaatii sitkeyttä ja tässä työssä laatu korvaa määrän. Kuitenkin kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Nuori voi sanoa, ettei halua enää yhteistyötä etsivän kanssa.

Jukalla on kivoja visioita tulevaisuuteen vai miltäs kuulostaa kalareissu, pingiksen peluu, liikunta esim. jalkapallo ja sen päälle sauna, luontoretki nuotioineen ja makkaroineen. Ei paha ollenkaan.


Tämä on sitä kuntouttavaa toimintaa nuorille, millä yritetään saada nuoren itseluottamus kasvuun. Itseluottamuksen kasvaessa uskaltaa nuori siirtää vanhoja tapoja ja asenteita taka-alalle ja suunnata elämää uusille urille. Joskus se onnistuu ja toisinaan sitten taas ei.



 

Sinä apua tarvitseva ruovesiläinen nuori tai avun tarpeessa olevasta nuoresta tietävä henkilö, ota rohkeasti yhteyttä Jukka Salmelaan. Alla hänen yhteystietonsa:

Etsivä nuorisotyö
Ruovedentie 19
Työnohjaaja Jukka Salmela, p. 044 7871 313
s-posti: jukka.salmela(at)ruovesi.fi


Katso video! https://www.youtube.com/watch?v=vMSQRzYUsL0&list
Etsivä nuorisotyö


......................................
Teksti ja kuvat: Hansu

Liiketalouden koulutusohjelma
TAMK Virrat

21.8.2014

Opiskellen yrittäjäksi - Puistokahvila Pulu Sorsapuistossa

Teemasarja yrittäjyydestä 2/2


Yrittäjäksi voi ryhtyä heti kun liikeidea ja käytännön järjestelyt ovat kunnossa, mutta tarjolla on myös monenlaista yrittäjyyskoulutusta. Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa voi opiskella neljältä eri koulutusalalta ammattikorkeakoulututkinnon yrittäjyyteen erikoistuen. Pääsin kurkistamaan nuorten yrittäjien arkeen ja sain kuulla, millaista on, kun opiskelun pääosassa eivät olekaan oppitunnit ja kokeet.


Tampere-talon vieressä sijaitsevassa Sorsapuistossa on juuri satanut vettä ja iltapäivän aurinko pilkahtelee pilvien välistä. Puistokahvila Pulun edessä alkaa parveilla sorsien sijaan herkuista haaveilevia asiakkaita. Luukut avataan joka päivä kello 10 ja niitä pidetään avoinna kello 20 asti. Kahvila on avoinna elokuun loppuun asti säävarauksella. Puistokahvila Pulussa myydään kahvia ja virvokkeita, makeita ja suolaisia leivonnaisia sekä muuta pientä purtavaa. Kesän mittaan kahvilan luona järjestetään muun muassa puistokirppiksiä ja musiikkiesityksiä.



Kuva: Proakatemian opiskelijat pyörittävät Sorsapuistossa Puistokahvila Pulua ja Minetti-jäätelökioskia.

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) yrittäjyyden yksikön Proakatemian opiskelijat vastaavat sekä Puistokahvila Pulun että sen viereen pystytetyn jäätelökioski Minetin toiminnasta. Kiosk

eja pyörittävät opiskelijat kuuluvat VoluMi Osuuskuntaan, joka on mukana samaan aikaan monessa muussakin projektissa. VoluMin väki kertoi tarkemmin mistä oikein on kyse.
Kuva: Teppo Tieranta VoluMi Osuuskunnasta.


“Opiskelu Proakatemialla on vapaata ja haasteellista sekä mukavan käytännönläheistä. Kaikki alkoi siitä, kun istuttiin koko porukka luokkaan rinkiin ja tutustuttiin toisiimme. Sitten perustettiin yritys ja lähdettiin tekeen projekteja”, Teppo Tieranta VoluMista muistelee.
Tepon mielestä parasta Proakatemialla ovat olleet samanhenkiset ihmiset ja haasteellisinta aikatauluttaminen. Töitä ja projekteja on paljon, joten kalenteri on ehdottoman tärkeä apuväline.
VoluMin Olli Kylökäs taas kertoo jokaisen päivän olevan Proakatemialla erilainen, mutta päivä alkaa usein samalla kaavalla. “Aamulla tullaan toimistolle ja tarkistetaan millaista tekemistä on päivälle. Projektien mukaan mennään. Jatketaan siitä mitä on edellisenä päivänä saatu alulle”.
Olli toivoo, että tulevaisuudessa voisi jatkaa yrittämisen parissa ja hänen haaveena olisi, että VoluMista tulisi enemmänkin kuin vain opiskelijayritys.

Kuva: VoluMin Olli (kuvassa vasemmalla), Riku ja Teppo.

Puistokahvila Pululla on tänään työskentelemässä myös VoluMin Riku Lempinen. Kysyin Rikulta, Ollilta ja Tepolta suosittelevatko he Proakatemiaa. “Kyllä, ehdottomasti!”, vastasivat pojat lähes yhteen ääneen.

“Proakatemia sopii ihmisille, jotka haluavat tehdä omaa hommaa. Opiskelu on aika paljon tavallisesta poikkeavaa ja se ei sovi niille, jotka haluavat tietyt ennalta määrätyt kurssit ja vain vähän suunnitella itse”, Olli tarkentaa.
 

Yrittäjyyden opiskelua Proakatemialla



Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK tarjoaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta usealta eri koulutusalalta ja opintoja on mahdollista suorittaa niin päiväopiskeluna, aikuisopiskeluna kuin myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta. TAMKin tarjoamista tutkinnoista neljää yhdistää yksi tekijä: yrittäjyys. Yrittäjyyteen voi suuntautua liiketaloudesta, tietojenkäsittelystä, palveluliiketoiminnasta sekä sosiaali- ja terveysalalta.


Proakatemia on TAMKin yrittäjyyden yksikkö, joka toimii Tampereen keskustassa sijaitsevissa tiloissa, Finlaysonin alueella. Yksikön 15-20 hengen tiimiyrityksiin on tähän asti haettu TAMKin liiketalouden tai tietojenkäsittelyn koulutusohjelmista ensimmäisen vuoden perusopintojen aikana. Hakuprosessiin on kuitenkin tulossa muutoksia ensi keväänä, kun yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehto tulee valittavaksi jo tutkinnon hakuvaiheessa. Lisäksi tänä vuonna myös palveluliiketoiminnan opiskelijoilla oli mahdollisuus hakea opiskelemaan Proakatemiaan.


Uutena juttuna Proakatemialla aloittaa syksyllä muiden tiimien ohella ensimmäistä kertaa matkailuun suuntautuva matkailutiimi. Tiimin valmentajana toimiva Liisa Heinonen kertoo odottavansa tulevaa innolla. Hänen mielestään uusi matkailun tiimiyritys täydentää sopivasti jo olemassa olevia tiimejä ja tarjoaa loistavat opiskelumahdollisuudet käytännönläheisestä tekemisestä pitäville opiskelijoille.


Kuva: TAMKin Proakatemia sijaitsee Tampereen keskustassa Väinö Linnan aukiolla.

Tänä syksynä starttaa ensimmäistä kertaa myös yrittäjyyteen suuntautuva sosiaalialan ja fysioterapian opiskelijoista koostuva tiimi. Tiimi tulee eroamaan muista siinä, että siihen haetaan vasta kahden opiskeluvuoden jälkeen ja näin ollen hyvinvointiyrittäjyyttä tullaan opiskelemaan 1,5 vuotta verrattuna muiden tiimien 2,5 vuoteen. Muista tiimeistä poiketen hyvinvointitiimiin ja matkailutiimiin otetaan vuosittain uusia opiskelijoita kun vanhoja valmistuu.

Yrittäjyyden opiskelu Proakatemialla alkaa tiimiyrityksen perustamisella. Opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja samalla aloittavat yrityksen perustamisen, kukin tiimi omalla tahdillaan. Perustamisen jälkeen opiskelijat ovat töissä tiimiyrityksessä ja kartuttavat tietojaan ja taitojaan kukin omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen ja pakollisia luentoja tai tenttejä Proakatemialla ei ole. Luentojen sijaan opintoihin sisältyy tiimipalavereja, pienryhmäopiskelua sekä paljon erilaisia työelämän projekteja. Opiskelijat lukevat lisäksi paljon ammattikirjallisuutta ja osallistuvat seminaareihin. 


Katso video! https://www.youtube.com/watch?v=pAhqq8cu-j8
Pullaa ja jäätelöä - Proakatemian kesäkioskit Sorsapuistossa

......................................

Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Hanna Haverila
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Oman yrityksen perustaminen - vauhtia Proakatemiasta

Teemasarja yrittäjyydestä 1/2

 

Oletko miettinyt millaista olisi, jos saisit tehdä juuri omaa osaamistasi vastaavia mielenkiintoisia työtehtäviä. Saisit työskennellä haluamallasi tavalla ja haluamassasi paikassa, päättää omista työajoista, työkavereista ja asiakkaista?

Yksi mahdollisuus on perustaa oma yritys. Mitä yrityksen perustaminen sitten vaatii ja millaisille ihmisille yrittäjyys sopii? Tavoitin pitkään yrittäjänä toimineen Heikki Pentin kertomaan omista kokemuksistaan yrittäjänä.
“Olen Heikki Pentti, 28-vuotias liiketalouden opiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Työskentelen tällä hetkellä yrittäjänä Routa Imports Oy:ssä ja Unify Productions Oy:ssä. Routa Imports on Smart Wall Paint -valkotaulumaalin maahantuontiin ja myyntiin keskittynyt yritys. Yrityksellä on yksinoikeus jakeluun Suomessa ja toimintaa tällä hetkellä Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa ja Kajaanissa. Unify Productions Oy on Uniton taustayhtiö ja keskittyy kulttuurin tuottamiseen ympäri maailmaa”, Heikki kertoo itsestään ja yrittäjän taustastaan.
Kuva: Smart Wall Paint on tussitaulumaali, joka muuttaa tasaiset pinnat kirjoitusalustaksi.



Opiskelun kautta lisää kontakteja ja rohkeutta yrittäjyyteen


Heikillä on pitkä historia yrittäjänä. Hän kertoo, että ennen liiketalouden opiskelua hän toimi neljä vuotta Gastronautti-yrittäjänä. Liiketalouden opinnot Heikki ajatteli suunnata yrittäjyyteen ja hän aloitti toisena opiskeluvuotena opiskelun Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikössä, Proakatemiassa. Routa Imports sai hänen kertomansa mukaan alkunsa Proakatemialla muotoutuneiden ihmiskontaktien kautta marraskuussa 2013. Uuden yrityksen menestys vei kuitenkin sen verran nopeasti mukanaan, että Heikki siirtyi pian kokopäiväiseen yrittäjyyteen Routa Importsin ja Unify Productionsin pariin ja päätti saattaa liiketalouden opintonsa päätökseen omassa tahdissaan.


Proakatemialla opiskelijat perustavat opiskelijayrityksen, joka useimmiten on osuuskunta-muotoinen. Niin perusti myös Heikin tiimi hänen Proakatemia-aikanaan. Kysyin hänen mielipidettään, miten hän vertailisi osakeyhtiömuotoista ja osuuskuntamuotoista yritystä. “Molemmilla on tarkoituksensa. Isossa osuuskunnassa on mahdotonta tehdä päätöksiä kaikkien ollessa useimmiten eri mieltä. Osakeyhtiössä omistusosuus määrittää äänivallan.”
Yrittäjyys sopii Heikin mukaan itseohjautuville ja kärsivällisille henkilöille.
“Nopea raha on usein vain haave eikä kukaan ole sanomassa mitä seuraavaksi pitää tehdä.” Heikin mielestä parasta yrittämisessä on vapaus ja haastavinta on päästä yhteisymmärrykseen yrityksen suunnasta muiden osakkaiden kanssa. Hän kuitenkin rohkaisee aloittavia yrittäjiä kokeilemaan rohkeasti. “Jos idea on testattu toimivaksi ja taustatyöt tehty sekä asiakaskunta olemassa, niin olet jo paremmassa asemassa kuin iso osa aloittavista yrityksistä.”
Kuva: Smart Wall Paint Finlandin tiimi. Heikki Pentti kuvassa vasemmalla.

Yrityksen perustamiseen tietoa Uusyrityskeskuksesta



Yrittäjäksi alkaminen on teknisesti helppoa, mutta yrityksen perustamiseen kuuluu muutakin kuin papereiden täyttelyä: pitää olla kartalla lupa-asioista, verotuksesta sekä yrittäjän eläkevakuutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Jotta yrityksen toiminnasta saataisiin kannattavaa, liikeidean tulisi olla loppuun asti hiottu ja tulevasta toiminnasta olisi hyvä olla laadittuna liiketoimintasuunnitelma. Suomen Uusyrityskeskukset ry on laatinut aloittaville yrittäjille oppaan nimeltä Perustamisopas 2014, josta löytyy paljon ajankohtaista tietoa yritystoimintaa suunnitteleville. Uusyrityskeskukset ympäri Suomen tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa aloittaville yrittäjille. Keskuksista saa apua ja näkökulmia esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien laatimiseen, asiakkaiden hankintaan, myyntiin sekä markkinointiin. Tampereen seudun uusyrityskeskus on nimeltään Ensimetri ja se sijaitsee Tampereen keskustassa osoitteessa Pellavatehtaankatu 25.


Yrityksen perustaminen voidaan jakaa kahdeksaan eri vaiheeseen. Kun nämä vaiheet on käyty läpi, yritystoiminta on mahdollista aloittaa. Vaiheita ei kuitenkaan ole välttämätöntä käydä kohta kohdalta läpi, vaan asioita voi hoitaa omaan tahtiin.


Kuva:Yrityksen perustamisen vaiheet kuvana.



Yrityksen perustamisen kahdeksan vaihetta



  1. Liikeidea
    Yritystä perustettaessa ensimmäisenä tulisi miettiä mikä on yrityksen liikeidea. Mitä yritys tekee? Kenelle se myy ja miten? Liikeideaa tulisi tarkastella asiakkaan näkökulmasta ja miettiä millaisia tarpeita asiakkailla on ja millaisesta tuotteesta tai palvelusta asiakas on valmis maksamaan.
  2. Liiketoimintasuunnitelma
    Kun liikeidea on valmiina, sen pohjalta kannattaa laatia liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma tehdään yrittäjän omaksi avuksi ja siitä on hyötyä myös rahoitusneuvotteluissa. Suunnitelmassa kuvataan, miten liikeideaa lähdetään käytännössä toteuttamaan. Siinä kuvataan yrityksen toimintaympäristö, toimintatavat ja tavoitteet. Se on kattava esitys, jossa ovat mukana muun muassa tulosbudjetti sekä rahoitus- ja kassavirtalaskelmat.
  3. Luvanvaraisuuden selvittäminen
    Kun suunnitelmat ovat valmiit, tulisi selvittää, onko yritystoiminta luvanvaraista, eli tarvitaanko yrityksen toimialalla elinkeinon harjoittamiseen lupa. Esimerkiksi ravintolatoiminnassa tarvitaan muun muassa hygieniapassi, anniskelupassi, alkoholin anniskelulupa ja ilmoitukset terveystarkastajalle, pelastuslaitokselle ja rakennusvalvontaan.Yritysten tarvitsemat luvat käyvät ilmi sivuilta www.yrityssuomi.fi.
  4. Rahoituksen järjestäminen
    Yrittäjä voi sijoittaa yritykseensä omaa rahaa tai muuta omaisuutta, joka on hänen omistuksessaan. Yleensä lainanantajat eli pankit edellyttävät noin 20 %:n omarahoitusosuutta ennen kuin voivat harkita lainan myöntämistä. Tavallisesti yrittäjä tarvitsee oman pääoman lisäksi vierasta pääomaa eli lainaa. Lainarahoitusta myöntävät pääasiassa liikepankit sekä erityisrahoitusyhtiö Finnvera. Yritystoimintaan on mahdollista saada myös erilaisia avustuksia esim. ELY-keskukselta, Tekesiltä TE-toimistolta.
  5. Yritysmuodon valinta
    Yritysmuodon valintaan vaikuttavat esimerkiksi perustajien lukumäärä, pääoman tarve, vastuunjako, toiminnan jatkuvuus, voitonjako ja tappion kattaminen sekä verotukseen liittyvät asiat. Mahdollisia yritysmuotoja ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.
  6. Perustamisilmoitus
    Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään www.ytj.fi tulee tehdä yrityksen perustamisesta perustamisilmoitus.
  7. Vakuutukset
    Yrittäjän kannattaa arvioida yhdessä vakuutusyhtiön edustajan kanssa riskejä, jotka liittyvät aloitettavaan yritystoimintaan ja mitä niistä voidaan pienentää vakuutusten avulla. Vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi tapaturmavakuutus, keskeytysvakuutus ja vastuuvakuutus. Yrittäjän ainoa pakollinen vakuutus on yrittäjän oma eläkevakuutus, YEL-vakuutus, jos yrittäjän työtulo ylittää 7 430,59 euroa vuodessa ja yritystoiminta on kestänyt neljä kuukautta.
  8. Kirjanpidon järjestäminen
    Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Yrittäjän kannattaa ulkoistaa kirjanpito taloudenpidon ammattilaisille, eli tilitoimistolle. Tilitoimistot ovat lakisääteisen kirjanpidon, arvonlisäverotuksen ja yritysverotuksen asiantuntijoita ja voivat tarvittaessa hoitaa myös palkanlaskennan ja palkkakirjanpidon.

Lähde: Perustamisopas 2014, Suomen Uusyrityskeskukset ry


............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Hanna Haverila
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu