Opiskellen yrittäjäksi - Puistokahvila Pulu Sorsapuistossa

Teemasarja yrittäjyydestä 2/2


Yrittäjäksi voi ryhtyä heti kun liikeidea ja käytännön järjestelyt ovat kunnossa, mutta tarjolla on myös monenlaista yrittäjyyskoulutusta. Tampereen ammattikorkeakoulun Proakatemiassa voi opiskella neljältä eri koulutusalalta ammattikorkeakoulututkinnon yrittäjyyteen erikoistuen. Pääsin kurkistamaan nuorten yrittäjien arkeen ja sain kuulla, millaista on, kun opiskelun pääosassa eivät olekaan oppitunnit ja kokeet.


Tampere-talon vieressä sijaitsevassa Sorsapuistossa on juuri satanut vettä ja iltapäivän aurinko pilkahtelee pilvien välistä. Puistokahvila Pulun edessä alkaa parveilla sorsien sijaan herkuista haaveilevia asiakkaita. Luukut avataan joka päivä kello 10 ja niitä pidetään avoinna kello 20 asti. Kahvila on avoinna elokuun loppuun asti säävarauksella. Puistokahvila Pulussa myydään kahvia ja virvokkeita, makeita ja suolaisia leivonnaisia sekä muuta pientä purtavaa. Kesän mittaan kahvilan luona järjestetään muun muassa puistokirppiksiä ja musiikkiesityksiä.

Kuva: Proakatemian opiskelijat pyörittävät Sorsapuistossa Puistokahvila Pulua ja Minetti-jäätelökioskia.

Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMK) yrittäjyyden yksikön Proakatemian opiskelijat vastaavat sekä Puistokahvila Pulun että sen viereen pystytetyn jäätelökioski Minetin toiminnasta. Kiosk
eja pyörittävät opiskelijat kuuluvat VoluMi Osuuskuntaan, joka on mukana samaan aikaan monessa muussakin projektissa. VoluMin väki kertoi tarkemmin mistä oikein on kyse.

Kuva: Teppo Tieranta VoluMi Osuuskunnasta.

“Opiskelu Proakatemialla on vapaata ja haasteellista sekä mukavan käytännönläheistä. Kaikki alkoi siitä, kun istuttiin koko porukka luokkaan rinkiin ja tutustuttiin toisiimme. Sitten perustettiin yritys ja lähdettiin tekeen projekteja”, Teppo Tieranta VoluMista muistelee.

Tepon mielestä parasta Proakatemialla ovat olleet samanhenkiset ihmiset ja haasteellisinta aikatauluttaminen. Töitä ja projekteja on paljon, joten kalenteri on ehdottoman tärkeä apuväline.

VoluMin Olli Kylökäs taas kertoo jokaisen päivän olevan Proakatemialla erilainen, mutta päivä alkaa usein samalla kaavalla. “Aamulla tullaan toimistolle ja tarkistetaan millaista tekemistä on päivälle. Projektien mukaan mennään. Jatketaan siitä mitä on edellisenä päivänä saatu alulle”.

Olli toivoo, että tulevaisuudessa voisi jatkaa yrittämisen parissa ja hänen haaveena olisi, että VoluMista tulisi enemmänkin kuin vain opiskelijayritys.

Kuva: VoluMin Olli (kuvassa vasemmalla), Riku ja Teppo.

Puistokahvila Pululla on tänään työskentelemässä myös VoluMin Riku Lempinen. Kysyin Rikulta, Ollilta ja Tepolta suosittelevatko he Proakatemiaa. “Kyllä, ehdottomasti!”, vastasivat pojat lähes yhteen ääneen.

“Proakatemia sopii ihmisille, jotka haluavat tehdä omaa hommaa. Opiskelu on aika paljon tavallisesta poikkeavaa ja se ei sovi niille, jotka haluavat tietyt ennalta määrätyt kurssit ja vain vähän suunnitella itse”, Olli tarkentaa.

 

Yrittäjyyden opiskelua Proakatemialla

Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK tarjoaa ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta usealta eri koulutusalalta ja opintoja on mahdollista suorittaa niin päiväopiskeluna, aikuisopiskeluna kuin myös avoimen ammattikorkeakoulun kautta. TAMKin tarjoamista tutkinnoista neljää yhdistää yksi tekijä: yrittäjyys. Yrittäjyyteen voi suuntautua liiketaloudesta, tietojenkäsittelystä, palveluliiketoiminnasta sekä sosiaali- ja terveysalalta.


Proakatemia on TAMKin yrittäjyyden yksikkö, joka toimii Tampereen keskustassa sijaitsevissa tiloissa, Finlaysonin alueella. Yksikön 15-20 hengen tiimiyrityksiin on tähän asti haettu TAMKin liiketalouden tai tietojenkäsittelyn koulutusohjelmista ensimmäisen vuoden perusopintojen aikana. Hakuprosessiin on kuitenkin tulossa muutoksia ensi keväänä, kun yrittäjyyden suuntautumisvaihtoehto tulee valittavaksi jo tutkinnon hakuvaiheessa. Lisäksi tänä vuonna myös palveluliiketoiminnan opiskelijoilla oli mahdollisuus hakea opiskelemaan Proakatemiaan.

Uutena juttuna Proakatemialla aloittaa syksyllä muiden tiimien ohella ensimmäistä kertaa matkailuun suuntautuva matkailutiimi. Tiimin valmentajana toimiva Liisa Heinonen kertoo odottavansa tulevaa innolla. Hänen mielestään uusi matkailun tiimiyritys täydentää sopivasti jo olemassa olevia tiimejä ja tarjoaa loistavat opiskelumahdollisuudet käytännönläheisestä tekemisestä pitäville opiskelijoille.

Kuva: TAMKin Proakatemia sijaitsee Tampereen keskustassa Väinö Linnan aukiolla.

Tänä syksynä starttaa ensimmäistä kertaa myös yrittäjyyteen suuntautuva sosiaalialan ja fysioterapian opiskelijoista koostuva tiimi. Tiimi tulee eroamaan muista siinä, että siihen haetaan vasta kahden opiskeluvuoden jälkeen ja näin ollen hyvinvointiyrittäjyyttä tullaan opiskelemaan 1,5 vuotta verrattuna muiden tiimien 2,5 vuoteen. Muista tiimeistä poiketen hyvinvointitiimiin ja matkailutiimiin otetaan vuosittain uusia opiskelijoita kun vanhoja valmistuu.

Yrittäjyyden opiskelu Proakatemialla alkaa tiimiyrityksen perustamisella. Opiskelijat tutustuvat toisiinsa ja samalla aloittavat yrityksen perustamisen, kukin tiimi omalla tahdillaan. Perustamisen jälkeen opiskelijat ovat töissä tiimiyrityksessä ja kartuttavat tietojaan ja taitojaan kukin omien mielenkiinnon kohteidensa mukaan. Oppiminen perustuu tekemällä oppimiseen ja pakollisia luentoja tai tenttejä Proakatemialla ei ole. Luentojen sijaan opintoihin sisältyy tiimipalavereja, pienryhmäopiskelua sekä paljon erilaisia työelämän projekteja. Opiskelijat lukevat lisäksi paljon ammattikirjallisuutta ja osallistuvat seminaareihin. 


Katso video! https://www.youtube.com/watch?v=pAhqq8cu-j8
Pullaa ja jäätelöä - Proakatemian kesäkioskit Sorsapuistossa

......................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Hanna Haverila
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Oman yrityksen perustaminen - vauhtia Proakatemiasta

Teemasarja yrittäjyydestä 1/2

 
Oletko miettinyt millaista olisi, jos saisit tehdä juuri omaa osaamistasi vastaavia mielenkiintoisia työtehtäviä. Saisit työskennellä haluamallasi tavalla ja haluamassasi paikassa, päättää omista työajoista, työkavereista ja asiakkaista?

Yksi mahdollisuus on perustaa oma yritys. Mitä yrityksen perustaminen sitten vaatii ja millaisille ihmisille yrittäjyys sopii? Tavoitin pitkään yrittäjänä toimineen Heikki Pentin kertomaan omista kokemuksistaan yrittäjänä.

“Olen Heikki Pentti, 28-vuotias liiketalouden opiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Työskentelen tällä hetkellä yrittäjänä Routa Imports Oy:ssä ja Unify Productions Oy:ssä. Routa Imports on Smart Wall Paint -valkotaulumaalin maahantuontiin ja myyntiin keskittynyt yritys. Yrityksellä on yksinoikeus jakeluun Suomessa ja toimintaa tällä hetkellä Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa ja Kajaanissa. Unify Productions Oy on Uniton taustayhtiö ja keskittyy kulttuurin tuottamiseen ympäri maailmaa”, Heikki kertoo itsestään ja yrittäjän taustastaan.

Kuva: Smart Wall Paint on tussitaulumaali, joka muuttaa tasaiset pinnat kirjoitusalustaksi.

Opiskelun kautta lisää kontakteja ja rohkeutta yrittäjyyteen

Heikillä on pitkä historia yrittäjänä. Hän kertoo, että ennen liiketalouden opiskelua hän toimi neljä vuotta Gastronautti-yrittäjänä. Liiketalouden opinnot Heikki ajatteli suunnata yrittäjyyteen ja hän aloitti toisena opiskeluvuotena opiskelun Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikössä, Proakatemiassa. Routa Imports sai hänen kertomansa mukaan alkunsa Proakatemialla muotoutuneiden ihmiskontaktien kautta marraskuussa 2013. Uuden yrityksen menestys vei kuitenkin sen verran nopeasti mukanaan, että Heikki siirtyi pian kokopäiväiseen yrittäjyyteen Routa Importsin ja Unify Productionsin pariin ja päätti saattaa liiketalouden opintonsa päätökseen omassa tahdissaan.


Proakatemialla opiskelijat perustavat opiskelijayrityksen, joka useimmiten on osuuskunta-muotoinen. Niin perusti myös Heikin tiimi hänen Proakatemia-aikanaan. Kysyin hänen mielipidettään, miten hän vertailisi osakeyhtiömuotoista ja osuuskuntamuotoista yritystä. “Molemmilla on tarkoituksensa. Isossa osuuskunnassa on mahdotonta tehdä päätöksiä kaikkien ollessa useimmiten eri mieltä. Osakeyhtiössä omistusosuus määrittää äänivallan.” Yrittäjyys sopii Heikin mukaan itseohjautuville ja kärsivällisille henkilöille.

“Nopea raha on usein vain haave eikä kukaan ole sanomassa mitä seuraavaksi pitää tehdä.” Heikin mielestä parasta yrittämisessä on vapaus ja haastavinta on päästä yhteisymmärrykseen yrityksen suunnasta muiden osakkaiden kanssa. Hän kuitenkin rohkaisee aloittavia yrittäjiä kokeilemaan rohkeasti. “Jos idea on testattu toimivaksi ja taustatyöt tehty sekä asiakaskunta olemassa, niin olet jo paremmassa asemassa kuin iso osa aloittavista yrityksistä.”

Kuva: Smart Wall Paint Finlandin tiimi. Heikki Pentti kuvassa vasemmalla.

Yrityksen perustamiseen tietoa Uusyrityskeskuksesta

Yrittäjäksi alkaminen on teknisesti helppoa, mutta yrityksen perustamiseen kuuluu muutakin kuin papereiden täyttelyä: pitää olla kartalla lupa-asioista, verotuksesta sekä yrittäjän eläkevakuutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Jotta yrityksen toiminnasta saataisiin kannattavaa, liikeidean tulisi olla loppuun asti hiottu ja tulevasta toiminnasta olisi hyvä olla laadittuna liiketoimintasuunnitelma. Suomen Uusyrityskeskukset ry on laatinut aloittaville yrittäjille oppaan nimeltä Perustamisopas 2014, josta löytyy paljon ajankohtaista tietoa yritystoimintaa suunnitteleville. Uusyrityskeskukset ympäri Suomen tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa aloittaville yrittäjille. Keskuksista saa apua ja näkökulmia esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien laatimiseen, asiakkaiden hankintaan, myyntiin sekä markkinointiin. Tampereen seudun uusyrityskeskus on nimeltään Ensimetri ja se sijaitsee Tampereen keskustassa osoitteessa Pellavatehtaankatu 25.


Yrityksen perustaminen voidaan jakaa kahdeksaan eri vaiheeseen. Kun nämä vaiheet on käyty läpi, yritystoiminta on mahdollista aloittaa. Vaiheita ei kuitenkaan ole välttämätöntä käydä kohta kohdalta läpi, vaan asioita voi hoitaa omaan tahtiin.

Kuva:Yrityksen perustamisen vaiheet kuvana.

Yrityksen perustamisen kahdeksan vaihetta

1. Liikeidea
   Yritystä perustettaessa ensimmäisenä tulisi miettiä mikä on yrityksen liikeidea. Mitä yritys tekee? Kenelle se myy ja miten? Liikeideaa tulisi tarkastella asiakkaan näkökulmasta ja miettiä millaisia tarpeita asiakkailla on ja millaisesta tuotteesta tai palvelusta asiakas on valmis maksamaan.
   
2. Liiketoimintasuunnitelma
   Kun liikeidea on valmiina, sen pohjalta kannattaa laatia liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma tehdään yrittäjän omaksi avuksi ja siitä on hyötyä myös rahoitusneuvotteluissa. Suunnitelmassa kuvataan, miten liikeideaa lähdetään käytännössä toteuttamaan. Siinä kuvataan yrityksen toimintaympäristö, toimintatavat ja tavoitteet. Se on kattava esitys, jossa ovat mukana muun muassa tulosbudjetti sekä rahoitus- ja kassavirtalaskelmat.
3. Luvanvaraisuuden selvittäminen
   Kun suunnitelmat ovat valmiit, tulisi selvittää, onko yritystoiminta luvanvaraista, eli tarvitaanko yrityksen toimialalla elinkeinon harjoittamiseen lupa. Esimerkiksi ravintolatoiminnassa tarvitaan muun muassa hygieniapassi, anniskelupassi, alkoholin anniskelulupa ja ilmoitukset terveystarkastajalle, pelastuslaitokselle ja rakennusvalvontaan.Yritysten tarvitsemat luvat käyvät ilmi sivuilta www.yrityssuomi.fi.
4. Rahoituksen järjestäminen
   Yrittäjä voi sijoittaa yritykseensä omaa rahaa tai muuta omaisuutta, joka on hänen omistuksessaan. Yleensä lainanantajat eli pankit edellyttävät noin 20 %:n omarahoitusosuutta ennen kuin voivat harkita lainan myöntämistä. Tavallisesti yrittäjä tarvitsee oman pääoman lisäksi vierasta pääomaa eli lainaa. Lainarahoitusta myöntävät pääasiassa liikepankit sekä erityisrahoitusyhtiö Finnvera. Yritystoimintaan on mahdollista saada myös erilaisia avustuksia esim. ELY-keskukselta, Tekesiltä TE-toimistolta.
5. Yritysmuodon valinta
   Yritysmuodon valintaan vaikuttavat esimerkiksi perustajien lukumäärä, pääoman tarve, vastuunjako, toiminnan jatkuvuus, voitonjako ja tappion kattaminen sekä verotukseen liittyvät asiat. Mahdollisia yritysmuotoja ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.
6. Perustamisilmoitus
   Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään www.ytj.fi tulee tehdä yrityksen perustamisesta perustamisilmoitus.
7. Vakuutukset
   Yrittäjän kannattaa arvioida yhdessä vakuutusyhtiön edustajan kanssa riskejä, jotka liittyvät aloitettavaan yritystoimintaan ja mitä niistä voidaan pienentää vakuutusten avulla. Vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi tapaturmavakuutus, keskeytysvakuutus ja vastuuvakuutus. Yrittäjän ainoa pakollinen vakuutus on yrittäjän oma eläkevakuutus, YEL-vakuutus, jos yrittäjän työtulo ylittää 7 430,59 euroa vuodessa ja yritystoiminta on kestänyt neljä kuukautta.
8. Kirjanpidon järjestäminen
   Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Yrittäjän kannattaa ulkoistaa kirjanpito taloudenpidon ammattilaisille, eli tilitoimistolle. Tilitoimistot ovat lakisääteisen kirjanpidon, arvonlisäverotuksen ja yritysverotuksen asiantuntijoita ja voivat tarvittaessa hoitaa myös palkanlaskennan ja palkkakirjanpidon.

Lähde: Perustamisopas 2014, Suomen Uusyrityskeskukset ry


............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Hanna Haverila
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Julkkishaastattelu: Timi Lexikon - Tehkää sitä mistä tykkäätte

Tampereen Monitoimitalo 13:ssa järjestetyssä Urbaanin Musiikin Workhopissa päästiin musiikin tekemisen oppimisen lisäksi kurkistamaan, mistä tapahtuman tähtiluennoitsijana toiminut, savolainen rap-artisti ja musiikintekijä Timi Lexikon ammentaa inspiraationsa ja kuinka hän on päätynyt musiikkialalle.

Timi Lexikon toimi Urbaanin Musiikin Workshopin tähtiluennoitsijana. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Timin musiikissa yhdistyvät eri tyylilajit kuten rap, RnB ja pop. Timi hakee musiikkiinsa vaikutteita hyvin monesta paikasta, soundillisesti ja musiikillisesti kaikesta uudesta ja inspiroivasta, ja mistä nyt sattuu tulemaan hyvä fiilis. Hän kuuntelee myös Queenia ja Fleetwood Macia, eli vaikutteita tulee myös vanhoista klassikoista.

Lapsuuden haaveammattina oli jääkiekkoilija, mutta musa on aina kiinnostanut

Kasiluokalla Juankoskella Timi perusti ensimmäisen bändinsä nimeltään Wrongones, joka teki yhden omakustannelevyn ja muutamia keikkoja. Lukion jälkeen Timi opiskeli TAMKissa, Virtain toimipisteessä digitaalista ääntä ja kaupallista musiikkia. Koulua vastapäätä oli oma studio, jossa tehtiin ensimmäinen soolo-mixtape Kuka on Timi Lexikon?. Siellä on äänitetty myös hyvin pitkälti debyyttialbumi Vähät valitan, joka julkaistiin 2010.

Ajatusta siitä, että musiikkia voisi tehdä myös päätoimisesti työnä, on Timin vaikea paikantaa tiettyyn hetkeen tai aikaan. Merkittäviä hetkiä olivat kuitenkin ensimmäisen levyn julkaisun jälkeen, kun radiosoittoon lähti biisi Reivaa ja etenkin savossa erittäin avosylin vastaanotettu Huasteleppa Levveemmin -musiikkivideo. Koulun jälkeen hän työllistyi musa-alalle, Sonylle digi-puolelle, jossa pari vuotta vierähti tehden erilaisia töitä. Timi on ollut aikaisemmin töissä mm. mansikanpoimijana, kaupan alalla, päiväkodeissa, tehtaissa ja postinjakajana. Hänen vanhempansa ovat pitäneet huolen siitä, että töissä on oltu joka kesänä.

Workshopin lopuksi nähtiin Monitoimitalo 13:n Stage valoefekteineen käytössä, kun Timi veti keikan. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Inspiraatio voi tulla ihan mistä vaan

Timi kertoo, että Heimoi-biisin idea lähti sähköpostiviestistä, joka alkoi sanoilla hei ja moi. Sanojen pyörittelyn jälkeen lopputulos oli, että se voi tarkoittaa kahta tervehdystä tai kahta heimoa. Yhden biisin hän on jopa kirjoittanut tv-sarjasta, jota ei ollut koskaan katsonut, mutta koska kaveri oli sarjasta niin fiiliksissä, biisi syntyi. Oudoin inspiraation lähde tuli Koti on siellä-biisille. Timillä oli pitkään ollut mielessä savolaisuudesta kertovan biisin tekeminen. Suihkussa shampoot päässä hän sai ajatuksen kertosäkeestä, meni shampoot päässä kirjoittamaan sanat ylös koneelle ja lauloi kännykän tallennusapplikaatioon melodian, ettei se pääse unohtumaan. ”Pakko tallentaa heti, sillä muuten ajatus olisi karannut”, hän kertoo nauraen. Timi Lexikon pyrkii kehittämään itseään artistina ja varsinkin biisien tekijänä koko ajan, mikä ilmenee siten, että hän pyrkii kirjoittamaan paljon ja monipuolisesti.

Timi kannustaa nuoria tekemään sellaisia, asioita, joista tulee hyvä fiilis. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

”Tehkää sitä mistä tykkäätte! Uskon että ihminen on onnellisimmillaan sillon kun se tekee sitä mistä tykkää eniten.”

Timi antaa neuvona musiikin tekemisestä haaveileville, että täytyy pitää hauskaa ja tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Täytyy uskoa omaan hommaan, jos on joku hyvä idea. Ei pidä lannistua, varsinkaan jos joku tulee sanomaan, ettei voi tehdä sellaista mitä ei ole ennen tehty - sillä ei ole mitään merkitystä.

Urbaanin Musiikin Workshop huipentui Timi Lexikonin akustiseen keikkaan. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Timi itse seurasi lukion jälkeen fiilistä, että musan tekeminen on hauskaa ja mietti, voisiko musan tekeminen kantaa ammatiksi asti. Hän ei päässyt ensimmäisellä hakukerralla kouluun, vaan vasta toisella. Välivuotena Timi kävi intin ja mietti, mitä voisi tehdä paremmin, että pääsisi kouluun toisella yrittämällä. Viestinä ilman koulutuspaikkaa jääville nuorille Timi antaa neuvon: ”Ihan mikä tahansa, mikä tuntuu hyvältä itsestä, sitä kannattaa jatkaa. Hyville tyypeille, jotka osaavat hommansa, löytyy aina kysyntää.”


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Henna Nastolin
Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Kirjanpitäjä kertoi Sanssista – tuttu kaveri löytyi töihin

Doe tutkimusmatkalla Sanssi-kortin maailmaan 4/4:

Löydettyäni oikeasti Sanssi-kortin avustuksella työskentelevän nuoren mieleni avartui - periaatteessa. Kyseessä ei ole mikään haamuläppä, jota heitellään antamaan nuorisolle jonkunlaista turvaa tulevaisuuden varalle, vaan se on ihan oikea asia. Asia, josta on hyötyä nuorelle työllistymiseen.

Haastattelin viimeksi Samulia, VirKoneistus-yrityksen nuorta työntekijää. Samuli työskentelee Sanssi-kortin avulla, mutta todellisuudessa kortti ei ole näkynyt mitenkään hänen elämässään. Hän pääsi töihin sen avulla, mutta Sanssi-kortti on hänelle yhtä kuin näkymätön. Sen vuoksi tarvitsin toisenkin mielipiteen kortista ja menin suoraan Samulin työnantajan, Hannu Suhosen, puheille. Toivoin hänen antavan enemmän valoa ja ymmärrystä Sanssi-korttiin.

Hannu luotsaa juuri vuoden ikään päässyttä VirKoneistus-nimistä yritystä, jonka leipälajina on alihankintakoneistus. Hannu pisti yrityksen itse pystyyn ja työntekijöinä hänellä on aiemmista kuvioista tuttuja tyyppejä - Samuli mukaan lukien.

VirKoneistus Oy on metallin alihankintayritys Virroilla. Kuvaaja: Laina.

Heti keskustelun kärkeen käy ilmi, ettei Hannu tiedä kortista kovin paljoa Samulia enempää. Hannulle hänen kirjanpitäjänsä oli kertonut Sanssi-kortista, jonka avulla nuoren palkatessaan yrittäjä saa avustusta eli palkkatukea valtiolta. Hannu täytti lomakkeen, vei sen TE-toimistoon, ja se siitä.

Hannu kehuu Sanssi-korttia hyväksi työvälineeksi, jonka avulla nuoria saadaan työllistettyä. Se on oiva apu erityisesti uuden yrityksen etsiessä jalansijaa. Hän kuitenkin ihmettelee kortin lähes totaalista näkymättömyyttä. Ilman kirjanpitäjää hän ei olisi kuullut kortista ja sen myötä tulevasta palkkatuesta. Hannu pohtii, miksi Sanssi-korttia ja palkkatukea ei mainosteta näkyvämmin. Hän ei ole kuullut muista yrityksistä, joilla olisi korttilaisia työntekijöinä.

Keskustellessa nousi myös esiin Sanssi-kortilla luvattujen palkkatukien epätasainen maksaminen työnantajalle, mikä on harmillinen asia. Palkka on maksettava kuitenkin säännöllisesti joka kuukausi.

Haastattelun voi tiivistää hyvin muutamaan lauseeseen. Sanssi-kortti on hyvä ja hyödyllinen asia, jonka avulla nuoria saadaan työelämään. Kortista tiedetään kuitenkin vähän. Tämän asian olen huomannut omissa tutkimuksissani ja se sai varmistuksen Samulin ja Hannun kanssa käymissäni keskusteluissa.

Onkin aika lähettää päättäjille palautetta tietoisuuden lisäämiseksi kortin osalta. Mainoksia paikallisiin lehtiin, jotta ihmiset oikeasti tiedostavat Sanssi-kortin olemassaolon, kuten Hannu asian mainitsi. Yhdyn tähän mielipiteeseen täysin! 

Sanssi-kortin näkyvyyttä pitäisi parantaa. Kuvaaja: Doe.

Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Doe
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu

Ylä-Pirkanmaa

Monitoimitalo 13:ssa tapahtuu: Urbaanin Musiikin Workshopista avaimet tähteyteen

Tampereen Koskipuiston laitamilla pääpaloasemaa vastapäätä sijaitsee Tampereen kaupungin nuorisopalveluiden toimintakeskus Monitoimitalo 13, jonka viidestä kerroksessa löytyy monenlaista tekemistä kaikenikäisille. Talosta löytyy sekä viihtyisiä oleskelutiloja että mahdollisuuksia ohjattuun harrastustoimintaan. Toiminta ja tilat ovat pääasiassa tarkoitettu 7 - 29 -vuotiaille, mutta Monitoimitalossa järjestetään ohjattua toimintaa muunkin ikäisille.

Monitoimitalo 13 sijaitsee Koskipuiston laidalla Hotelli Tammerin kupeessa. Kuvaaja: Telma Rivinoja.

Monitoimitalossa järjestetään myös erilaisia tapahtumia, joista loistavana esimerkkinä toimii juuri ennen pääsiäistä järjestetty Urbaanin Musiikin Workshop. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Tampereen ammattikorkeakoulun digitaalisen äänen ja kaupallisen musiikin toisen vuoden opiskelijat Mikko Kaartoluoma, Petja Virikko ja Lauri Kaski Virtain toimipisteestä. Urbaanin Musiikin Workshop järjestettiin osana heidän tapahtumatuottamisen opintojaan. Tapahtuma oli maksuton ja koostui kolmesta työpajasta, joissa opetettiin nuorille musiikin tekemisen alkeita. Workshop levittäytyi kolmoskerroksen kädentaitopajoja sekä ykköskerroksen kahvilaa lukuunottamatta ympäri Monitoimitalo 13:n monipuolisia tiloja.

Monitoimitalo 13:n Stage valmiina vastaanottamaan workshop-osallistujat. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Osallistujat kiersivät pienissä ryhmissä kolmessa eri työpajassa. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Ensimmäisessä työpajassa tutustuttiin musiikin tekemisen peruselementteihin

Ensimmäinen paja järjestettiin Medialoungessa, josta löytyy nykyaikainen kalusto erilaisten medioiden, kuten kuvan, äänen ja videon tekemiseen. Paja käsitteli digitaalista ääntä ja musiikin tuottamista, jossa tapahtuman järjestäjät Mikko, Petja ja Lauri kertoivat aluksi, mitä ääni on ja kuinka se muodostuu. He kertoivat, että urbaanin musiikin tekemisessä hyödynnetään erilaisia laitteita (Mac, PC ja jopa tablettia), joilla voi tehdä musiikkia. Järjestäjät kertoivat omia käyttökokemuksiaan musiikin tekemisessä käyttämistään ohjelmista (Garage band, Logic, Pro Tools..). Tietokoneen ja ohjelman lisäksi tarvitaan kaiuttimet, kuulokkeet, äänikortti sekä mikrofoni. Jos haluaa panostaa ääneen ja laatuun huolella, kannattaa huoneen akustiikkaan kiinnittää huomiota, jotta ääni ei lähde kaikumaan. Musiikin tekemiseen ei välttämättä tarvita mitään erityisiä musiikillisia taitoja - riittää, että kuuntelee ja kokeilee mikä kuulostaa hyvältä.

Ensimmäisessä pajassa osallistujat pääsivät kokeilemaan musiikin tekemistä. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Biisi saa alkunsa aina jostakin ideasta, joko jostakin omasta tai sitten lainataan jonkun toisen jo tekemää materiaalia - vaikka leikataan siitä osa, jolloin puhutaan sämpläyksestä. Sämpläys sai aikaan keskustelua pajassa ja osallistujien joukosta kuuluikin pian kommentti: ”kaikki musiikki täytyisi tehdä itse”. Kuitenkin huippuluokan musiikintekijät rapakon takaakin ”lainaavat” jo olemassa olevaa materiaalia. Tästä saatiin esimerkki, joka olikin aika mielenkiintoinen. Ensin kuunneltiin biisiä ja huomio täytyi kiinnittää biisin taustaan. Eristettiin biisistä kaikki ylimääräinen pois ja rinnalla soitettiin vanhaa klassikkoa. Klassikosta oli ”lainattu” 3-5 sekunnin mittainen pala, joka oli uudessa biisissä monistettu toistumaan repeatilla. Tästä oli saatu uuteen biisiin valmis pohja. Pajassa tuli esille, että kun raakaversio biisistä on valmiina, se kannattaa antaa jollekin toiselle miksaukseen ja masterointiin, koska ne ovat hankalia vaiheita.

Studiossa myös vasta-alkajat pääsevät äänittämään

Studiossa nuorten bändit pääsevät äänittämään musiikkiaan. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Toisessa pajassa päästiin tutustumaan Monitoimitalon upeaan musiikkistudioon, jossa nuoret saivat esittää kysymyksiä studioon liittyen. Studio on akustisesti täysin äänieristetty, joten edes vieressä olevan palolaitoksen äänet eivät kuulu sisälle. Erikoista studiossa oli, että bändi-iltoina voidaan äänittää suoraan Stagen lavalta materiaalia aina DVD:ksi asti. Studio on käytännössä tarkoitettu niille nuorille (13 - 29 -vuotiaille), joilla on vähän tai ei ollenkaan kokemusta studiotyöskentelystä. Eniten studion asiakasryhmänä on käynyt räppäreitä, jotka tuovat mukanaan oman taustamusiikkinsa, mutta hiljattain oli käynyt kokonainen bändikin äänittämässä materiaalinsa.

Studiosta löytyy kunnon äänityslaitteet. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Stageltakin löytyy miksauskalustoa. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Kolmas työpaja tarjoili arvokasta käytännön tietoa suoraan artistilta

Kolmannessa pajassa oli tähtiluennoitsijana rap-artisti Timi Lexikon, joka puhui musiikin tekemisestä omien kokemustensa kautta. Workshop huipentui Monitoimitalo 13:n Stagella, jossa nautittiin Timin akustisesta keikasta. Tapahtuman tiimellyksessä Timi kertoi Takuulla tekemistä! -poppoolle omista taustoistaan ja inspiraation lähteistään - niistä lisää myöhemmin videon ja blogitekstin muodossa, joten stay tuned!

Tapahtuma päättyi Timi Lexikonin akustiseen keikkaan. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Urbaanin Musiikin Workshopin projektipäällikkö Mikko Kaartoluoma kertoi jälkikäteen ajatuksiaan illasta ja oli tapahtumaan erittäin tyytyväinen sekä lupaili, että mahdollisesti tulevaisuudessa järjestettäisiin workshop uudelleen. Yleisö oli myös tyytyväinen tapahtumaan ja toivoi, että se laajenisi vaikka ihan koko viikonlopun mittaiseksi!


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Henna Nastolin

Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Sattumalta töihin

Työharjoittelusta työelämään 4/4 - Tanjan tarina

Rakkaalla media-alallamme on ollut paljon pulaa työpaikoista. Syy ei niinkään ole mielestäni mediapainotteisten yritysten vähäisyys, vaan enemmänkin työntekijöiden paljous. Moni valmistuu media-alan osaajaksi, mutta osa jää valmistumisen jälkeen työttömäksi tai joutuu siirtymään täysin eri alalle.

Seuraavaksi arjen sankariksi nostan luokkatoverini, Tanjan, joka pääsi omien sanojensa mukaan sattumalta töihin.

Viimeinen haastatteluni tapahtui puhelimen välityksellä. Puhelimeen vastasi pirteä 25-vuotias Tanja. ”En kyl tiiä voinko vastata näihin kysymyksiin, ku oot pari minuuttii myöhässä”, hän naurahtaa omaan innokkaaseen tapaansa.

Tanja ei lukion jälkeen osannut päättää, mikä häntä oikeastaan kiinnostaisi. Kolme vuotta hän pähkäili mihin lähtisi opiskelemaan, kunnes yläasteajan mielenkiinto heräsi taas henkiin.

”Mä olen oikeestaa hakenu yheksän eri alan kouluun. Muun muassa hain optikoksi, nukketeatteriin, eläinten hoitajaks ja leipuriksi”, hän nauraa.

Moneen paikkaan tuli haettua, mutta palo päästä media-alan hommiin roihusi muita kirkkaammin. Loppujen lopuksi Tanja haki Tampereen ammattikorkeakouluun Virroille.

”Nyt on sitten ammattikorkeakoulututkinto taskussa kohta. Toivottavasti. Vielä olisin lähössä vaihtoon syksyllä, mutta pian pitäis valmistua”, hän nauraa ääneen.

Opiskelun ohessa Tanja työskentelee Yle Viihteellä nettitoimittajana. Työnkuvaan kuuluu nettisivujen päivittäminen ja sosiaalisen median, mm. Facebookin ja Twitterin, pyörittäminen. Tanja kiteyttää vielä yleisesti työnkuvansa “sellaiseksi netissä toimittamiseksi”. 

 

Tanja on päässyt unelma-alalleen hommiin.

 

Työpaikka tuli sattuman kaupalla Tanjalle. Aiemmin hän oli ollut suorittamassa työharjoittelua Ylen Lasten toimituksessa. Siellä vierähti viisi kuukautta ja pari viikkoa ennen harjoittelun loppua käytävällä kävellessään häneltä kysyttiin, olisiko hän kiinnostunut työstä. Tuolloin oli juuri vapautunut paikka Viihteen toimituksessa, ja Tanjan ahkeruus harjoittelussa oli kiirinyt läpi toimitusten aina Yle Viihteen pomon korviin. Seuraavana päivänä innokkaan harjoittelijan korviin kantautui ilouutinen - paikka olisi hänen. ”Oli sellanen sattuman kauppa, mut uskon et harjottelusta oli paljon apua”, Tanja toteaa.

Tanja pohtii hetken aikaa kysymystäni nuorten työllistymisestä ja huomauttaa sen olevan aika kinkkinen. Hän miettii tilastollisesti nuorten työttömyyttä ja myöntää sen olevan aika kurjalla tasolla. Kuitenkin positiivinen neitokainen sanoo olevansa optimistinen tilanteen suhteen.

”Uskon että ollaan menossa parempaan suuntaan. Ainakin omassa lähipiirissäni nuorilla on asenne kohdallaan työntekoon”, hän toteaa.

Tanja uskoo nuorten olevan ahkeria eikä stereotyyppisesti sossupummeja ja laiskoja. Hän harmittelee myös sitä, kuinka monet nuoret laittavat hakemuksia useisiin kymmeniin paikkoihin eivätkä pääse edes haastatteluihin. ”Yrityksetkii sais olla paljon avoinmielisempiä. Nuorisolla on kuitenkii paljon mitä tarjota, vaik niillä ei viel sitä työkokemusta oo.” Tanjan mielestä nuorilta saa paljon uusia ideoita, ja yritysten tulisi olla rohkeita ja käyttää nuorta työvoimaa, jota on paljon tarjolla.

Näihin iloisiin ja rohkaiseviin tunnelmiin päätän oman haastattelusarjani. Olen päässyt tutkimaan monenlaisia mielipiteitä ja ajatusmaailmoja nuorten työttömyydestä ja työnteosta.

Syytteleviä sormia en rupea osoittelemaan nuorisolle tai yrityksille vaan haluan molemmille osapuolille sanoa näin: Rohkeasti vaan! Hakekaa ja olkaa aktiivisia ja uskaltakaa ottaa riski nuorten kanssa. Ilman työtä ei tule työkokemusta.


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Milja
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ylä-Pirkanmaa

Kun yksi vuoro muuttuu yli neljäksi vuodeksi

Työharjoittelusta työelämään 3 /4 - Sannan tarina

Järjestään olen kuullut haastateltaviltani nuorten olevan innokkaita tekemään töitä. Seuraavassa haastattelussa lähestytään aihetta toisesta näkökulmasta. Suomi on surullista kyllä yksi johtavista alkoholia kuluttavista maista. Miltä nuorten reippaus ja aktiivisuus näyttävät baarimikon silmin?

Sanna (23) kertoo lähteneensä peruskoulusta ammattikouluun tarjoilijaksi, koska silloin hänen siskonsa oli eräässä baarissa töissä. Mitä isosisko edeltä, sitä pikkusisko perästä. Opiskelujen loputtua nuori neiti siirtyi ruokaravintolaan kesäksi työhön. Kesän lähestyessä loppuaan Sannan opiskeluaikaisesta harjoittelupaikasta otettiin häneen yhteyttä.

”Pyydettii yks vuoro tekemään ja sen jälkeen minulle ilmoitettiin, että olis vuorolistassa enemmänkii vuoroja.” Sanna muistelee hymyillen. Tuosta hetkestä on nyt kulunut neljä ja puoli vuotta. Sanna uskoo omalla työpanoksellaan olleen vaikutusta työpaikan saantiin: ”Kyllä sillä oli arvoa, kun kerran oli jo tottunut työskentelemään paikassa ja ties miten hommat hoituu työpaikalla.”

Jatkokoulutusta Sanna ei ole ikinä miettinyt. Tämä siksi, ettei hän oikeastaan tunne sitä tarpeelliseksi. Samaa työtä hän tekisi, vaikka olisikin esimerkiksi restonomi- tai baarimestarikoulutus alla. Tämän alan hommia voi tehdä ilman papereitakin.

 

Sanna on tyytyväinen baarimikon hommiin. Kuvaaja: Milja.

Baarimikkona Sanna näkee useita työttömiä nuoria notkumassa baarissa, hänen sanoin, “juomassa sossurahoja”. Sanna ei halua yleistää kaikki nuoria samaan kastiin, mutta huomauttaa kuitenkin surullisesti, että näitäkin on. Hänen näkemyksensä juuri näistä nuorista on, että he vieroksuvat työntekoa. Moni nuori ei löydä omanlaistaan työtä ja he lopettavat nopeasti epämiellyttävät työt.

Tiedustelin hänen mielipidettään siitä, miten nuorten työllistymistä voisi kehittää.

”Tota… en minä tiiä. Kysyppä joku toinen!”, hän naurahtaa viitaten televisiosarja Putouksen hahmoon. Hetken mietittyään hän kuitenkin toteaa, että hänellä on pari ystävää, jotka ovat päässeet mieluisiin työpaikkoihin Kelan työharjoittelutuen avulla.

Sannan mielestä olisi tärkeää, että nuoret saataisiin kiinni työelämään. Jos TE-toimiston kautta voitaisiin tarjota fiksuja paikkoja nuorille, työn teko tuntuisi kivalta ja nuoret huomaisivat työn merkityksen. Sanna vielä pyysi minua lopettamaan kirjoitukseni näin: “Ei muuta”.


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Milja
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ylä-Pirkanmaa