26.5.2014

Lyhyellä matikalla työnjohtajaksi

Työharjoittelusta työelämään 2/4 - Eetun tarina

Edellisessä kirjoituksessani kävin läpi Riikan taipaleen kahden ammattitutkinnon voimalla vakituiseen työpaikkaan. Riikalla oli valmiiksi ammatti, jonka luulisi auttavan jonkin verran asiaa, mutta lisäkoulutus oli paikallaan. Entä jos lähtökohtana ovat lukion paperit?

Seuraavaksi haastatteluun pääsi ylioppilaaksi kirjoittanut Eetu.

Tässä kohtaa haluaisin huomauttaa Eetun olevan oma veljeni. Valmistuin itse tarjoilijaksi vuonna 2008 ja veljeni sai suoritettua lukion neljässä vuodessa. Tämän takia meidän valmistumisjuhlamme pidettiin samaan aikaan.

Sukuni on hieman vanhoillinen, eivätkä kaikki martat oikein ymmärtäneet tarjoilijan ammattiani tai miksi ihmeessä olin halunnut tarjoilijaksi. Veljeni huomattua marttojen ahdistelun aiheesta hän tokaisi: ”Milja sentää valmistu ammattii, minä kuitenkii työttömäks.”

Eetu on omien sanojensa mukaan lähtenyt peruskoulusta lukioon, josta hän päätyi lyhyen matikan ja yhden fysiikan kurssin turvin rakennusinsinööriksi. Kun utelin miksi juuri tämä ala kiinnosti, hän naurahti ja sanoi ettei osannut muuta: ”En minä tienny mitää muuta nii en hakenukkaa muualle.” 

Eetu. Kuvaaja: Milja.
Lapsuudesta asti Eetu on tehnyt milloin minkäkinlaista työtä isänsä rakennustyömailla, joten rakennusala tuntui luonnollisimmalta vaihtoehdolta.

Insinööriopintojen koulumenestys oli kiikun kaakun ensimmäisen vuoden aikana. ”Ensimmäinen vuos meni reisille, sitten lähin vuodeks inttii ja sitten tais mennä vähän paremmin” Eetu huomauttaa irvistäen. Tällä hän viittaa aikaiseen valmistumiseensa. Opintojen kesto on neljä vuotta, mutta Eetu valmistui neljä kuukautta etuajassa.

Nykyään Eetu toimii työnjohtajana NCC:llä. Töihin hän päätyi työharjoittelun kautta, joka poiki saman tien kesätyöpaikan. Kesätyöt jatkuivat marraskuulle, jonka jälkeen Eetulle sanottiin, että heti kun valmistut on sinulle töitä - ja jos voisit valmistua helmikuussa.

”Tein varmaa liikaa ylitöitä nii sitte valittii oikeisii töihi”, Eetu huomauttaa ja vinkkaa silmää.

Nuorten työllistymisestä Eetu puhuu varautuneesti. Hänen mielestään hyvälle työntekijälle löytyy aina töitä. Tietysti työnsaantia vaikeuttavat, varsinkin rakennusalalla, yritysten yt-neuvottelut. ”Mutta edelleen minun mielestä hyvät miehet saa aina töitä....tai naiset” Eetu hymähtää. Hänen mukaansa omalla aktiivisuudella pääsee pitkälle. Esimerkiksi hän kertoo yhden kesän, jolloin hän itse lähti Nurmijärvelle töihin: ”Soitin yhden elementtitehtaan johtajalle, että löytyykö töitä ja sieltä sanottiin että no Nurmijärvellä olis, lähetkö sinne?”


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Milja
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ylä-Pirkanmaa

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Mitä ajatuksia teksti sinussa herätti? Kommentoi!