Hyvä, paha Nuorisotakuu?

Kun aloitin työt Takuulla tekemistä! -projektin osa-aikaisena tuottajana, mielikuvani Nuorisotakuusta rajoittui tienvarsitiedotukseen. Mieleen muistuu katu-uskottavaksi kuvakäsitelty kalju mies tuijottamassa vaativasti suoraan sieluuni. Toisesta mainoksesta muistan vaalean tytön, joka näytti tulleen pestatuksi kuvaan suoraan mallitoimiston listoilta. Päättäväisestä ilmeestään päätellen kuvan nuori nainen on koulutukseltaan vähintäänkin lääketieteen lisensiaatti. En ole katu-uskottava kalju mies, lääketieteen lisensiaatti tai malli, joten en halunnut ottaa aiheesta enempää selvää. Asia ei tuntunut koskevan minua.

Uskon molempien kuvien henkilöiden olevan oikein mukavia ihmisiä siviilielämässä. Tyypit, joita Nuorisotakuu koskee – nuoret vailla opiskelu- tai työpaikkaa – taitavat kuitenkin tulla tutuiksi ilmiön kanssa etupäässä käytännön toimien kautta.

Mistä nuorisotakuussa on kyse?

Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilla Nuorisotakuu on määritelty seuraavasti: Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.  

Myös muissa lähteissä, esimerkiksi nuorisotakuun omilla verkkosivuilla, käytetään termiä paikan tarjoaminen. Käytännössä tämä ei tarkoita sitä, että nuori välttämättä saisi hänelle osoitetun avoimen paikan. Nuorella on velvollisuus hakeutua aktiivisesti työ- ja elinkeinopalveluiden eli TE-palveluiden (kotoisammin työkkärin) ehdottamiin työpaikkoihin. Mikäli hän saa paikan, hänellä on myös velvollisuus ottaa paikka vastaan. 

Katso Takuulla tekemistä! -projektin
video Mikä ihmeen Nuorisotakuu? 

 

Nuorisotakuun avulla kurssi kohti elämää!

Aktiivisuuden puutteesta saattaa seurata työttömyysturvalain mukainen sanktio, esimerkiksi työttömyysturvan menettäminen. Nuoren kannattaa näin ollen pelata Nuorisotakuun säännöillä, tai hän saattaa menettää työttömyyspäivärahansa.

Kuva: Työelämän ulkopuolinen (Lähde: MorgueFile)

Tiivistettynä: jos olet joutilas, työkykyinen nuori, työkkäri potkii sinua taatusti takamukselle, kunnes kurssisi osoittaa kohti työelämää. 

Tämä kuulostaa hyvältä niiden kannalta, jotka eivät halua viettää elämäänsä kotona Frendien uusintoja tuijottaen. Toisaalta takuu koskee myös niitä, jotka kokevat kutsumuksekseen esimerkiksi kotiäidin elämäntyön. Jos haluat etsiä elämällesi suuntaa InterRail-reissulta, työkkäri ei elämäsi opintoretkeä kustanna. Töitä on oltava valmis tekemään periaatteessa heti, kun kutsu käy. Nuorisotakuu ajaa tikanpoikaa puuhun, nuorta itse ansaitun ruisleivän syrjään kiinni.

Mitä mieltä Nuorisotakuusta?

Nuorisotakuun onnistumisesta voi olla montaa mieltä. Tilatokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan nuorten osuus suomalaisten työttömien joukossa on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2014 muutaman prosentin verran. Toisaalta Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että nuorisotakuu on tavoittanut tavalla tai toisella noin 300 000 nuorta. Moni kuntouttavaan toimintaan osallistuva nuori saattaakin työllistyä vasta tulevaisuudessa.

Entäs ne nuoret, joita huvittaisi vetää vuosi tai pari henkeä? Heiltä ei mielipiteitä juurikaan kysellä. Junnun, joka pystyy opiskelemaan tai tekemään töitä, ei sovi nykyään vetää lonkkaa turhan pitkään. Työttömän pitää periaatteessa olla valmis hakemaan milloin tahansa mitä tahansa toimiston ehdottamaa opiskelupaikkaa tai työtä sekä ottaa se vastaan. Tämä koskee myös nuoria. Kuntouttavat palvelut ja henkilökohtainen ohjaus on samaten parasta hyväksyä nurisematta, jos tililleen tahtoo jatkossakin kilahtelevan ruokarahaa tasaiseen tahtiin. Duunin tekeminen itsensä työllistämiseksi on tavallaan vastike tukien ansaitsemiselle.

Katso Takuulla tekemistä! -projektin video
Miten Tampereen kaupunki toteuttaa Nuorisotakuuta? 

 

 

Saadakseen esimerkiksi työttömyysetuutta ihmisen täytyy pelata tietyillä säännöillä asioidessaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Nuorten kohdalla tämä tulee esiin heti peruskoulun jälkeen. Peruskoulusta tai lukiosta valmistuessa on nimittäin viisainta hakea jatkokoulutukseen – ei vain siksi, että pääsisi isona töihin, vaan myös siksi, että muuten ei välttämättä saa lähivuosina opinto- tai työttömyystukea. Helsingin Sanomat julkaisi 26.6.2014 nuoren miehen mielipidekirjoituksen, jossa hän kertoi TE-toimiston evänneen häneltä työttömyysetuuden. Mies oli valmistunut peruskoulusta ja lähtenyt tekemään pätkän töitä, jättäen jatkokoulutushaut valmistumisvuonna sikseen. Peliliikkeet kannattaa sovittaa lajin henkeen tai saattaa tulla vihelletyksi ulos tukikentältä.

Kuva: Vaativan työn ääressä (Lähde: MorgueFile)

Jokainen työtehtävä auttaa eteenpäin

 

Töiltäni en ole itse ehtinyt kokea TE-toimiston auttavien käsien kouraisua. Media-alalle koulutettu kaverini on kuitenkin kertonut toimiston kautta hänelle tarjotusta ja hänelle sopimattomasta siistimisalan pestistä. Tämä motivoi häntä hankkimaan omin voimin pikimmiten mitä tahansa muuta työtä. 

Työolojen vuoksi stressi sekä yleinen kettuuntuneisuus kasvoivat hänelle liian kitkeriksi kestää. Kamu löysikin pian itse uuden työpaikan paikallisesta tehtaasta. Vaikka uusi työnkuva vastaa yhtä huonosti hänen koulutustaan kuin siistijän hommat, hän viihtyy uudessa työympäristössään paremmin ja pääsee hyödyntämään taitojaan tehokkaammin. Nykyään hän kirjoittelee Facebookissa tyytyväisenä työnantajan tarjoamista grillimakkaroista, työpaikalta, johon TE-toimisto antoi hänelle vähintäänkin työntöapua.

Eräs toinen kaverini Elisa on ollut tyytyväinen saamiinsa TE-toimiston palveluihin. Hän etsi ammattiopistosta valmistuttuaan useamman kuukauden töitä, ja koki saavansa Työ- ja elinkeinotoimistolta arvokasta tukea ja ohjausta. Tällä hetkellä Elisa iloitsee löytämästään työpaikasta.

Ota nuorisotakuusta irti kaikki, minkä saat!

Mitä mieltä Nuorisotakuusta nyt sitten pitäisi kaiken kaikkiaan olla? Jos et ole tyytyväinen elämääsi, kannustaisin tekemään asialle jotakin ihan itse. TE-toimistosta tuskin tarjotaan bändillesi keikkaa Tavastialle. Voit kuitenkin herätä aamulla, peittää korvasi kuulokkeilla ja lähteä luuttuamaan hämäriä rappukäytäviä loskasta. Kun satut olemaan hereillä, palaa kotiin ja tee biisi kovista kokemuksistasi. Jatka soittamista kunnes biisiä kuuntelee täpötäysi Olympiastadion. Matkallasi stadikalle ota Nuorisotakuusta irti kaikki, minkä saat!


Nuorisotakuusta uutisoitu artikkeli:

TEM: Nuorisotakuu tavoittanut 300 000 nuorta
Uutinen iltalehdessä
Uutinen Kalevassa

Kuva: Mari (selfie)

.........................
Kirjoittanut:
Mari Heikkilä
Takuulla tekemistä! 

Nuorille töitä! - tapahtuma Keskustorilla

Kesäisenä torstaina 5.6.2014 Tampereen Keskustorilla järjestettiin Nuorille töitä! -tapahtuma. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda yhteen töitä hakevat nuoret ja avoimet työpaikat. 

Paikalla oli myös oppilaitosten edustajia kertomassa omasta koulutustarjonnastaan. Tapahtuman kohderyhmään kuuluivat kaikki alle 30-vuotiaat. Tapahtuman juonsi Oskari Palomäki ja esiintyjinä kuultiin Uusi päivä -sarjasta tuttua Vihreät valot -yhtyettä sekä nähtiin taikuri Jose Ahosen taikatemppuja. Tapahtuma kesti kahdestatoista kello kuuteentoista. Tapahtumassa oli tarjolla kaiken kaikkiaan yli 130 avointa työpaikkaa ja 50 näytteilleasettajaa, joista 30 oli yritysten pitämiä esittelypisteitä. Töiden hakeminen onnistui jättämällä CV tai käyntikortti itseä kiinnostavan yrityksen pisteelle.

Takuulla tekemistä! menossa mukana

Kuva: Takuulla tekemistä -projektin työntekijöitä
Nuorille töitä! -tapahtumassa

Takuulla tekemistä! -projekti oli mukana toteuttamassa tapahtumaa, tapahtumapäivänä meillä oli myös oma esittelypiste. Esittelypisteellä jaoimme myös infomateriaaleja Tampereen ammattikorkeakoulusta ja kerroimme eri koulutusvaihtoehdoista.
 
Kuvaustiimimme toteutti myös mainosvideon tapahtuman markkinoimiseksi. Tapahtumaa edeltävänä keskiviikkona ikuistimme tapahtuman rakentamisen ja pystytyksen Vanhan kirkon kellotapulista videolle.

Kuva: Kuvaukset ja haastattelut käynnissä

TT!-projektissa on tehtävänämme jakaa mielenkiintoisella tavalla lyhyiden videoiden ja blogitekstien kautta tietoa eri koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista nuorille.

Keskustorilla ständimme vetonaulana toimi
K e s ä k u v a p i s t e, jossa nuoret pääsivät kertomaan oman unelmansa ja se ikuistettiin valokuvaamalla. Valokuvaajina toimivat TT!-projektin tiimiläisemme. 

Videoimme myös  y r i t y s t e n   v i d e o h a a s t e i t a, joissa yritykset kertovat kuinka monta nuorta he ovat palkanneet töihin ja haastavat muut yritykset tekemään samoin.

Kuvasimme tapahtuman aikana huikeat 10 videohaastetta! Kesäkuvat on julkaistu Takuulla tekemistä! -projektin Facebook-sivulla ja videohaasteet YouTube-kanavallamme.

Kuva: Nuorten unelmia Kesäkuvapisteessä

 

Nuorille töitä -tapahtuma oli menestys

Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli suuri menestys. Sää suosi, aurinko paistoi ja lämmitti, ja tapahtumaan osallistui upeasti runsaat 1500 nuorta. Ilmapiiri oli iloinen ja positiivinen, ja on varmaa, että yrityksiä saatiin tuotua lähemmäs nuoria ja toisinpäin.

Onnistuneesta tapahtumasta saamme kaikkien osallistujien lisäksi kiittää myös tapahtuman pääjärjestäjiä, joita olivat Pirkanmaan Yrittäjät ry, TE-toimisto, ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Yritys-Suomi, TAKK ja TAMK.

 
Tapahtuman ohjelmasivu: http://toimistot.te-palvelut.fi/pirkanmaa/keskustoritapahtuma2

Tapahtumavideot ja videohaasteet löytyvät soittolistalta nimellä Nuorille töitä -tapahtuma 5.6.2014:
https://www.youtube.com/playlist?list=PLieuUlDhUo2ZKf93Il0kaH_h_eW0qh1oE

Järjestäjät:

http://www.yrittajat.fi/fi-FI/pirkanmaanyrittajat/
  http://toimistot.te-palvelut.fi/pirkanmaa/
  http://www.ely-keskus.fi/
  http://www.tampere.fi/
  http://www.yrityssuomi.fi/
  http://takk.fi/
  http://www.tamk.fi/

.............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Jenni Pansio
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu   
 

Kaikenkirjava sairaanhoitajan ammatti

Moni nuori näkee sairaanhoitajan ammatin turhan mustavalkoisesti. Sairaanhoitajan ammatti ei ole pelkästään pyllyjen pyyhkimistä, syöttämistä ja lakanoiden vaihtoa. Itse asiassa monissa sairaanhoitajan työpaikoissa ei tarvitse tehdä tällaista työtä lainkaan. Sairaanhoitajana kohtaa monenlaisia ihmisiä vauvasta vaariin. Ihminen nähdään kokonaisuutena, ei ainoastaan sairautena. Opinnoissa sivutaan jonkin verran muiden ammattien sisältöä, kuten sosiaalipolitiikkaa, farmakologiaa ja lääketiedettä. 

Sairaanhoitajan ammatti avaa monia ovia. Jatkokoulutusmahdollisuuksia on paljon. Opiskelua voi jatkaa muun muassa psykoterapeutiksi, seksologiksi tai hoitotyön lehtoriksi. Sairaanhoitajat työllistyvät useisiin erilaisiin työtehtäviin. Sairaanhoitajana voi olla töissä sairaalassa monilla eri osastoilla, leikkaussalissa, vanhainkodissa, vuodeosastoilla, kotihoidossa, psykiatrisessa sairaalassa, työterveyshuollossa, poliklinikalla, lastenkodissa, vankilassa tai erilaisissa yksityisissä firmoissa kuten lääkefirmoissa. Vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on paljon. Sosiaali- ja terveysalalla työllistyy yleensä hyvin. Suomalainen sairaanhoitajakoulutus on myös arvostettu muualla maailmalla.

Kuva: Sairaanhoito-opiskelija työharjoittelussa maailmalla

 

Sairaanhoitajan ammatin arvostus

 

Jos sairaanhoitajan pieni palkka tai vähäinen arvostus Suomessa häiritsevät, voi aina harkita lähtevänsä ulkomaille töihin. Monissa maissa sairaanhoitajan palkka on hyvä elintasoon nähden. Esimerkiksi Keniassa sairaanhoitajan palkka on kuusinkertainen verrattuna Keniassa asuvien keskimääräisiin tuloihin. Yhdysvalloissa sairaanhoitajan ammatti on arvostetumpi ja paljon paremmin palkattu kuin Suomessa. Sairaanhoitaja voi saada jopa enemmän palkkaa kuin Suomessa työskentelevät lääkärit. 

Ulkomailta löytyy myös enemmän jatkokoulutusmahdollisuuksia. Sairaanhoitajan koulutuksella voi esimerkiksi opiskella kahdessa vuodessa ”lääkärin assistentiksi” (=Physicians assistant) Yhdysvalloissa. Lääkäri ja Physicians assistantin työnkuvat eroavat siinä, että Physicians assistant ei saa tehdä kirurgin töitä ja he työskentelevät lääkärin valvonnassa. Työnkuvat ovat muuten lähes samanlaiset ja yhdysvalloissa tuleekin helpommin palkatuksi Physician assistanttina kuin lääkärinä. Samaa koulutusta on tarjolla myös Iso Britanniassa. Työnkuvissa saattaa tosin olla jonkin verran eroja.

Kuva: Lastenosasto, Kenia.

Punaisen ristin kautta katastrofialueelle avustustyöntekijäksi

Avustustyöntekijäksi voi lähteä kuka tahansa sairaanhoitaja, kenellä on ikää 25-55 vuotta ja työkokemusta vähintään kolme vuotta. Myös englannin kielitaito tulee olla hyvä. Avustustyöntekijänä tulee sopeutua arvaamattomiin oloihin ja tulla toimeen monikulttuurisissa työolosuhteissa. Avustustyöntekijäksi pääsee myös useiden muiden ulkomaisten järjestöjen kautta, jolloin työkokemustakaan ei tarvitse olla niin montaa vuotta. Avustustyöntekijänä voi tehdä palkallista tai palkatonta työtä. Rohkeimmat ostavat lentoliput katastrofialueelle ja etsivät paikanpäältä järjestön tai pystytetyn kenttäsairaalan, jonne menevät vapaaehtoistyöhön. Sotasairaaloissa on töissä paikallisia ihmisiä eikä useimmilla ole mitään hoitoalan koulutusta. Sairaanhoitajat toimivat esimiestehtävissä ja joutuvat opettamaan paikallisille ihmisille hoitotyön perusasioita.

"Kun Punainen Risti saa katastrofista hälytyksen, ensimmäinen katastrofivalmiusyksikkö on lähtövalmiina 48 tunnin sisällä. Ensiksi saapuva ryhmä pystyttää sairaalan tai terveysaseman ja alkaa antaa akuuttivaiheen apua. Kaikki välineet ja tarvikkeet, esimerkiksi teltat, sängyt, lääkkeet ja leikkaussalin välineistö on pakattu laatikoihin, jotka kulkevat Suomesta kriisialueelle Punaisen Ristin yksikön mukana.” –Sirpa Tuhkanen, SPR-sairaanhoitaja

...........................
Venla
Takuulla tekemistä!
Hoitotyön koulutusohjelma

Kasvupyrähdys 3,5 vuodessa

En voi väittää hyppineeni riemusta, kun sain tietää päässeeni opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Vaikka ajatuksena oli ollut jo pidempään päätyä työssäni muiden auttajaksi, ei sairaanhoitajuus ollut listani sijalla numero uno.

”Kyllä sä puol vuotta opiskeltuas tajuat, että haluat sittenkin lääkäriksi”, sanoivat sukulaiset.

”Ai jaa, meinasit sitten perseenpyyhkijäks lähtee. Olisit vaan pitäytyny siinä psykologiassa tai musiikkiterapiassa”, kuului kavereiden suunnalta.

Kyllä nuo mielipiteet jonkin verran painoivat mielessä, mutta ajattelin lähteä kuitenkin katsomaan, millaiselta opiskelu tuntuisi. Nopeasti se veikin mukanaan – liekö ollut vaikuttajana mahtava opiskelijaporukka vai superinnostava ryhmänohjaajani. Ja tässä sitä nyt ollaan, viittä vaille valmiina sairaanhoitajana, astumassa oransseilla crocseilla työkentälle mainostaen, että sairaanhoitaja tekee maailman tärkeintä työtä.

Mahdollisuuksia kuin pipoa

Jotain kummaa pääsi tapahtumaan tässä reilun kolmen vuoden aikana. Aivopesu? Henkinen kasvu? Jossain vaiheessa opintoja ymmärsin, että alun innostumattomuuteni johtui tietämättömyydestäni sairaanhoitajan työnkuvan monipuolisuudesta ja työpaikkamahdollisuuksien laajuudesta. En valmistu lääkärin assistentiksi ja ruskean aineen käsittelijäksi. Minusta tulee vuorovaikutuksen ammattilainen, joka ottaa suuren vastuun potilaasta laajalla ja alati vain laajentuvalla tietopohjallaan. Ja jos en nauti osastotyöstä, voin lähteä vaikkapa järjestötoimintaan tai poliklinikalle.

Kuva: Jokainen meistä sen ansaitsee, hyvän elämänlaadun.
(Kuvan lähde: www.publicdomainpictures.net)

Uusia näkökulmia elämästä

Kun on kiertänyt erilaisia työ- ja harjoittelupaikkoja, on tullut kohdattua ihmisiä mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Ymmärsin, että olipa elämän tarkoitus mikä tahansa, tärkeintä on elää onnellisena ja kumota onnellisuuden eteen tulevat esteet jo niiden ensimerkeistä lähtien. Hyvän elämänlaadun ylläpito ihmisen vakavastakin sairaudesta huolimatta tuli tämän ymmärryksen myötä tärkeäksi suunnannäyttäjäksi elämässäni.

Oikeiden kohtaamisten lisäksi olen saanut ison kimpun uusia näkökulmia katsomalla Yle Areenan (kyllä vain!) dokumentteja ja keskusteluohjelmia. Kun antaa itsemurhaa yrittäneen tai pedofiliaan taipuvaisen kertoa omista kokemuksistaan, ymmärtää todellisuutta taas hieman eri näkövinkkelistä. Ihmiskäsitykseni on hioutunut niin, että ymmärrän nyt, ettei pahoja ihmisiä ole. On vain heitä, joita elämä on potkinut päähän astetta terävimmin kengänkärjin. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että olen huomannut alkaneeni puhua ”hänestä” ”sen” sijaan, oli kyseessä millainen elämänkohtalo tahansa.

Yrittämisen arvoista, eikö?

Ei siis kannata olla huolissaan, jos opiskelupaikka ei tunnu omalta heti päivästä yksi lähtien. Ammattiin kasvu on hidas prosessi ja vaatii paljon ravistelua. Tietysti aina ei käy yhtä onnellisesti kuin omalla kohdallani, mutta mahdollisuus täytyy antaa.

Ehkä olen naiivi, ehkä liiaksi optimisti. Koen kuitenkin olevani kutsumusammatissani ja tekeväni maailmasta paremman paikan elää, yksi parantunut elämänlaatu kerrallaan. Työsarkaa riittää, sillä jokainen meistä sen ansaitsee: hyvän elämänlaadun.

..................................
Kutsukaa mua hipiksi,
Mötti