Nuorten talo Tampereella

Lähdimme uteliaana Takuulla tekemistä -videotiimin kanssa tutustumaan Tampereen Nuorten taloon, paikkaan, josta minä en ainakaan ollut koskaan ennen kuullut. Nuorten talon tilat vaikuttivat hyvin toimistomaisilta – tottakai, koska siellä tehdään tärkeitä asioita. Talolla ei hengailla, vaan tartutaan napakasti nuorten ongelmiin. Kuitenkin Ilmapiiri tuntui ihanan lämpimältä; kuin paikka huokuisi lämpöä ja toivottaisi jokaisen tervetulleeksi.

Ohjaajat Harri Niemelä ja Timo Heininen Etsivästä työstä tervehtivät meitä iloisesti. Miehistä huomaa, että he ovat hyvin avoimia ja täysin kutsumusammatissaan. Heistä palaa halu auttaa nuoria ja se välittyy meihin täysin. He painottavat, että ovi on auki kaikille nuorille, vaikka ongelmaa ei vielä itse tietäisi. Taloon voi tulla aina aukioloaikoina vaikka juomaan vain kahvia ja tervehtimään työntekijöitä. Nuorten talo on avoinna tiistaista torstaihin kello 12 - 16. ”Jos kokee tarvetta ihan mille tahansa ongelmalle, apua saa aina”, Timo sanoo.

”Kaikki alle 30 vuotiaat, pääsääntöisesti lapsettomat ihmiset, voivat tulla nimettömästi käymään tai varata ajan tapaamiselle” Kertoo Minna Mustonen, aikuissosiaalityöntekijä, joka käy talolla kaksi kertaa viikossa. Hän kertoo, että jokainen apua tarvitseva saa sitä. Yhdessä he miettivät nuoren ongelmaa ja alkavat ratkaista sitä. Mitään päätöksiä talossa ei kuitenkaan tehdä. Vaan apu on nimenomaan nuoren tukemista eteenpäin. ”Voimme esimerkiksi varata aikoja eri toimijoille, kuten sosiaalitoimeen tai työ- ja elinkeinotoimistoon ja näin auttaa nuorta eteenpäin elämässään.”

Nuorten talo on Tampereen Tammelassa sijaitseva toimipiste kaikille nuorille, jotka etsivät suuntaa elämälle. Talon väki tekee yhteistyötä eri viranomaistoimijoiden kanssa. Nuorten talossa saa apua käytännössä mihin tahansa ongelmaan liittyen kuten esimerkiksi asumiseen, elämänhallintaan, koulutukseen, toimeentuloon sekä päihde- ja mielenterveysongelmiin.

Katso Takuulla tekemistä -projektin video

Helposti lähestyttävää palvelua nuorille Nuorten talossa

 Nuorten talon palvelut löytyvät linkistä:

http://www.tampere.fi/perhejasosiaalipalvelut/nuortentalo/palvelut.html#Oppilaitokset

............................
Kirjoittanut
Ida-Maria Matinlauri
Takuulla tekemistä!

Löydä paikkasi! - Nuorillepaikkoja.fi

Mitä tekisi seuraavaksi? Jotain pitäisi aloittaa, mutta ei oikein tiedä mitä ja missä. Tätä pulmaa helpottamaan on luotu sivusto Nuorillepaikkoja.fi, nuorillepaikkoja.fi. Sivusto toimii osana Nuorisotakuuta Pirkanmaalla, ja se on suunnattu nuorille 30-vuotiaisiin saakka sekä toimijoille. Kävin kokeilemassa sivustoa ja katsomassa, mitä kaikkea sivustolta löytyykään.

 

Sivustolla on kartta ja viisi pääkohtaa p a i k k o i h i n 

 

• ”Haluan töihin” näyttää kartalla toimijat. Näiltä sivuilta sinun voi olla siis helpompi löytää vaikkapa työpaikka, kun sivustolla esiintyvät yritykset etsivät erityisesti nuoria.
• ”Haluan kouluttautua” näyttää kartalla eri koulujen, ja koulutuksesta tietoa jakavien pisteiden osoitteet ja yhteystiedot. Näet myös kohteet helposti kartalla. 
• ”Jotain muuta” antaa vinkkiä, mistä etsiä muita vaihtoehtoja kuten ohjaus, valmennus ja erilaiset työpajat sekä nuorisotalot. 
• ”Haluan yrittäjäksi” näyttää yrittäjyyteen avittavat tiet eri palveluihin, joista löydät lisätietoa. 
• Lopuksi löytyy vielä kohta ”Tarvitsen apua uravalintaan”. Sieltä löydät helposti itseäsi lähimmän pisteen, josta kysyä apua ja neuvoa.
  

Sivustolla surffaus

Klikkaamalla vasemmalle ilmestyvästä listasta sinua kiinnostavaa toimijaa näet palvelun tiedot ja toimiston sijainnin kartalla. Näet kohteet myös kartalla, samoin kuin yhteystiedot pomppaavat helposti esiin kohdetta napauttamalla. Voit myös suunnistaa sivuilla avainsanojen avulla. Klikkaamalla avainsanat-valikkoa kartan yläpuolella eteesi avautuu laaja valikoima sanoja, joiden avulla pääset myös eteenpäin.

Takuulla tekemistä! -projektissa on tehty karttapalvelusta esittelyvideo "Tuu mukaan kartalle - Nuorillepaikkoja.fi". Video on tarkoitettu Pirkanmaan Nuorisotakuutoimijoille ja nuorten palvelujen tarjoajille, jotka tiedottavat paikoista sekä vievät paikkansa kartalle nuorten löydettäväksi:https://www.youtube.com/watch?v=vkaPFO5vdGE. Koordinaattori Minna Helysen johdolla on Seutunuotta-projektissa vahvistettu Nuorisotakuun toteuttajien verkostoa ja kutsuttu toimijoita kartalle sloganilla:
’Tuu ny kartalle ja näy nääs nuorille!’ nuorillepaikkoja.fi

J o t e n . . . Ei se mitään ota jos ei annakaan!

Sivusto on mielestäni ihanan selkeä ja kattava. Tutki ja etsi rohkeasti eri vaihtoehtoja, ja ota yhteyttä jos jotain tulee mieleesi – kaikki sivustolla annetut yhteystiedot ovat ajan tasalla ja käytettävissäsi. 







.............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Jenni Pansio
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu 

Mutkan kautta unelma-alalle

Peruskoulun loppuminen tietää usealle nuorelle päänvaivaa, sillä silloin tulisi tietää seuraava suunta opinnoissa. Kaikkien tulee käydä peruskoulu, mutta mitä sen jälkeen tapahtuu, on monen muuttujan summa. Peruskoulun jälkeinen valinta tulee ohjaamaan opintopolkua suuntaan tai toiseen. Miten päätyä peruskoulun jälkeen opintoihin, jotka edistävät tulevaisuuden unelmien uraa? Tässä erään nuoren tarina hänen näkökulmastaan.

Valinnan vaikeus

Peruskoulun loppupuolella minulla oli kaksi vaihtoehtoa; suuntaudun joko hotelli- ja ravintola-alalle tai liiketalouden pariin. Numerot ja talouden maailma olivat aina kiinnostaneet, mutta yhteishakupapereita täytellessä hotelli- ja ravintola-ala vei voiton. Pääsin suoraan peruskoulun penkiltä haluamaani oppilaitokseen. Olin pääsystä innoissani, ja uudesta koulusta innostuneena päädyin vielä kaksoistutkintolinjalle, jossa lukio ja ammattikoulu olivat samassa paketissa.
 

Kivinen opintopolku

Jo opintojen alkuvaiheessa huomasin kuormittuvani aivan liikaa. Tämä ei ollut puhtaasti pelkästään opintojen syytä, sillä henkilökohtaisessa tarinassani taustavaikuttajina olivat myös mielenterveydelliset ongelmat. 

 
Kaksoistutkinnon yhdistäminen akuuttiin masennukseen sekä syömishäiriöön ei näin jälkeenpäin ajateltuna ollut aivan viisasta, mutta onneksi perheeni ymmärsi tilanteeni. Päädyin lopettamaan lukion ennen ensimmäisen puolen vuoden täyttymistä, mikä oli kuitenkin pohjimmiltaan ahkeralle ja motivoituneelle luonteelleni kova paikka. Kuvaan astuivat myös jokaviikkoiset terapiakäynnit, joiden aloitus ajoittui muutenkin niin haastavalle opintojeni alkutaipaleelle.

Ei ehkä sittenkään oma juttu

Olin aidosti kiinnostunut hotelli- ja ravintola-alasta hakiessani kouluun, mutta opintojen edetessä tunne ”tämä ei ole ominta alaani” vahvistui. Terapian tukemana olin edennyt opinnoissani, mutta ajatukseni alkoivat yhä useammin harhailemaan kohti liiketaloutta. Päädyinkin tekemään radikaalin päätöksen opintojeni ollessa 2. vuoden loppupuolella keskeyttämällä opintoni eräänä keväänä. Siinä vaiheessa olin miettinyt asiaa lukuisia kertoja, ja päätökseeni vaikutti vahvasti se, että minulla oli työpaikka johon voisin mennä. Ajatus kotona makoilusta ei houkutellut. Olin ennen lopettamispäätöstäni hankkinut kaupan alan työpaikan, jossa tein opintojen ohella satunnaisia ilta- ja viikonloppuvuoroja. En olisi uskaltanut keskeyttää opintoja, ellen olisi sitä ennen varmistanut esimieheltäni kokoaikaista työsuhdetta.

Minulla oli hyvin selkeät sävelet jatkon suhteen. Työskentelisin seuraavat 1,5 vuotta, ja seuraavan vuoden keväällä hakisin yhteishaussa jo aiemmin miettimääni liiketalouden oppilaitokseen. Sain opintojen välissä hyvää työkokemusta, josta on ollut hyötyä myös myöhemmin. Pääsin myös liiketalouden ammattiopistoon ensihakemalta sisään, joka oli pitkälti hyvän peruskoulumenestykseni ansiota. Olin ymmärtänyt aikanaan panostaa päättötodistukseen, ja keskiarvoni oli tarpeeksi hyvä koulupaikkaa ajatellen.

Toinen opiskelupaikka - oikean reitin löytäminen

Liiketalouden koulutuksessa tunsin olevani oikeassa paikassa. Ajatus liiketaloudesta, ja tarkemmin sanottuna taloushallinnosta, oli ollutkin mielessäni jo peruskoulun lopulla, mutta jäi silloin hotelli- ja ravintola-alan koulutuksen jalkoihin. Koin, että ensimmäinen valintani ei ollut turha, vaikka osoittautuikin epämieluisaksi. Kokeilemalla huomasin, mitä todella kaipaan ja että mikä on niin sanottu ”oma juttuni”. Suoriuduin liiketalouden koulutuksesta loistavasti, ja valmistuin taloushallinnon merkonomiksi loistavin arvosanoin stipendien saattelemana. Oman alan löytämisellä on siis suuri merkitys myös motivaation löytymisen kannalta, sillä mieluisalla alalla jaksaa puskea itsensä huippusuorituksiin. 


Merkonomiopintojen loppuvaiheessa seuraava askel olikin jo tiedossa, joka oli ammattikorkeakoulu ja liiketalouden tradenomin opinnot. Tiedostin hakuvaiheessa sisäänpääsyn vaikeuden, mutta en antanut sen lannistaa ja panostin 110 % lukiessani pääsykokeeseen. Raskas työ palkittiin, lunastin opiskelupaikan ensimmäisellä yrittämällä. Merkonomiopinnoista oli suuri hyöty, sillä niiden avulla läpäisin myös niin sanotun merkonomitestin, jonka avulla oli mahdollisuus hypätä ammattikorkeakoulussa suoraan 2. vuodelle.

 

 

 

 

Usko itseesi

Keskeyttäessäni ensimmäiset opintoni sain kohdata monenlaisia epäilyjä valintani järkevyydestä. Kaverit ja tuttavat ihmettelivät ääneen, miksi jätin opinnot kesken vaikka niitä oli jäljellä enää yksi ”vaivainen” vuosi. Tiesin kuitenkin jo silloin, että en tule tekemään päivääkään opinnoilla saavuttamiani töitä, joten pidin päätökseni keskeytyksestä. En tarkoita että opintojen keskeyttäminen olisi aina järkevää, mutta omalla kohdallani koin sen olevan aivan oikea ratkaisu. Ainoa joka joutuu elämään päätöstesi kanssa olet sinä itse, ja siksi ei kannatakaan liikaa kuunnella muiden ihmisten mielipiteitä, mikäli itse tunnet tekeväsi oikein.

Oman kiinnostuksen kohteen löytymiseen kannattaa käyttää aikaa, eikä vaihtoehtojen miettiminen ole ollenkaan huono asia. Kannustankin kaikkia nuoria etsimään ”omaa juttuaan”, ja suuntaamaan rohkeasti sitä kohti! Mikäli ei yritä, ei voi onnistua – näinkin on joku viisas joskus sanonut. Motivoivan opiskelu- tai työpaikan löytämiseksi kannattaa siis nähdä vaivaa.


............................
Nimimerkki ‘Kevätperho’

Oman alan löytyminen

Kukapa nuori ei olisi jossain vaiheessa elämäänsä pähkäillyt opiskelu- ja urasuuntautumistaan. Omien intressien löytäminen ja niiden seuraaminen ovat kuitenkin avainasemassa onnellisen tulevaisuuden kannalta. Tämän tekstin aiheena oleva nuori on löytänyt oman tiensä läpi yritysviidakon – haasteista huolimatta.

Nuori muiden joukossa

Kiinnostavan opiskelu- ja työpaikan saavuttaminen ovat jo itsessään suuria ponnistuksia. Lisähaastetta voi luoda myös se, mikäli opiskelijalla tai työnhakijalla on ominaisuus joka poikkeaa valtavirrasta. Matti Volkkilalla on CP-vamma, joka on tarkemmin sanottuna synnynnäinen keskosuudesta aiheutunut liikuntavamma. Tämä vaikuttaa Matin päivittäiseen elämään liikkumisen haasteina sekä apuvälineiden tarpeena. Matti Volkkila on kuitenkin upea esimerkki siitä, mikä merkitys omalla asenteella ja periksiantamattomuudella on nykypäivän liike-elämässä, kuin myös työllistymisessä. Matti ei ole antanut liikuntavamman haitata, vaikka hän onkin kohdannut jos jonkinlaista suhtautumista asiaan. Matin tapauksessa liikuntavamma vaikuttaa  niin, että hänelle eivät sovi ruumiillisesti raskaat työt, tai tehtävät jotka vaativat tavaroiden nostelua. Matti myös käyttää liikkumisen apuvälineenä kävelykeppejä. Siitä huolimatta hän on työllistynyt haluamalleen alalle ja koulutustaan vastaaviin töihin.

Kuva: Matin pärjääminen on perustunut hyvään
asenteeseen ja periksiantamattomuuteen.

Työpaikka omalta alalta

Matti kokee olevansa itselleen sopivalla alalla, sillä hän työskentelee markkinointiassistenttina Handico Finland Oy:llä. Matin työnkuva pitää sisällään muun muassa esitetekstien suunnittelua, yrityksen nettisivujen ylläpitoa ja päivitystä, erilaisia projekteja sekä messuosallistumisiin liittyviä järjestelyjä. Hänen työpäivänsä noudattelevat tyypillistä toimistotyöaikaa, eli työskentely tapahtuu kello 8 - 16. Yrityksessä on huomioitu Matin liikuntavamma, joten työskentely sujuu mallikkaasti. Matti kokee työn mieluisaksi, sillä vaihtelua tulee niin työpäivien sisällön kuin työtehtävienkin suhteen. Yrityksenä Handico Finland Oy on yksi Suomen johtavista apuvälinealan toimijoista. Handicolla työskentelee noin 30 apuvälinealan osaajaa, joihin Matti myös lukeutuu. Yrityksellä on kaksi toimipistettä, jotka sijaitsevat Pirkkalassa ja Helsingissä. Matti työskentelee Pirkkalassa, mutta yrityksen laaja asiakaskenttä kattaa koko Suomen.

 

 

 

Opiskelupaikan saaminen ja työharjoittelun merkitys

Matti on ollut Handicolla vakituisessa työsuhteessa kesäkuusta 2014 lähtien, mutta hän on päässyt näyttämään osaamisensa jo aiemmin suorittamansa työharjoittelun kautta. Matti on opiskellut Tampereen ammattikorkeakoulussa  liiketalouden tradenomiksi, ja hän valmistui kesällä 2014. Matti suoritti opintoihin liittyvän työharjoittelun osittain Handicolla, ja ahkera työntekijä palkittiinkin vakinaistamisella valmistumisen jälkeen.

Matti on aina pitänyt liiketaloutta kiinnostavana aihealueena, mutta hän suunnitteli myös kääntäjän ammattia pohtiessaan omaa polkuaan. Matti haki aikanaan Tampereen yliopistolle, mutta opiskelupaikka jäi saamatta. Matti haki myös liiketalouden kansainväliseen International Business – koulutusohjelmaan, johon pääseminen jäi pienen piste-eron päähän. Tie vei kuitenkin suomenkielisen koulutusohjelman puolelle ja omat vahvuudet löytyivät markkinoinnin ja projektijohtamisen parista.

 

Vapaa-aikaa Volkkilan tapaan

Omien kiinnostusten kohteiden löytäminen on tärkeää myös sen vuoksi, jotta pystyy rentoutumaan mukavien asioiden parissa koulun ja/tai töiden ulkopuolella. Vapaa-ajallaan Matti käy kuntosalilla, mutta myös kahviharrastus vie miehen aikaa. Matti on kiinnostunut erikoiskahveista ja -keittimistä sekä erilaisista kahvilajikkeista. Hän kokee kahviharrastuksen innostavana, eikä poissulje mahdollisuutta hakeutua baristan eli kahvitaitajan, oppiin tulevaisuudessa. Matin kaksi harrastusta toimivat hyvänä vastapainona työlle.

Kuva: Oma polku voi löytyä työharjoittelun,
harrastusten tai oman unelman kautta. Etsi ja kokeile.

Neuvoja oman polun löytämiseen

Matti kehottaa miettimään niin opiskelu- kuin työvalintoja yleisestikin omien vahvuuksien ja kiinnostuksen kohteiden kautta. Mikäli työhistoriaa ei ole juurikaan kertynyt, niin asioita voi katsoa harrastusten näkökulmasta; löytyisikö niistä sinun vahvuutesi? Nämä seikat on hyödyllistä nostaa esiin koulutusta tai työpaikkaa ajatellessa. Matti kannustaa myös menemään rohkeasti koulujen pääsykokeisiin tai työhaastatteluihin, vaikkei olisikaan 100 % varma valinnastaan. Nuo tilaisuudet kerryttävät hyvää kokemusta tulevan varalle, eikä ikinä voi tietää vaikka olisikin valinnut oikein – ellei kokeile!

Matin vinkit työhaastatteluun

Mitä sitten tulisi huomioida työhaastattelutilanteen lähestyessä? Matti painotti perusasioiden olevan kaikkein tärkeimpiä: kunnon kättely, silmiin katsominen, haastattelijan kuunteleminen ja sitä kautta vastaaminen juuri siihen mitä kulloinkin kysytään. Matti myös vinkkasi, että yrityksestä on hyvä hakea lisätietoa ennen haastatteluun menoa. Hyvä valmistautuminen on eduksi, sillä kun yrityksen toiminnasta on perillä, niin oman työkokemuksen ja opinnot voi linkittää juuri haettavaa työnkuvaa tukevaksi. Kokemus tuo varmuutta monessa asiassa, niin myös työhaastatteluissa. Ole siis rohkea!


……………………………….................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Milla Hiitelä
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Mikä minusta tulee isona - eräänlainen urapolku

Oli vuosi 2000 ja jotakin päälle, kun minun, 15-vuotiaan teinin piti päättää mikä minusta tulee isona. Mikään muu ei ollut varmaa kuin se, että lukioon en halunnut. Syy oli hyvin yksinkertainen: lukeminen ei oikein kiinnostanut. Mietin hakisinko opiskelemaan lähihoitajaksi, mutta sinne olisi ollut pääsykokeet. Jälkikäteen ymmärrän, että valitsematta jäämisen pelko taisi olla syy miksi en hakenut. Käsillä halusin jotain tehdä ja päädyin hakemaan parturi-kampaajaksi.

Koulutusvalinta osui aika nappiin, sillä tutkintotodistukseni keskiarvo oli omasta mielestäni hyvä ja kun opiskeli sellaista mikä kiinnosti, sujui lukeminen ihan toisella tapaa kuin yläasteella. Koulu valmensi (jälkikäteen ajatellen) työelämään melko löyhästi. Asiakaspalvelun tunneilla oikeiden hiustenleikkausasiakkaiden kanssa keskityttiin tiukasti laatuun, eikä niinkään työn tekemiseen kuluvaan aikaan. Siispä koulusta valmistuttuani hain työpaikkaan omalle kylälle. Kahden viikon työssäolon jälkeen minulle sanottiin, ettei hitaalle parturille ole enää töitä.

Työharjoittelun kautta työelämään

Ilmoittauduin työkkäriin työttömäksi työnhakijaksi ja aloin itse laittamaan hakemuksia parturi-kampaamoihin. Pääsin erääseen parturi-kampaamoon työhaastatteluun ja työnantaja ehdotti, että kokemattomuuteni vuoksi tulisin alkuun työharjoitteluun työmarkkinatuella. Käytännössä se tarkoitti sitä, että olin töissä kaksi viikkoa työttömyystuella, johon oli lisätty joitakin euroja ruokarahaa ja lisäksi olin oikeutettu opastukseen ja ohjaajaan. Kahden viikon harjoittelujakson jälkeen kirjoitettiin automaattisesti toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työnantaja sai lisäksi minun palkkaamisestani jotakin työllistämistuen tapaista joitakin kuukausia.

Töissä opin paljon työkavereilta ja tekemisen kautta työkokemus alkoi näkyä laadun lisäksi myös työvauhdissa. Puolitoista vuotta vierähti. Työ ja työkaverit olivat mukavia. Myöhemmässä vaiheessa tuli näkemyseroja työnantajan kanssa, jolloin myös ammattiliitto tuli hyvin tutuksi. Eli takaisin lähtöruutuun, mikä minusta tulisi isona?

Kaverini vinkkasi isosta elintarvikealan yrityksestä ja sanoi, että palkka on hyvä ja työkaverit mukavia, joten hain sinne. Työhaastattelun perusteella en olisi varmaan päässyt töihin pelkillä parturi-kampaajan papereilla, mutta sattumoisin olin ollut kesätöissä rakennusalalla ammattikouluvuosina, joten työnantaja totesi, etten varmaan pelkää työntekoa. Työ oli mukavaa ja työkaverit aivan ihania, mutta tajusin muutaman vuoden päästä itsekin, ettei se ollut sellainen paikka, jossa olisi viihtynyt pidemmän päälle, esimerkiksi eläkeikään saakka. Viisi vuotta kuitenkin vierähti.  

Rohkeuteni voitti - sain unelmieni opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa

 
Kotona sanoin miehelleni, että mieli tekisi hakea lähihoitajaksi, kun en aiemmin ollut uskaltanut hakea. Hän sanoi, että hae saman tien sairaanhoitajaksi. Ensimmäinen ajatus oli, että olen vain parturi-kampaaja, ei mitään jakoa hakea ammattikorkeakouluun. Mieheni kuitenkin sanoi, että miksi hakea toinen toisen asteen tutkinto. Niinpä. Seuraavassa haussa hain sitten sairaanhoitajaksi ja koska ammattikoulun todistus oli hyvä, pääsin pääsykokeisiin. Jännitin ihan älyttömästi! Ensimmäisellä hakukerralla olin varasijalla 100+ jotain. Kun ilmoitus tästä tuli totesin, että uudestaan en hae, nehän nauraa siellä. Todellisuudessa olin jännittänyt niin paljon pääsykokeessa, että se näkyi tuloksissa ja valitsematta jäämisestä olikin tullut totta.

Hain seuraavassa haussa aikuispuolelle lähihoitajaksi sekä kuitenkin uudestaan sairaanhoitajaksi (sillä eihän minulla ollut mitään menetettävää). Pääsin molempiin pääsykokeisiin hyvän todistukseni ansiosta. Piinaavan pitkän odotuksen jälkeen tuli kirje, jossa kerrottiin että pääsin opiskelemaan lähihoitajaksi, ja täytin jo tarvittavat paperit valmiiksi. Seuraavalla viikolla tuli ilmoitus, että olin 3. varasijalla sairaanhoitajaksi. Totesin, että en varmasti pääse - toisin kävi. En ollut uskoa, kun paksu kirjekuori tippui postilaatikosta, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi ammattikorkeakoulun opiskelijaksi. Taisin soittaa opintosihteerille ja varmistaa, ettei kyseessä ollut vahinko. Ensimmäisellä viikolla, kun opinnot olivat jo alkaneet, jännitin koska tullaan ilmoittamaan, että kyseessä on virhe. Kukaan ei kuitenkaan tullut.

Nyt opintoja on takana kolme vuotta ja opinnäytetyön kirjoitus sekä syventävät opinnot ovat menossa. Kaksi kesää takana hoitotyötä, kokemusta on tullut paljon lisää. Toisaalta myös kaikki aikaisemmin tekemäni työ on opettanut jotakin ja osasta kokemuksesta on ollut hyötyä hoitoalallakin. Ainakin maalaisjärkeä osaan käyttää ja tiedän yleiset pelisäännöt. Loppujen lopuksi sillä ei ole väliä mikä on pohjakoulutukseltaan tai minkälaista työtä on tehnyt aiemmin, pitää vain luottaa itseensä ja uskoa siihen mihin haluaa tähdätä. Nyt taidan tietää mikä minusta tulee isona.

............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Henna
Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

MLL:n lastenhoitaja ilmoittautuu

On taas se hetki kun nauran kyyneleet silmissä pienen ihmisen hassuttelulle. Kohta kouluikäinen poika selittää totisena, kuinka lapsi voi syntyä myös pyllynreiästä, jos vain painaa mahaa synnytyksen hetkellä. Uskaltaisin veikata, että jommalla kummalla meistä on jäänyt pari keskeistä anatomian oppituntia välistä.

Kävin Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitokurssin vuosia sitten ennen kuin olin yläasteen päättötodistustakaan kouraani saanut. Epävarmana nuorena tyttönä aloin heti kiertää perheissä, joissa vanhemmat tahtoivat tilata hoitajan kotiinsa silmäteräänsä hoitamaan omien menojensa ajaksi. Jäin orpona lapsen seuraan ja mietin, kuinka saisin tunnit sujumaan edes jotenkuten sulassa sovussa. Kummasti siihen hommaan oppi ja itsevarmuus sekä heittäytymiskyky kehittyivät hurjalla vauhdilla. Pian huomasin vanhempien tulevan kotiin aivan liian aikaisin. Tajusin, että olen lapselle ainutlaatuinen henkilö, sillä annan todella aikaani. Vanhemmilla on muitakin velvollisuuksia, mutta lastenhoitajana olen vain lasta varten. Itseni likoon laittaminen näkyy lapsessa, joka selvästi nauttii seurastani ja uskaltautuu paljastamaan jotain sisäisestä maailmastaan. Usein sitä harmittelee, kun ei ole otsaan kiinnitettyä kameraa, jolla tallentaisi kaiken mitä näen ja kuulen.

Koska en kuvaile töissä ollessani, tässä kuva metsäretkeltä, jonne päädyin veljeni kanssa. Lautasilla on pienen kokin bravuuria eli nakkitomaattia, joka koostuu – mistäs muustakaan kuin - porkkanoista ja lihapullista.

Olen näiden vuosien aikana kohdannut erilaisia perheitä ja jokaisesta kohtaamisesta olen kasvanut vähintään metrin henkisesti. Olen huomannut, että tulen toimeen mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja menen rohkeasti vieraisiin tilanteisiin jännityksestä huolimatta. Tämä työ on siis opettanut minulle paljon itsestäni ja antanut onnistumisen kokemuksia. Uskaltaisin väittää, että lastenhoitotyö on ollut yksi suurimmista tekijöistä kriittisinä teinivuosinani, kun etsin itseäni ja piilossa uinuvaa poweria. Kasvattavimpia ovat varmasti olleet ne tilanteet, joissa lapsi on käyttäytynyt haastavasti, mutta olen osannut sammuttaa sytytyslangan ennen totaaliräjähdystä.
 
Erilaisilta perheiltä olen oppinut erilaisia tapoja luovia tilanteissa. Ihan kakkavaipan hävittämisestä lähtien olen saanut käyttökelpoisia ideoita, joista parhaimmat tulen hyödyntämään, kunhan äitiydyn. Tänään vasta tunnustelen kasvavan poikani potkuja sisälläni, mutta pian kyllä kiepautan hänenkin vaippansa pöntön päällä ennen kuin heitän vaipan roskikseen. Eipä jää niin paljon hajuja roskiksen läheisyyteen kärpäsiä keräämään. Fiksua!

Viime vuodet olen himmaillut perheiden suhteen. Enää on vain muutama tuttu perhe, joissa käyn silloin tällöin. Tenttien ja muiden kiireiden vastapainoksi lasten kanssa puuhaaminen tuntuu lomalta. Harvassa tilanteessa pystyn rentoutumaan yhtälailla, sillä olen vuosien aikana oppinut näkemään maailmaa lasten silmin ollessani heidän kanssaan. Kummasti alkaa kuraleikit ja lumikinokset kiinnostaa tätäkin muka-aikuista. Joskus oikein naurattaa ajatus siitä, että täällä sitä kömmitään vaatteet ruvassa riemusta hirnuen ja palkka vaan juoksee.

Onneksi kuuntelin aikoinaan äitini neuvoa ja ilmoittauduin lastenhoitokurssille. Se on yksi näistä elämän valinnoista, joita en ole joutunut katumaan. Kurssilla opiskeltiin lastenhoitoasiaa kerran viikossa muutaman kuukauden ajan ja loppuvaiheessa oli harjoittelu lapsiperheessä. Valmiiden lastenhoitajien taitoja pidetään yllä MLL:n hoitajatapaamisissa ja luennoilla, jotka toisinaan tukevat aiheiltaan myös tulevaa ammattiani. Uusia kursseja järjestetään ympäri Suomen, Tampereellakin puolivuosittain.

Katso seuraava kurssin ajankohta ja lisätietoa osoitteesta http://hameenpiiri.mll.fi/perheille/lastenhoitoapua/lastenhoitokurssit/. Osallistu ihmeessä, jos olet vähintään 16-vuotias ja epäilet, että tässä olisi keino antaa perheelle paljon, mutta saada itse vielä enemmän.
 
......................................
Never too old,
Mötti

Jukka luotsaa Etsivää nuorisotyötä Ruovedellä!

Etsivän nuorisotyön apu on tarkoitettu 15–29-vuotiaille. Palvelu on maksutonta ja luottamuksellista. Etsivä nuorisotyö auttaa nuorta elämäntilanteen selvittelyssä, osallistumisen perustana on vapaaehtoisuus.


Ruovedellä Etsivä nuorityö -toimiston löytää vanhalta puukoululta terveyskeskuksen kohdalta tien toiselta puolen. Pihassa voit ihmetellä rakennuksen monia ovia, mutta siitä Amanda-työpajan vasemmalta puolelta löydät oven missä on Jukan nimi ja puhelinnumero. Olet löytänyt perille.

Ruoveden Etsivä nuorisotyö löytyy täältä.

Kauniissa maisemakonttorissa istuu Jukka Salmela. Hän on aloittanut työt Etsivän nuorisotyön vetäjänä tämän vuoden alusta. Työkokemusta lasten ja nuorten kanssa työskentelystä löytyy pitkältä aikajaksolta. On ollut urheilukoulujen vetämistä, luokanopettajan, erityisluokanopettajan sekä nuoriso-ohjaajan työtä. Hänellä on vankka ja laaja-alainen näkemys nuorista.

Jukka Salmela toimii Etsivän nuorisotyön vetäjänä Ruovedellä.

Nuoret löytävät tiensä Jukan toimistolle monesti koulujen opojen tai erityisopettajien kautta. Eli koulu on päättymässä ja pitäisi saada todistus, mutta on kertynyt poissaoloja ja siksi todistus jää saamatta. Täällä yhdessä nuoren kanssa etsitään vaihtoehtoisia reittejä koulun loppuun suorittamiseksi. Myös koulutuspaikkojen etsiminen ja niihin tutustuminen yhdessä nuoren kanssa kuuluvat tähän työhön. Ainoa polku ei kulje koulun kautta, vaan myös sosiaalitoimen, TE-toimiston ja työpajojen kautta tulee nuoria autettavaksi. Etsivä nuorisotyö (katso video) on tarkoitettu 15–29-vuotiaille nuorille.

Toimistolla löytyy nuorelle myös tekemistä.

Tälläkin hetkellä tukimuodon piirissä on useita nuoria ja muutama aloittelee toimistolla kuntouttavassa toiminnassa. Siinä nuori tekee toimistolla Jukan johdolla häntä kiinnostavia asioita. Tällä hetkellä nuoret ovat kiinnostuneet taulujen tekemisestä.

Työnkuvaan kuuluu myös nuorten päivittäisten asioiden hoitaminen yhdessä eli vaikka sossussa tai TE-toimistolla asiointi. Erään nuoren kanssa on tehty yhteistyössä omat Etsivä nuorisotyö Ruovesi -sivut Facebookiin. Yhteistyöllä nuoren kanssa yritetään löytää itsekunnioitus ja ”elämässä pitää koittaa pärjätä” -asenne. Normaalin päivärytmin löytäminen näiden nuorten kohdalla on ensisijaisen tärkeää.

Nuoria kiinnostaa tehdä tauluja.

Esimerkkinä rytmin löytämisestä Jukka kertoo tarinan eräästä nuoresta, joka vietti videoiden äärellä suuren osan vapaa-ajasta yötä myöten. Koulunkäynti kärsi tästä totutusta tavasta. Kävipä sitten niin, että videot hajosivat ja nuoren isä ei ostanut enää uusia laitteita. Tämän johdosta nuoren elämässä muuttui rytmi ja koulunkäyntikin alkoi sujua paremmin. Nykyajan ”videoita” ovat tietokoneet ja puhelimet, joiden äärellä ollaan yömyöhään.

Nuoren itseluottamus kasvuun

Tämä työ on pitkälti holhoamista ja Jukan kännykkä onkin päivittäin kovassa käytössä, kun hän soittelee nuorten perään ja kyselee onko kaikki sovitut toimenpiteet tehty. Jos puhelimeen ei vastata, niin periksi mies ei anna vaan lähtee käymään nuoren kotioven takana. Tällä tavoin asiat eivät jää puolitiehen vaan ne yritetään viedä loppuun asti sovitulla tavalla. Joskus vaan nuorten mielestä ”puhelinlinjoissa on ollut vikaa, kun soittoyritykset eivät tavoita nuorta ja viestit eivät mene perille”, naurahtaa Jukka.

Työ vaatii sitkeyttä ja tässä työssä laatu korvaa määrän. Kuitenkin kaikki perustuu vapaaehtoisuuteen. Nuori voi sanoa, ettei halua enää yhteistyötä etsivän kanssa.

Jukalla on kivoja visioita tulevaisuuteen vai miltäs kuulostaa kalareissu, pingiksen peluu, liikunta esim. jalkapallo ja sen päälle sauna, luontoretki nuotioineen ja makkaroineen. Ei paha ollenkaan.

Tämä on sitä kuntouttavaa toimintaa nuorille, millä yritetään saada nuoren itseluottamus kasvuun. Itseluottamuksen kasvaessa uskaltaa nuori siirtää vanhoja tapoja ja asenteita taka-alalle ja suunnata elämää uusille urille. Joskus se onnistuu ja toisinaan sitten taas ei.


 
Sinä apua tarvitseva ruovesiläinen nuori tai avun tarpeessa olevasta nuoresta tietävä henkilö, ota rohkeasti yhteyttä Jukka Salmelaan. Alla hänen yhteystietonsa:

Etsivä nuorisotyö
Ruovedentie 19
Työnohjaaja Jukka Salmela, p. 044 7871 313
s-posti: jukka.salmela(at)ruovesi.fi


Katso video! https://www.youtube.com/watch?v=vMSQRzYUsL0&list
Etsivä nuorisotyö

......................................
Teksti ja kuvat: Hansu
Liiketalouden koulutusohjelma
TAMK Virrat

Oman yrityksen perustaminen - vauhtia Proakatemiasta

Teemasarja yrittäjyydestä 1/2

 
Oletko miettinyt millaista olisi, jos saisit tehdä juuri omaa osaamistasi vastaavia mielenkiintoisia työtehtäviä. Saisit työskennellä haluamallasi tavalla ja haluamassasi paikassa, päättää omista työajoista, työkavereista ja asiakkaista?

Yksi mahdollisuus on perustaa oma yritys. Mitä yrityksen perustaminen sitten vaatii ja millaisille ihmisille yrittäjyys sopii? Tavoitin pitkään yrittäjänä toimineen Heikki Pentin kertomaan omista kokemuksistaan yrittäjänä.

“Olen Heikki Pentti, 28-vuotias liiketalouden opiskelija Tampereen ammattikorkeakoulusta. Työskentelen tällä hetkellä yrittäjänä Routa Imports Oy:ssä ja Unify Productions Oy:ssä. Routa Imports on Smart Wall Paint -valkotaulumaalin maahantuontiin ja myyntiin keskittynyt yritys. Yrityksellä on yksinoikeus jakeluun Suomessa ja toimintaa tällä hetkellä Tampereella, Helsingissä, Kuopiossa ja Kajaanissa. Unify Productions Oy on Uniton taustayhtiö ja keskittyy kulttuurin tuottamiseen ympäri maailmaa”, Heikki kertoo itsestään ja yrittäjän taustastaan.

Kuva: Smart Wall Paint on tussitaulumaali, joka muuttaa tasaiset pinnat kirjoitusalustaksi.

Opiskelun kautta lisää kontakteja ja rohkeutta yrittäjyyteen

Heikillä on pitkä historia yrittäjänä. Hän kertoo, että ennen liiketalouden opiskelua hän toimi neljä vuotta Gastronautti-yrittäjänä. Liiketalouden opinnot Heikki ajatteli suunnata yrittäjyyteen ja hän aloitti toisena opiskeluvuotena opiskelun Tampereen ammattikorkeakoulun yrittäjyyden yksikössä, Proakatemiassa. Routa Imports sai hänen kertomansa mukaan alkunsa Proakatemialla muotoutuneiden ihmiskontaktien kautta marraskuussa 2013. Uuden yrityksen menestys vei kuitenkin sen verran nopeasti mukanaan, että Heikki siirtyi pian kokopäiväiseen yrittäjyyteen Routa Importsin ja Unify Productionsin pariin ja päätti saattaa liiketalouden opintonsa päätökseen omassa tahdissaan.


Proakatemialla opiskelijat perustavat opiskelijayrityksen, joka useimmiten on osuuskunta-muotoinen. Niin perusti myös Heikin tiimi hänen Proakatemia-aikanaan. Kysyin hänen mielipidettään, miten hän vertailisi osakeyhtiömuotoista ja osuuskuntamuotoista yritystä. “Molemmilla on tarkoituksensa. Isossa osuuskunnassa on mahdotonta tehdä päätöksiä kaikkien ollessa useimmiten eri mieltä. Osakeyhtiössä omistusosuus määrittää äänivallan.” Yrittäjyys sopii Heikin mukaan itseohjautuville ja kärsivällisille henkilöille.

“Nopea raha on usein vain haave eikä kukaan ole sanomassa mitä seuraavaksi pitää tehdä.” Heikin mielestä parasta yrittämisessä on vapaus ja haastavinta on päästä yhteisymmärrykseen yrityksen suunnasta muiden osakkaiden kanssa. Hän kuitenkin rohkaisee aloittavia yrittäjiä kokeilemaan rohkeasti. “Jos idea on testattu toimivaksi ja taustatyöt tehty sekä asiakaskunta olemassa, niin olet jo paremmassa asemassa kuin iso osa aloittavista yrityksistä.”

Kuva: Smart Wall Paint Finlandin tiimi. Heikki Pentti kuvassa vasemmalla.

Yrityksen perustamiseen tietoa Uusyrityskeskuksesta

Yrittäjäksi alkaminen on teknisesti helppoa, mutta yrityksen perustamiseen kuuluu muutakin kuin papereiden täyttelyä: pitää olla kartalla lupa-asioista, verotuksesta sekä yrittäjän eläkevakuutukseen ja sosiaaliturvaan liittyvistä asioista. Jotta yrityksen toiminnasta saataisiin kannattavaa, liikeidean tulisi olla loppuun asti hiottu ja tulevasta toiminnasta olisi hyvä olla laadittuna liiketoimintasuunnitelma. Suomen Uusyrityskeskukset ry on laatinut aloittaville yrittäjille oppaan nimeltä Perustamisopas 2014, josta löytyy paljon ajankohtaista tietoa yritystoimintaa suunnitteleville. Uusyrityskeskukset ympäri Suomen tarjoavat maksutonta ja luottamuksellista neuvontaa aloittaville yrittäjille. Keskuksista saa apua ja näkökulmia esimerkiksi liiketoimintasuunnitelman ja kannattavuuslaskelmien laatimiseen, asiakkaiden hankintaan, myyntiin sekä markkinointiin. Tampereen seudun uusyrityskeskus on nimeltään Ensimetri ja se sijaitsee Tampereen keskustassa osoitteessa Pellavatehtaankatu 25.


Yrityksen perustaminen voidaan jakaa kahdeksaan eri vaiheeseen. Kun nämä vaiheet on käyty läpi, yritystoiminta on mahdollista aloittaa. Vaiheita ei kuitenkaan ole välttämätöntä käydä kohta kohdalta läpi, vaan asioita voi hoitaa omaan tahtiin.

Kuva:Yrityksen perustamisen vaiheet kuvana.

Yrityksen perustamisen kahdeksan vaihetta

1. Liikeidea
   Yritystä perustettaessa ensimmäisenä tulisi miettiä mikä on yrityksen liikeidea. Mitä yritys tekee? Kenelle se myy ja miten? Liikeideaa tulisi tarkastella asiakkaan näkökulmasta ja miettiä millaisia tarpeita asiakkailla on ja millaisesta tuotteesta tai palvelusta asiakas on valmis maksamaan.
   
2. Liiketoimintasuunnitelma
   Kun liikeidea on valmiina, sen pohjalta kannattaa laatia liiketoimintasuunnitelma. Liiketoimintasuunnitelma tehdään yrittäjän omaksi avuksi ja siitä on hyötyä myös rahoitusneuvotteluissa. Suunnitelmassa kuvataan, miten liikeideaa lähdetään käytännössä toteuttamaan. Siinä kuvataan yrityksen toimintaympäristö, toimintatavat ja tavoitteet. Se on kattava esitys, jossa ovat mukana muun muassa tulosbudjetti sekä rahoitus- ja kassavirtalaskelmat.
3. Luvanvaraisuuden selvittäminen
   Kun suunnitelmat ovat valmiit, tulisi selvittää, onko yritystoiminta luvanvaraista, eli tarvitaanko yrityksen toimialalla elinkeinon harjoittamiseen lupa. Esimerkiksi ravintolatoiminnassa tarvitaan muun muassa hygieniapassi, anniskelupassi, alkoholin anniskelulupa ja ilmoitukset terveystarkastajalle, pelastuslaitokselle ja rakennusvalvontaan.Yritysten tarvitsemat luvat käyvät ilmi sivuilta www.yrityssuomi.fi.
4. Rahoituksen järjestäminen
   Yrittäjä voi sijoittaa yritykseensä omaa rahaa tai muuta omaisuutta, joka on hänen omistuksessaan. Yleensä lainanantajat eli pankit edellyttävät noin 20 %:n omarahoitusosuutta ennen kuin voivat harkita lainan myöntämistä. Tavallisesti yrittäjä tarvitsee oman pääoman lisäksi vierasta pääomaa eli lainaa. Lainarahoitusta myöntävät pääasiassa liikepankit sekä erityisrahoitusyhtiö Finnvera. Yritystoimintaan on mahdollista saada myös erilaisia avustuksia esim. ELY-keskukselta, Tekesiltä TE-toimistolta.
5. Yritysmuodon valinta
   Yritysmuodon valintaan vaikuttavat esimerkiksi perustajien lukumäärä, pääoman tarve, vastuunjako, toiminnan jatkuvuus, voitonjako ja tappion kattaminen sekä verotukseen liittyvät asiat. Mahdollisia yritysmuotoja ovat toiminimi, avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö tai osuuskunta.
6. Perustamisilmoitus
   Yritys- ja yhteisötietojärjestelmään www.ytj.fi tulee tehdä yrityksen perustamisesta perustamisilmoitus.
7. Vakuutukset
   Yrittäjän kannattaa arvioida yhdessä vakuutusyhtiön edustajan kanssa riskejä, jotka liittyvät aloitettavaan yritystoimintaan ja mitä niistä voidaan pienentää vakuutusten avulla. Vapaaehtoisia vakuutuksia ovat esimerkiksi tapaturmavakuutus, keskeytysvakuutus ja vastuuvakuutus. Yrittäjän ainoa pakollinen vakuutus on yrittäjän oma eläkevakuutus, YEL-vakuutus, jos yrittäjän työtulo ylittää 7 430,59 euroa vuodessa ja yritystoiminta on kestänyt neljä kuukautta.
8. Kirjanpidon järjestäminen
   Kaikki yritykset ovat kirjanpitovelvollisia. Yrittäjän kannattaa ulkoistaa kirjanpito taloudenpidon ammattilaisille, eli tilitoimistolle. Tilitoimistot ovat lakisääteisen kirjanpidon, arvonlisäverotuksen ja yritysverotuksen asiantuntijoita ja voivat tarvittaessa hoitaa myös palkanlaskennan ja palkkakirjanpidon.

Lähde: Perustamisopas 2014, Suomen Uusyrityskeskukset ry


............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Hanna Haverila
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Julkkishaastattelu: Timi Lexikon - Tehkää sitä mistä tykkäätte

Tampereen Monitoimitalo 13:ssa järjestetyssä Urbaanin Musiikin Workhopissa päästiin musiikin tekemisen oppimisen lisäksi kurkistamaan, mistä tapahtuman tähtiluennoitsijana toiminut, savolainen rap-artisti ja musiikintekijä Timi Lexikon ammentaa inspiraationsa ja kuinka hän on päätynyt musiikkialalle.

Timi Lexikon toimi Urbaanin Musiikin Workshopin tähtiluennoitsijana. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Timin musiikissa yhdistyvät eri tyylilajit kuten rap, RnB ja pop. Timi hakee musiikkiinsa vaikutteita hyvin monesta paikasta, soundillisesti ja musiikillisesti kaikesta uudesta ja inspiroivasta, ja mistä nyt sattuu tulemaan hyvä fiilis. Hän kuuntelee myös Queenia ja Fleetwood Macia, eli vaikutteita tulee myös vanhoista klassikoista.

Lapsuuden haaveammattina oli jääkiekkoilija, mutta musa on aina kiinnostanut

Kasiluokalla Juankoskella Timi perusti ensimmäisen bändinsä nimeltään Wrongones, joka teki yhden omakustannelevyn ja muutamia keikkoja. Lukion jälkeen Timi opiskeli TAMKissa, Virtain toimipisteessä digitaalista ääntä ja kaupallista musiikkia. Koulua vastapäätä oli oma studio, jossa tehtiin ensimmäinen soolo-mixtape Kuka on Timi Lexikon?. Siellä on äänitetty myös hyvin pitkälti debyyttialbumi Vähät valitan, joka julkaistiin 2010.

Ajatusta siitä, että musiikkia voisi tehdä myös päätoimisesti työnä, on Timin vaikea paikantaa tiettyyn hetkeen tai aikaan. Merkittäviä hetkiä olivat kuitenkin ensimmäisen levyn julkaisun jälkeen, kun radiosoittoon lähti biisi Reivaa ja etenkin savossa erittäin avosylin vastaanotettu Huasteleppa Levveemmin -musiikkivideo. Koulun jälkeen hän työllistyi musa-alalle, Sonylle digi-puolelle, jossa pari vuotta vierähti tehden erilaisia töitä. Timi on ollut aikaisemmin töissä mm. mansikanpoimijana, kaupan alalla, päiväkodeissa, tehtaissa ja postinjakajana. Hänen vanhempansa ovat pitäneet huolen siitä, että töissä on oltu joka kesänä.

Workshopin lopuksi nähtiin Monitoimitalo 13:n Stage valoefekteineen käytössä, kun Timi veti keikan. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

Inspiraatio voi tulla ihan mistä vaan

Timi kertoo, että Heimoi-biisin idea lähti sähköpostiviestistä, joka alkoi sanoilla hei ja moi. Sanojen pyörittelyn jälkeen lopputulos oli, että se voi tarkoittaa kahta tervehdystä tai kahta heimoa. Yhden biisin hän on jopa kirjoittanut tv-sarjasta, jota ei ollut koskaan katsonut, mutta koska kaveri oli sarjasta niin fiiliksissä, biisi syntyi. Oudoin inspiraation lähde tuli Koti on siellä-biisille. Timillä oli pitkään ollut mielessä savolaisuudesta kertovan biisin tekeminen. Suihkussa shampoot päässä hän sai ajatuksen kertosäkeestä, meni shampoot päässä kirjoittamaan sanat ylös koneelle ja lauloi kännykän tallennusapplikaatioon melodian, ettei se pääse unohtumaan. ”Pakko tallentaa heti, sillä muuten ajatus olisi karannut”, hän kertoo nauraen. Timi Lexikon pyrkii kehittämään itseään artistina ja varsinkin biisien tekijänä koko ajan, mikä ilmenee siten, että hän pyrkii kirjoittamaan paljon ja monipuolisesti.

Timi kannustaa nuoria tekemään sellaisia, asioita, joista tulee hyvä fiilis. Kuvaaja: Mira Tähkänen.

”Tehkää sitä mistä tykkäätte! Uskon että ihminen on onnellisimmillaan sillon kun se tekee sitä mistä tykkää eniten.”

Timi antaa neuvona musiikin tekemisestä haaveileville, että täytyy pitää hauskaa ja tehdä sitä, mikä itsestä tuntuu hyvältä. Täytyy uskoa omaan hommaan, jos on joku hyvä idea. Ei pidä lannistua, varsinkaan jos joku tulee sanomaan, ettei voi tehdä sellaista mitä ei ole ennen tehty - sillä ei ole mitään merkitystä.

Urbaanin Musiikin Workshop huipentui Timi Lexikonin akustiseen keikkaan. Kuvaaja: Henna Nastolin.

Timi itse seurasi lukion jälkeen fiilistä, että musan tekeminen on hauskaa ja mietti, voisiko musan tekeminen kantaa ammatiksi asti. Hän ei päässyt ensimmäisellä hakukerralla kouluun, vaan vasta toisella. Välivuotena Timi kävi intin ja mietti, mitä voisi tehdä paremmin, että pääsisi kouluun toisella yrittämällä. Viestinä ilman koulutuspaikkaa jääville nuorille Timi antaa neuvon: ”Ihan mikä tahansa, mikä tuntuu hyvältä itsestä, sitä kannattaa jatkaa. Hyville tyypeille, jotka osaavat hommansa, löytyy aina kysyntää.”


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Henna Nastolin
Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu

Sattumalta töihin

Työharjoittelusta työelämään 4/4 - Tanjan tarina

Rakkaalla media-alallamme on ollut paljon pulaa työpaikoista. Syy ei niinkään ole mielestäni mediapainotteisten yritysten vähäisyys, vaan enemmänkin työntekijöiden paljous. Moni valmistuu media-alan osaajaksi, mutta osa jää valmistumisen jälkeen työttömäksi tai joutuu siirtymään täysin eri alalle.

Seuraavaksi arjen sankariksi nostan luokkatoverini, Tanjan, joka pääsi omien sanojensa mukaan sattumalta töihin.

Viimeinen haastatteluni tapahtui puhelimen välityksellä. Puhelimeen vastasi pirteä 25-vuotias Tanja. ”En kyl tiiä voinko vastata näihin kysymyksiin, ku oot pari minuuttii myöhässä”, hän naurahtaa omaan innokkaaseen tapaansa.

Tanja ei lukion jälkeen osannut päättää, mikä häntä oikeastaan kiinnostaisi. Kolme vuotta hän pähkäili mihin lähtisi opiskelemaan, kunnes yläasteajan mielenkiinto heräsi taas henkiin.

”Mä olen oikeestaa hakenu yheksän eri alan kouluun. Muun muassa hain optikoksi, nukketeatteriin, eläinten hoitajaks ja leipuriksi”, hän nauraa.

Moneen paikkaan tuli haettua, mutta palo päästä media-alan hommiin roihusi muita kirkkaammin. Loppujen lopuksi Tanja haki Tampereen ammattikorkeakouluun Virroille.

”Nyt on sitten ammattikorkeakoulututkinto taskussa kohta. Toivottavasti. Vielä olisin lähössä vaihtoon syksyllä, mutta pian pitäis valmistua”, hän nauraa ääneen.

Opiskelun ohessa Tanja työskentelee Yle Viihteellä nettitoimittajana. Työnkuvaan kuuluu nettisivujen päivittäminen ja sosiaalisen median, mm. Facebookin ja Twitterin, pyörittäminen. Tanja kiteyttää vielä yleisesti työnkuvansa “sellaiseksi netissä toimittamiseksi”. 

 

Tanja on päässyt unelma-alalleen hommiin.

 

Työpaikka tuli sattuman kaupalla Tanjalle. Aiemmin hän oli ollut suorittamassa työharjoittelua Ylen Lasten toimituksessa. Siellä vierähti viisi kuukautta ja pari viikkoa ennen harjoittelun loppua käytävällä kävellessään häneltä kysyttiin, olisiko hän kiinnostunut työstä. Tuolloin oli juuri vapautunut paikka Viihteen toimituksessa, ja Tanjan ahkeruus harjoittelussa oli kiirinyt läpi toimitusten aina Yle Viihteen pomon korviin. Seuraavana päivänä innokkaan harjoittelijan korviin kantautui ilouutinen - paikka olisi hänen. ”Oli sellanen sattuman kauppa, mut uskon et harjottelusta oli paljon apua”, Tanja toteaa.

Tanja pohtii hetken aikaa kysymystäni nuorten työllistymisestä ja huomauttaa sen olevan aika kinkkinen. Hän miettii tilastollisesti nuorten työttömyyttä ja myöntää sen olevan aika kurjalla tasolla. Kuitenkin positiivinen neitokainen sanoo olevansa optimistinen tilanteen suhteen.

”Uskon että ollaan menossa parempaan suuntaan. Ainakin omassa lähipiirissäni nuorilla on asenne kohdallaan työntekoon”, hän toteaa.

Tanja uskoo nuorten olevan ahkeria eikä stereotyyppisesti sossupummeja ja laiskoja. Hän harmittelee myös sitä, kuinka monet nuoret laittavat hakemuksia useisiin kymmeniin paikkoihin eivätkä pääse edes haastatteluihin. ”Yrityksetkii sais olla paljon avoinmielisempiä. Nuorisolla on kuitenkii paljon mitä tarjota, vaik niillä ei viel sitä työkokemusta oo.” Tanjan mielestä nuorilta saa paljon uusia ideoita, ja yritysten tulisi olla rohkeita ja käyttää nuorta työvoimaa, jota on paljon tarjolla.

Näihin iloisiin ja rohkaiseviin tunnelmiin päätän oman haastattelusarjani. Olen päässyt tutkimaan monenlaisia mielipiteitä ja ajatusmaailmoja nuorten työttömyydestä ja työnteosta.

Syytteleviä sormia en rupea osoittelemaan nuorisolle tai yrityksille vaan haluan molemmille osapuolille sanoa näin: Rohkeasti vaan! Hakekaa ja olkaa aktiivisia ja uskaltakaa ottaa riski nuorten kanssa. Ilman työtä ei tule työkokemusta.


Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Milja
Virtain toimipiste, Tampereen ammattikorkeakoulu
Ylä-Pirkanmaa

Hakuna matata – Venla omaa ammattia ja polkua etsimässä

Heippa! Olen toista vuotta hoitotyötä Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskeleva 21-vuotias tyttö. Minusta tulee siis ammatiltani sairaanhoitaja. Ammatinvalinta on ollut minulle hyvin haastavaa. Edelleenkään en tiedä, mikä minusta tulee isona. Sairaanhoitajan ammatin valitsin sen perusteella, että työ on ihmisläheistä ja työllä on oikeasti merkitystä. Sairaanhoitajan ammatti avaa monia teitä. Töitä voi tehdä niin ulkomailla kuin Suomessakin. Sairaanhoitajista on pulaa, joten tiedossa on lähes varma työpaikka.

Olen kokenut elämässäni paljon. Elämäni on ollut yhtä adrenaliinipitoista vuoristorataa. Juuri murrosikäni kynnyksellä muutimme perheeni kanssa Lontooseen. Muutimme takaisin Suomeen kahden vuoden kuluttua. Lukion ensimmäisen vuoden jälkeen menin vaihto-oppilaaksi Jenkkeihin. Siellä pääsin tanssiryhmään, jonka kanssa kilpailimme menestyneesti ja pääsimme tanssimaan Orange Bowlin puoliväliaikashow`hun. Jenkeistä löysin poikaystävän, jonka kanssa olemme matkanneet Suomen ja Yhdysvaltojen väliä molemminpuolin.  

Minusta tehtiin lehtijuttu Turun Sanomiin.

Tanssiryhmämme menestyksekkäät kilpailut.

Olen luonteeltani hyvin päättäväinen. Kolme vuotta sitten päätin vain yhtäkkiä yhdeltä istumalta, että nyt lähden yksin vapaaehtoistyöhön orpokoteihin Afrikkaan. Seuraavalla viikolla olinkin jo lentokoneessa matkalla kohti määränpäätä. Tykkään jännityksestä ja adrenaliinivirtauksesta. Olen huomannut, että minulta puuttuu terve pelko. Mikään ei tunnu pelottavan minua. Se on toisaalta huono asia, mutta voi olla myös hyvä asia. Ainakaan en tylsisty elämäntyyliini helposti.

Minä ja orpokodin lapsi Dominique. Dominique oli hylätty vastasyntyneenä vessakuiluun, josta joku ulkopuolinen oli löytänyt hänet.

Orpokodissa vaippojen vaihtoa.

Oasis-orpokoti Ugandassa. 

 

 

 

Kun ihmisen anatomia ja fysiologia alkoi yläkoulussa, olin täysin varma, että haluaisin ammattiin, jossa voisi tutkia ihmisen rakennetta ja toimintaa vielä syvällisemmin. Koska suvussani oli paljon lääkäreitä, uskoin, että jatkaisin perinnettä ja vielä minustakin tulisi jonain päivänä lääkäri.

Possun dissektiota anatomian ja fysiologian tunnilla Amerikassa.

Senior Prom eli tanssiaiset.

Valmistujaiset lukiosta Amerikassa. Kuvassa koulumme vaihto-oppilaat minä mukaanlukien.

Lukion aikana päätökseni ammatin suhteen vaihtelivat lähes päivittäin. Saatoin olla muutaman päivän täysin varma, että haluan lääkäriksi, kunnes seuraavana päivänä päätinkin haluavani kätilöksi. Mieleni muuttui jatkuvasti. Kaiken kaikkiaan pohtimiani ammatteja olivat kätilö, opettaja, sihteeri, sairaanhoitaja, ensihoitaja, psykologi, lääkäri sekä fysioterapeutti. Päätöksen tekoa vaikeutti vielä se, että poikaystäväni asui Yhdysvalloissa ja toiseksi se, että olin jo täysin kyllästynyt asumaan Suomessa.

Abi-vuoden puolessa välissä luulin olevani täysin varma tulevaisuuden suunnitelmistani. Minulla oli poikaystävä Yhdysvalloissa ja olin päättänyt muuttavani sinne opiskelemaan. Muutaman vuoden pituinen suhde poikaystäväni kanssa ajautui kuitenkin karille, ja hainkin opiskelemaan Suomeen Tampereen ammattikorkeakouluun hoitotyön linjalle. En kadu päätöstäni, sillä opinnot ulkomailla olisivat tulleet hyvin kalliiksi. Koin myös tarvitsevani läheisiä ystäviäni yrittäessäni päästä vanhan parisuhteen yli.

Minä ja ex-poikaystäväni ruotsinlaivalla.

Aloitettuani sairaanhoitajan opinnot Suomessa, olin taas täysin varma, että valmistuttuani lähtisin ulkomaille töihin. En voinut edes kuvitella jääväni Suomeen. Ulkomaat olivat jo kauan aikaa sitten vieneet sydämeni. Mitäs sitten kävikään… Löysin poikaystävän ja suunnitelmat alkoivat taas menettää muotonsa. Olen alusta asti ollut sitä mieltä, että jos jostain kumman syystä jään Suomeen sairaanhoitajaksi valmistuttuani, aion opiskella vielä lisää. Tällä hetkellä suunnitelmissa on lääkärin ura. Minut kuitenkin tuntien päätökseni voi vaihtua vielä moneen kertaan.

Olen tällä hetkellä Afrikassa Terve Afrikka -järjestön kautta. Nautin kolmen kuukauden Afrikan matkastani täysin rinnoin ja yritän oppia mahdollisimman paljon kaikkea uutta ja sellaista, mitä Suomessa ei ole mahdollista kokea. Tällä hetkellä elän vain tässä hetkessä. Aika näyttää, minne tieni vie. Uskon, että jokainen löytää lopulta oman paikkansa. Tie sinne voi olla mutkikas tai suora, mutta paikoilleen ei saa jäädä.

Monet löytävät unelmiensa ammatin vain sattumalta. He ovat hakeutuneet jollekin alalle sen perusteella, että siellä oli täydennyshakupaikka tai ystävä haki myös sinne. Monille on myös käynyt niin, että ovat luulleet hakevansa siihen unelmiensa ammattiin, mutta puolessa välissä koulutusta huomanneet, että tämä ei olekaan heitä varten. Asioilla on kuitenkin tapana järjestyä. Niin kuin Keniassa on tapana sanoa ”Hakuna matata” eli ei huolen häivää.

Keniasta orpokodista.

Kirjoittanut/Takuulla tekemistä! 

Venla Mäki-Ikola 

Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu