Takuulla tekemistä! -projektissa olemme tiedottaneet lyhytvideoilla ja blogiteksteillä erilaisista mahdollisuuksista, joihin omaa elämänpolkuaan etsivät nuoret voivat tarttua. Itselläni kävi todella hyvä mäihä, kun pääsin tähän projektiin oman alan töihin heti medianomiksi valmistumisen kynnyksellä. Projektissa työskentely sopi elämäntilanteeseeni kuin nenä päähän, sillä saatoin tehdä osa-aikaisesti myös toista työtä ja toteuttaa samalla omaa taideprojektia. Oli mielenkiintoista nähdä TAMKin toimintaa myös henkilökunnan näkökulmasta.
TT! -projekti tarjosi minullekin Takuulla tekemistä!
Pääsin projektin aikana tekemään tuottajan, ohjaajan, toimittajan, äänittäjän ja näyttelijän tehtäviä. Yksi työtehtävistäni oli yhteydenpito videoiden toimeksiantajiin, eli niiden tahojen edustajiin, joiden toiminnasta videomme kertovat. Toteutimme yli 50 videoo lähes neljällekymmenelle eri toimeksiantajalle. Videot löydät Youtube-tililtämme Takuulla tekemistä! nuorisotakuulla, käy katsomassa.
Kevään 2015 tiimiläisiä: Katri, Helena, Virva, Veera ja Mari.
Yhteydenpito
oli aluksi jonkin verran jännittävää, mutta hankkeen edetessä huomasin,
miten ilahtuneina meidät otettiin vastaan videoita kuvaamaan. Aikaisemmin olin ollut mukana tekemässä videoita harjoitustöinä osana
AMK-opintoja, mutta tällä kertaa vastassa olivat oikeat asiakkaat! Koin
todella hyödylliseksi kartuttaa kokemusta siitä, miten kohdataan uusia
yhteistyökumppaneita. Sähköpostien nakuttelu ja puhelinsoitot tuntuivat
vähitellen aivan luontevilta puuhilta. Tukea ja neuvoja sain fiksulta,
lahjakkaalta ja hauskalta tiimiltämme.
Tuottajan parhaat kaverit: Google ja ruutuvihko
Projektimme on Euroopan unionin sosiaalirahaston sekä Ely-keskuksen rahoittama, myös TAMKilta on omarahoitusosuus. Lisätietoa ohjelmista rakennerahastokauden 2007 - 2013 arkistosivulta. Ulkopuolisten rahoittajien mukanaolo vaikutti työskentelyymme siten, että tiimimme tuli ottaa huomioon rahoittajien toiveet ja näkemykset projektin toteutuksessa. Lisäksi työmme dokumentoitiin rahoittajia varten. Opinkin kirjoittamaan muistiinpanoja ja kommunikoimaan työtovereiden kanssa Google-työympäristön avulla.
Kuvan lähde: Wordpress.com
Tehtävät vaativat tietynlaista tarkkuutta ja täsmällisyyttä, jotka koin henkilökohtaiseksi haasteeksi: on esimerkiksi eri asia myöhästyä videotiimin palaverista kuin oppitunnilta.
Kirjoitinkin usein to do -listoja tehtävistä töistä, jotta muistaisin pitää yhteyttä eri toimeksiantajiin ja kirjoittaa some-päivitykset ajallaan. Pientä sähläämistä ja unohduksia sattuu elämässä aina, mutta onneksi tarjoutuu myös tilaisuuksia skarpata!
Olipahan kokemus!
Tutustuimme moniin mielenkiintoisiin paikkoihin ja ihmisiin. Huomasin, että nuorille on tarjolla monenlaista tukea oman elämän rakentamiseen, vaikka itse en tiennyt esimerkiksi Nuorten talosta tai Te-toimiston uraohjauksesta aiemmin. Näihin palveluihin kannattaa tarttua!
Kuvan lähde: Photosof.org
Erityisen mukava muisto jäi Mikä ihmeen nuorisotakuu? -videon kuvauksista. Kuvasimme videota viime kesänä aurinkoisena päivänä, jonka aikana ehdimme kiertää Tampereen
puistoja kameran kanssa sekä pysähtyä jäätelökioskille hyvin ansaitulle
tauolle. Innostuneena kirjoitin Nuorisotakuusta myös oman juttuni Hyvä, paha Nuorisotakuu?
Nyt projektin päättyessä jään odottamaan innolla uusia haasteita.
Kiitokset blogilukijoille sekä videoiden katsojille minunkin puolestani -
pitkää kuumaa kesää kaikille!
........................... Kirjoittanut: Mari Heikkilä, TT! -tuottaja Takuulla tekemistä!
Näin huudahtaa nuori Takuulla tekemistä! -projektin TE-toimiston nettiasiointivideossa. Samaa taisin itsekin ääneen pohdiskella valmistumiseni jälkeen, kun mielessäni häilyivät o m a n a l a n s a a v u t t a m a t t o m i l t a t u n t u v a t t y ö p a i k a t. Silloin joku tokaisi, että asia kerrallaan ja nyt ei voi tehdä muuta kuin hakea työttömäksi työnhakijaksi.
Työttömäksi jääminen on ankeaa ja kaikenlainen byrokraattinen räpeltäminen epämieluisaa puuhaa. Itse kävin monesti työvoimatoimistossa pyörimässä ja jonottamassa, kunnes tajusin, että asiat voi hoitaa nopeamminkin. Nimittäin netissä.
Katso Takuulla tekemistä -projektin tuottama video
"Silkkaa magiaa - työnhaku voimaan verkossa":
Yksinkertaisuudessaan ilmoittautuminen työttömäksi työnhakijaksi menee näin:
Ilmoittaudu työttömäksi työnhakijaksi TE-toimiston sivuilla (Painike “>> Asioi verkossa”) sekä lisää CV-nettiin oma ansioluettelosi. Palveluun voi kirjautua omilla verkkopankkitunnuksilla.
Tee hakemus työttömyysetuudesta Kelalle tai omalle työttömyyskassalle. Muista liittää hakemukseen tarvittavat liitteet!
Kun aloitin työt Takuulla tekemistä! -projektin osa-aikaisena tuottajana, mielikuvani Nuorisotakuusta rajoittui tienvarsitiedotukseen. Mieleen muistuu katu-uskottavaksi kuvakäsitelty kalju mies tuijottamassa vaativasti suoraan sieluuni. Toisesta mainoksesta muistan vaalean tytön, joka näytti tulleen pestatuksi kuvaan suoraan mallitoimiston listoilta. Päättäväisestä ilmeestään päätellen kuvan nuori nainen on koulutukseltaan vähintäänkin lääketieteen lisensiaatti. En ole katu-uskottava kalju mies, lääketieteen lisensiaatti tai malli, joten en halunnut ottaa aiheesta enempää selvää. Asia ei tuntunut koskevan minua.
Uskon molempien kuvien henkilöiden olevan oikein mukavia ihmisiä siviilielämässä. Tyypit, joita Nuorisotakuu koskee – nuoret vailla opiskelu- tai työpaikkaa – taitavat kuitenkin tulla tutuiksi ilmiön kanssa etupäässä käytännön toimien kautta.
Mistä nuorisotakuussa on kyse?
Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilla Nuorisotakuu on määritelty seuraavasti: Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.
Myös muissa lähteissä, esimerkiksi nuorisotakuun omilla verkkosivuilla,
käytetään termiä paikan tarjoaminen. Käytännössä tämä ei tarkoita sitä,
että nuori välttämättä saisi hänelle osoitetun avoimen paikan. Nuorella
on velvollisuus hakeutua aktiivisesti työ- ja elinkeinopalveluiden eli TE-palveluiden (kotoisammin työkkärin) ehdottamiin työpaikkoihin. Mikäli hän saa paikan, hänellä on myös velvollisuus ottaa paikka vastaan.
Katso Takuulla tekemistä! -projektin video Mikä ihmeen Nuorisotakuu?
Nuorisotakuun avulla kurssi kohti elämää!
Aktiivisuuden
puutteesta saattaa seurata työttömyysturvalain mukainen sanktio,
esimerkiksi työttömyysturvan menettäminen. Nuoren kannattaa näin ollen
pelata Nuorisotakuun säännöillä, tai hän saattaa menettää
työttömyyspäivärahansa.
Kuva: Työelämän ulkopuolinen (Lähde: MorgueFile)
Tiivistettynä: jos olet joutilas, työkykyinen
nuori, työkkäri potkii sinua taatusti takamukselle, kunnes kurssisi
osoittaa kohti työelämää.
Tämä kuulostaa hyvältä niiden kannalta, jotka eivät halua viettää elämäänsä kotona Frendien uusintoja tuijottaen. Toisaalta takuu koskee myös niitä, jotka kokevat kutsumuksekseen esimerkiksi kotiäidin elämäntyön. Jos haluat etsiä elämällesi suuntaa InterRail-reissulta, työkkäri ei elämäsi opintoretkeä kustanna. Töitä on oltava valmis tekemään periaatteessa heti, kun kutsu käy. Nuorisotakuu ajaa tikanpoikaa puuhun, nuorta itse ansaitun ruisleivän syrjään kiinni.
Mitä mieltä Nuorisotakuusta?
Nuorisotakuun onnistumisesta voi olla montaa mieltä. Tilatokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan nuorten osuus suomalaisten työttömien joukossa on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2014 muutaman prosentin verran. Toisaalta Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että nuorisotakuu on tavoittanut tavalla tai toisella noin 300 000 nuorta. Moni kuntouttavaan toimintaan osallistuva nuori saattaakin työllistyä vasta tulevaisuudessa.
Entäs ne nuoret, joita huvittaisi vetää vuosi tai pari henkeä? Heiltä ei mielipiteitä juurikaan kysellä. Junnun, joka pystyy opiskelemaan tai tekemään töitä, ei sovi nykyään vetää lonkkaa turhan pitkään. Työttömän pitää periaatteessa olla valmis hakemaan milloin tahansa mitä tahansa toimiston ehdottamaa opiskelupaikkaa tai työtä sekä ottaa se vastaan. Tämä koskee myös nuoria. Kuntouttavat palvelut ja henkilökohtainen ohjaus on samaten parasta hyväksyä nurisematta, jos tililleen tahtoo jatkossakin kilahtelevan ruokarahaa tasaiseen tahtiin. Duunin tekeminen itsensä työllistämiseksi on tavallaan vastike tukien ansaitsemiselle.
Katso Takuulla tekemistä! -projektin video Miten Tampereen kaupunki toteuttaa Nuorisotakuuta?
Saadakseen esimerkiksi työttömyysetuutta ihmisen täytyy pelata tietyillä säännöillä asioidessaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Nuorten kohdalla tämä tulee esiin heti peruskoulun jälkeen. Peruskoulusta tai lukiosta valmistuessa on nimittäin viisainta hakea jatkokoulutukseen – ei vain siksi, että pääsisi isona töihin, vaan myös siksi, että muuten ei välttämättä saa lähivuosina opinto- tai työttömyystukea. Helsingin Sanomat julkaisi 26.6.2014 nuoren miehen mielipidekirjoituksen, jossa hän kertoi TE-toimiston evänneen häneltä työttömyysetuuden. Mies oli valmistunut peruskoulusta ja lähtenyt tekemään pätkän töitä, jättäen jatkokoulutushaut valmistumisvuonna sikseen. Peliliikkeet kannattaa sovittaa lajin henkeen tai saattaa tulla vihelletyksi ulos tukikentältä.
Kuva: Vaativan työn ääressä (Lähde: MorgueFile)
Jokainen työtehtävä auttaa eteenpäin
Töiltäni en ole itse ehtinyt kokea TE-toimiston auttavien käsien kouraisua. Media-alalle koulutettu kaverini on kuitenkin kertonut toimiston kautta hänelle tarjotusta ja hänelle sopimattomasta siistimisalan pestistä. Tämä motivoi häntä hankkimaan omin voimin pikimmiten mitä tahansa muuta työtä.
Työolojen vuoksi stressi sekä yleinen kettuuntuneisuus kasvoivat hänelle liian kitkeriksi kestää. Kamu löysikin pian itse uuden työpaikan paikallisesta tehtaasta. Vaikka uusi työnkuva vastaa yhtä huonosti hänen koulutustaan kuin siistijän hommat, hän viihtyy uudessa työympäristössään paremmin ja pääsee hyödyntämään taitojaan tehokkaammin. Nykyään hän kirjoittelee Facebookissa tyytyväisenä työnantajan tarjoamista grillimakkaroista, työpaikalta, johon TE-toimisto antoi hänelle vähintäänkin työntöapua.
Eräs toinen kaverini Elisa on ollut tyytyväinen saamiinsa TE-toimiston palveluihin. Hän etsi ammattiopistosta valmistuttuaan useamman kuukauden töitä, ja koki saavansa Työ- ja elinkeinotoimistolta arvokasta tukea ja ohjausta. Tällä hetkellä Elisa iloitsee löytämästään työpaikasta.
Ota nuorisotakuusta irti kaikki, minkä saat!
Mitä mieltä Nuorisotakuusta nyt sitten pitäisi kaiken kaikkiaan olla? Jos et ole tyytyväinen elämääsi, kannustaisin tekemään asialle jotakin ihan itse. TE-toimistosta tuskin tarjotaan bändillesi keikkaa Tavastialle. Voit kuitenkin herätä aamulla, peittää korvasi kuulokkeilla ja lähteä luuttuamaan hämäriä rappukäytäviä loskasta. Kun satut olemaan hereillä, palaa kotiin ja tee biisi kovista kokemuksistasi. Jatka soittamista kunnes biisiä kuuntelee täpötäysi Olympiastadion. Matkallasi stadikalle ota Nuorisotakuusta irti kaikki, minkä saat!
Kesäisenä torstaina 5.6.2014 Tampereen Keskustorilla järjestettiin Nuorille töitä! -tapahtuma. Tapahtuman tarkoituksena oli tuoda yhteen töitä hakevat nuoret ja avoimet työpaikat.
Paikalla oli myös oppilaitosten edustajia kertomassa omasta koulutustarjonnastaan. Tapahtuman kohderyhmään kuuluivat kaikki alle 30-vuotiaat. Tapahtuman juonsi Oskari Palomäki ja esiintyjinä kuultiin Uusi päivä -sarjasta tuttua Vihreät valot -yhtyettä sekä nähtiin taikuri Jose Ahosen taikatemppuja. Tapahtuma kesti kahdestatoista kello kuuteentoista. Tapahtumassa oli tarjolla kaiken kaikkiaan yli 130 avointa työpaikkaa ja 50 näytteilleasettajaa, joista 30 oli yritysten pitämiä esittelypisteitä. Töiden hakeminen onnistui jättämällä CV tai käyntikortti itseä kiinnostavan yrityksen pisteelle.
Takuulla tekemistä! menossa mukana
Kuva: Takuulla tekemistä -projektin työntekijöitä Nuorille töitä! -tapahtumassa
Takuulla tekemistä! -projekti oli mukana toteuttamassa tapahtumaa, tapahtumapäivänä meillä oli myös oma esittelypiste. Esittelypisteellä jaoimme myös infomateriaaleja Tampereen ammattikorkeakoulusta ja kerroimme eri koulutusvaihtoehdoista. Kuvaustiimimme
toteutti myös mainosvideon tapahtuman markkinoimiseksi. Tapahtumaa
edeltävänä keskiviikkona ikuistimme tapahtuman rakentamisen ja
pystytyksen Vanhan kirkon kellotapulista videolle.
Kuva: Kuvaukset ja haastattelut käynnissä
TT!-projektissa on
tehtävänämme jakaa mielenkiintoisella tavalla lyhyiden videoiden ja
blogitekstien kautta tietoa eri koulutus- ja työllistymisvaihtoehdoista
nuorille.
Keskustorilla ständimme vetonaulana toimi K e s ä k u v a p i s t e,
jossa nuoret pääsivät kertomaan oman unelmansa ja se ikuistettiin
valokuvaamalla. Valokuvaajina toimivat TT!-projektin tiimiläisemme.
Videoimme myös y r i t y s t e n v i d e o h a a s t e i t a, joissa yritykset kertovat kuinka monta nuorta he ovat palkanneet töihin ja haastavat muut yritykset tekemään samoin.
Kuvasimme tapahtuman aikana huikeat 10 videohaastetta! Kesäkuvat on julkaistu Takuulla tekemistä! -projektin Facebook-sivulla ja videohaasteet YouTube-kanavallamme.
Kuva: Nuorten unelmia Kesäkuvapisteessä
Nuorille töitä -tapahtuma oli menestys
Kaiken kaikkiaan tapahtuma oli suuri menestys. Sää suosi, aurinko paistoi ja lämmitti, ja tapahtumaan osallistui upeasti runsaat 1500 nuorta. Ilmapiiri oli iloinen ja positiivinen, ja on varmaa, että yrityksiä saatiin tuotua lähemmäs nuoria ja toisinpäin.
Onnistuneesta tapahtumasta saamme kaikkien osallistujien lisäksi kiittää myös tapahtuman pääjärjestäjiä, joita olivat Pirkanmaan Yrittäjät ry, TE-toimisto, ELY-keskus, Tampereen kaupunki, Yritys-Suomi, TAKK ja TAMK.
Moni nuori näkee sairaanhoitajan ammatin turhan mustavalkoisesti. Sairaanhoitajan ammatti ei ole pelkästään pyllyjen pyyhkimistä, syöttämistä ja lakanoiden vaihtoa. Itse asiassa monissa sairaanhoitajan työpaikoissa ei tarvitse tehdä tällaista työtä lainkaan. Sairaanhoitajana kohtaa monenlaisia ihmisiä vauvasta vaariin. Ihminen nähdään kokonaisuutena, ei ainoastaan sairautena. Opinnoissa sivutaan jonkin verran muiden ammattien sisältöä, kuten sosiaalipolitiikkaa, farmakologiaa ja lääketiedettä.
Sairaanhoitajan ammatti avaa monia ovia. Jatkokoulutusmahdollisuuksia on paljon. Opiskelua voi jatkaa muun muassa psykoterapeutiksi, seksologiksi tai hoitotyön lehtoriksi. Sairaanhoitajat työllistyvät useisiin erilaisiin työtehtäviin. Sairaanhoitajana voi olla töissä sairaalassa monilla eri osastoilla, leikkaussalissa, vanhainkodissa, vuodeosastoilla, kotihoidossa, psykiatrisessa sairaalassa, työterveyshuollossa, poliklinikalla, lastenkodissa, vankilassa tai erilaisissa yksityisissä firmoissa kuten lääkefirmoissa. Vaihtoehtoja ja valinnanvaraa on paljon. Sosiaali- ja terveysalalla työllistyy yleensä hyvin. Suomalainen sairaanhoitajakoulutus on myös arvostettu muualla maailmalla.
Kuva: Sairaanhoito-opiskelija työharjoittelussa maailmalla
Sairaanhoitajan ammatin arvostus
Jos sairaanhoitajan pieni palkka tai vähäinen arvostus Suomessa häiritsevät, voi aina harkita lähtevänsä ulkomaille töihin. Monissa maissa sairaanhoitajan palkka on hyvä elintasoon nähden. Esimerkiksi Keniassa sairaanhoitajan palkka on kuusinkertainen verrattuna Keniassa asuvien keskimääräisiin tuloihin. Yhdysvalloissa sairaanhoitajan ammatti on arvostetumpi ja paljon paremmin palkattu kuin Suomessa. Sairaanhoitaja voi saada jopa enemmän palkkaa kuin Suomessa työskentelevät lääkärit.
Ulkomailta löytyy myös enemmän jatkokoulutusmahdollisuuksia. Sairaanhoitajan koulutuksella voi esimerkiksi opiskella kahdessa vuodessa ”lääkärin assistentiksi” (=Physicians assistant) Yhdysvalloissa. Lääkäri ja Physicians assistantin työnkuvat eroavat siinä, että Physicians assistant ei saa tehdä kirurgin töitä ja he työskentelevät lääkärin valvonnassa. Työnkuvat ovat muuten lähes samanlaiset ja yhdysvalloissa tuleekin helpommin palkatuksi Physician assistanttina kuin lääkärinä. Samaa koulutusta on tarjolla myös Iso Britanniassa. Työnkuvissa saattaa tosin olla jonkin verran eroja.
Kuva: Lastenosasto, Kenia.
Punaisen ristin kautta katastrofialueelle avustustyöntekijäksi
Avustustyöntekijäksi voi lähteä kuka tahansa sairaanhoitaja, kenellä on ikää 25-55 vuotta ja työkokemusta vähintään kolme vuotta. Myös englannin kielitaito tulee olla hyvä. Avustustyöntekijänä tulee sopeutua arvaamattomiin oloihin ja tulla toimeen monikulttuurisissa työolosuhteissa. Avustustyöntekijäksi pääsee myös useiden muiden ulkomaisten järjestöjen kautta, jolloin työkokemustakaan ei tarvitse olla niin montaa vuotta. Avustustyöntekijänä voi tehdä palkallista tai palkatonta työtä. Rohkeimmat ostavat lentoliput katastrofialueelle ja etsivät paikanpäältä järjestön tai pystytetyn kenttäsairaalan, jonne menevät vapaaehtoistyöhön. Sotasairaaloissa on töissä paikallisia ihmisiä eikä useimmilla ole mitään hoitoalan koulutusta. Sairaanhoitajat toimivat esimiestehtävissä ja joutuvat opettamaan paikallisille ihmisille hoitotyön perusasioita.
"Kun Punainen Risti saa
katastrofista hälytyksen, ensimmäinen katastrofivalmiusyksikkö on
lähtövalmiina 48 tunnin sisällä. Ensiksi saapuva ryhmä pystyttää
sairaalan tai terveysaseman ja alkaa antaa akuuttivaiheen apua. Kaikki
välineet ja tarvikkeet, esimerkiksi teltat, sängyt, lääkkeet ja
leikkaussalin välineistö on pakattu laatikoihin, jotka kulkevat Suomesta
kriisialueelle Punaisen Ristin yksikön mukana.” –Sirpa Tuhkanen,
SPR-sairaanhoitaja
En voi väittää hyppineeni riemusta, kun sain tietää päässeeni opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Vaikka ajatuksena oli ollut jo pidempään päätyä työssäni muiden auttajaksi, ei sairaanhoitajuus ollut listani sijalla numero uno.
”Kyllä sä puol vuotta opiskeltuas tajuat, että haluat sittenkin lääkäriksi”, sanoivat sukulaiset.
”Ai jaa, meinasit sitten perseenpyyhkijäks lähtee. Olisit vaan pitäytyny siinä psykologiassa tai musiikkiterapiassa”, kuului kavereiden suunnalta.
Kyllä nuo mielipiteet jonkin verran painoivat mielessä, mutta ajattelin lähteä kuitenkin katsomaan, millaiselta opiskelu tuntuisi. Nopeasti se veikin mukanaan – liekö ollut vaikuttajana mahtava opiskelijaporukka vai superinnostava ryhmänohjaajani. Ja tässä sitä nyt ollaan, viittä vaille valmiina sairaanhoitajana, astumassa oransseilla crocseilla työkentälle mainostaen, että sairaanhoitaja tekee maailman tärkeintä työtä.
Mahdollisuuksia kuin pipoa
Jotain kummaa pääsi tapahtumaan tässä reilun kolmen vuoden aikana. Aivopesu? Henkinen kasvu? Jossain vaiheessa opintoja ymmärsin, että alun innostumattomuuteni johtui tietämättömyydestäni sairaanhoitajan työnkuvan monipuolisuudesta ja työpaikkamahdollisuuksien laajuudesta. En valmistu lääkärin assistentiksi ja ruskean aineen käsittelijäksi. Minusta tulee vuorovaikutuksen ammattilainen, joka ottaa suuren vastuun potilaasta laajalla ja alati vain laajentuvalla tietopohjallaan. Ja jos en nauti osastotyöstä, voin lähteä vaikkapa järjestötoimintaan tai poliklinikalle.
Kun on kiertänyt erilaisia työ- ja harjoittelupaikkoja, on tullut kohdattua ihmisiä mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Ymmärsin, että olipa elämän tarkoitus mikä tahansa, tärkeintä on elää onnellisena ja kumota onnellisuuden eteen tulevat esteet jo niiden ensimerkeistä lähtien. Hyvän elämänlaadun ylläpito ihmisen vakavastakin sairaudesta huolimatta tuli tämän ymmärryksen myötä tärkeäksi suunnannäyttäjäksi elämässäni.
Oikeiden kohtaamisten lisäksi olen saanut ison kimpun uusia näkökulmia katsomalla Yle Areenan (kyllä vain!) dokumentteja ja keskusteluohjelmia. Kun antaa itsemurhaa yrittäneen tai pedofiliaan taipuvaisen kertoa omista kokemuksistaan, ymmärtää todellisuutta taas hieman eri näkövinkkelistä. Ihmiskäsitykseni on hioutunut niin, että ymmärrän nyt, ettei pahoja ihmisiä ole. On vain heitä, joita elämä on potkinut päähän astetta terävimmin kengänkärjin. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että olen huomannut alkaneeni puhua ”hänestä” ”sen” sijaan, oli kyseessä millainen elämänkohtalo tahansa.
Yrittämisen arvoista, eikö?
Ei siis kannata olla huolissaan, jos opiskelupaikka ei tunnu omalta heti päivästä yksi lähtien. Ammattiin kasvu on hidas prosessi ja vaatii paljon ravistelua. Tietysti aina ei käy yhtä onnellisesti kuin omalla kohdallani, mutta mahdollisuus täytyy antaa.
Ehkä olen naiivi, ehkä liiaksi optimisti. Koen kuitenkin olevani kutsumusammatissani ja tekeväni maailmasta paremman paikan elää, yksi parantunut elämänlaatu kerrallaan. Työsarkaa riittää, sillä jokainen meistä sen ansaitsee: hyvän elämänlaadun.
Mitä tekisi seuraavaksi? Jotain pitäisi aloittaa, mutta ei oikein tiedä mitä ja missä. Tätä pulmaa helpottamaan on luotu sivusto Nuorillepaikkoja.fi, nuorillepaikkoja.fi. Sivusto toimii osana Nuorisotakuuta Pirkanmaalla, ja se on suunnattu nuorille 30-vuotiaisiin saakka sekä toimijoille. Kävin kokeilemassa sivustoa ja katsomassa, mitä kaikkea sivustolta löytyykään.
Sivustolla on kartta ja viisi pääkohtaa p a i k k o i h i n
”Haluan töihin” näyttää kartalla toimijat. Näiltä sivuilta sinun voi olla siis helpompi löytää vaikkapa työpaikka, kun sivustolla esiintyvät yritykset etsivät erityisesti nuoria.
”Haluan kouluttautua” näyttää kartalla eri koulujen, ja koulutuksesta tietoa jakavien pisteiden osoitteet ja yhteystiedot. Näet myös kohteet helposti kartalla.
”Jotain muuta” antaa vinkkiä, mistä etsiä muita vaihtoehtoja kuten ohjaus, valmennus ja erilaiset työpajat sekä nuorisotalot.
”Haluan yrittäjäksi” näyttää yrittäjyyteen avittavat tiet eri palveluihin, joista löydät lisätietoa.
Lopuksi löytyy vielä kohta ”Tarvitsen apua uravalintaan”. Sieltä löydät helposti itseäsi lähimmän pisteen, josta kysyä apua ja neuvoa.
Sivustolla surffaus
Klikkaamalla
vasemmalle ilmestyvästä listasta sinua kiinnostavaa toimijaa näet
palvelun tiedot ja toimiston sijainnin kartalla. Näet kohteet myös
kartalla, samoin kuin yhteystiedot pomppaavat helposti esiin kohdetta
napauttamalla. Voit myös suunnistaa sivuilla avainsanojen avulla.
Klikkaamalla avainsanat-valikkoa kartan yläpuolella eteesi avautuu laaja
valikoima sanoja, joiden avulla pääset myös eteenpäin. Takuulla tekemistä! -projektissa on tehty karttapalvelusta esittelyvideo "Tuu mukaan kartalle - Nuorillepaikkoja.fi". Video on tarkoitettu Pirkanmaan Nuorisotakuutoimijoille ja nuorten palvelujen tarjoajille, jotka tiedottavat paikoista sekä vievät paikkansa kartalle nuorten löydettäväksi:https://www.youtube.com/watch?v=vkaPFO5vdGE. Koordinaattori Minna Helysen johdolla on Seutunuotta-projektissa vahvistettu Nuorisotakuun toteuttajien verkostoa ja kutsuttu toimijoita kartalle sloganilla: ’Tuu ny kartalle ja näy nääs nuorille!’ nuorillepaikkoja.fi
J o t e n . . . Ei se mitään ota jos ei annakaan!
Sivusto on mielestäni ihanan selkeä ja kattava. Tutki ja etsi rohkeasti eri vaihtoehtoja, ja ota yhteyttä jos jotain tulee mieleesi – kaikki sivustolla annetut yhteystiedot ovat ajan tasalla ja käytettävissäsi.
............................................. Kirjoittanut/Takuulla tekemistä! Jenni Pansio Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu
On taas se aika vuodesta kun moni nuori aiheuttaa itselleen stressin kesätyöhausta. Vallitseva taloustilanne sekä yritysten jatkuvat yt-uutiset eivät myöskään helpota tilannetta, kun samasta työpaikasta saattaa parhaimmillaan taistella jopa tuhansia työnhakijoita. Miten siis pitää oma ’pää kylmänä’, sekä pysyä motivoituneena vielä kolmannenkymmenennen hakemuksen kohdalla?
Kesä + työ + hakemus = apua!
Kesätyöhaun koittaessa monen nuoren mielen valtaa epätoivo: ”Töitä pitäisi saada kesäksi, ja siis mieluiten oman alan töitä, mutta mitä jos en onnistukaan?”
Työhakemuksia saa lähettää useita, mutta hakuprosessin tiimellyksessä turhautuu helposti. Pitäisi muistaa yksilöidä jokainen hakemus haettua työpaikkaa vastaavaksi, erottua joukosta, pyrkiä tuomaan omat vahvuudet mahdollisimman edustavalla tavalla esiin - kuitenkaan luomatta samalla liian itsevarmaa kuvaa itsestään. Valitettavasti täydellisen työpaikkahakemuksen kaavaa ei ole löydetty, mutta muutamia suuntaa-antavia neuvoja hakua varten on olemassa. Esimerkkinä itse kehittelemäni kolmen kovan K:n kaava, joka voi toimia perusohjenuorana työnhaussa.
K niin kuin k e s k i t t y m i n e n
Työhakemuksia
laatiessa monen nuoren mielessä käy varmastikin mielessä copy paste –
tyylinen ratkaisu, eli tekisi mieli lähettää sama perushakemus moneen
yritykseen kerralla. Suosittelen
kuitenkin miettimään tätä ratkaisua vielä uudemmankin kerran, koska
yritykset kiinnittävät huomiota siihen, kuinka juuri sinä olisit heidän
yritykseensä sopivin valinta. Hakemusta tehdessä kannattaa siis edes mainita yrityksen nimi, tai vielä parempi; perustella omia vahvuuksia yrityksen omilla arvomaailmoilla tai hakukriteereillä. Kiinnostus yritystä kohtaan on siis hyvä tuoda julki, jotta tusinahakemuksen leima ei muodostu oman hakemuksesi ylle. Jokaisen hakemuksen kohdalla on siis syytä keskittyä luomaan yksilöity hakemus juuri sitä yritystä varten, johon olet hakemassa.
K niin kuin k a n n u s t a m i n e n
Kannustaminen liittyy työhakemusten teossa sinuun itseesi. Mielestäni on äärimmäisen tärkeää kannustaa itseään jokaisena kertana, kun Lähetä-painiketta on painettu ja työhakemus on saatettu yrityksen tietoon. Hakemusten teossa auttaa myös tavoitteiden asettaminen: ”Tänään teen kolme hakemusta ja huomenna kaksi.” Älä kuitenkaan mene lannistuneen lankaan, ja ala moittia itseäsi mikäli jokin tavoite jää jonakin päivänä saavuttamatta. Päämäärä on se tärkein, ja voithan onnitella itseäsi myös niistä kahdesta tehdystä hakemuksesta, vaikka päivän tavoitteesi olisi ollutkin kolme. Jokainen tehty työhakemus on askel kohti mahdollista kesätyöpaikkaa, ja harvemmin kesätyöpaikka tulee eteen ilman omia ponnisteluja. Ole siis armelias itsellesi.
K niin kuin k o i t t a m i n e n
"Jos ei
koita, ei voi voittaa” – näin on tainnut joku fiksu joskus sanoa.
Uskallan väittää, että jokainen kesä sekä kesätyönhaku on erilainen.
Mikäli olet aiempana kesänä raatanut kovasti työhakemuksien eteen, mutta
et päässytkään haluamiisi työtehtäviin, niin älä luovu toivostasi.
Vaikka yritys X ei valinnut viime kesänä juuri sinua työntekijäkseen, ei
se suinkaan tarkoita ettei yritykseen kannattaisi enää hakea.
Harjoituksella kesätyöhakumestariksi
Työnhaku on aina kuluttavaa puuhaa, oli kyse sitten kesätyöstä tai vakityöpaikan hankinnasta. Jokainen hakuprosessi on syytä ajatella hyödyllisenä oppimisen kannalta, sillä mitä useamman työhakemuksen olet kirjoittanut, niin sitä kokeneempi olet. Aiemmat
työhakemukset kannattaa mielestäni myös säästää, niitä voi käyttää
tulevien hakujen tukena. Työhaastatteluihin pääsy ja niistä oppiminen ovat myös oivia keinoja kehittää omia työnhakutaitojaan. Mikäli mahdollista, niin yrityksiltä voi jopa tiedustella palautetta omasta hakemuksestaan tai haastattelustaan. Huomioitavaa kuitenkin on, että usein rekrytointiprosessi on suuri, eikä kaikilla yrityksillä ole välttämättä resursseja kommentoida miksi juuri sinä et tullut valituksi.
Uskon, että aktiivinen työnhakija palkitaan ennemmin tai myöhemmin – usko sinäkin siis itseesi!
Kirjoitimme vajaa vuosi sitten Ylä-Pirkanmaan rumista työllisyystilastoista. Vuoden 2014 syys- ja lokakuun työllisyystilastot on nyt julkaistu, joten on mielenkiintoista tarkistaa tämän päivän tilanne. Mitä kuuluu Pirkanmaan pohjoisosan kunnille nyt? Yleisessä tiedossa on se, että monissa Ylä-Pirkanmaan kunnissa yritykset ovat joutuneet lomauttamaan työntekijöitään. Tämä ei voi tietää hyvää nuortenkaan työllisyyden kannalta.
Koulutusten alku kaunisti aavistuksen syyskuun tilastoja. Lokakuun lopun tilannekatsaus ei ihan niin valoisa kuitenkaan enää ollut. Silloin alle 25-vuotiaita työttömiä Virroilla oli 47 (10/2014), kun heitä vuotta aiemmin oli vain 38 (10/2013).
Myös Ruovedellä nuorisotyöttömyys oli nousussa. Lokakuun lopussa alle 25-vuotiaita työttömiä oli 29 (10/2014). Vuotta aiemmin heitä oli vain 19 (10/2013). Mänttä-Vilppulassa työttömien määrä laski yhdellä. Lokakuussa 2014 heitä oli 55.
Samuli työllistyi Sanssi-kortin avulla. Kaikki nuoret eivät ole olleet yhtä onnekkaita. Kuva: Lahja.
Tilastot eivät kerro, mitä viime vuoden työttömille nuorille on tapahtunut. Ovatko he muuttaneet isompiin kaupunkeihin? Ovatko he työllistyneet? Ovatko he aloittaneet opiskelun? Tai ovatko he mukana esim. työkokeilussa, työvoimakoulutuksessa tai kuntouttavassa työtoiminnassa?
Muuttoliikettä on ollut, erityisesti Mäntästä tasaisena virtana jo pidempään. Opiskelemaan nuoria lähti syksyllä enemmän kuin edellisenä syksynä. Nuorten työllistyminen on nyt syksyllä ollut vähäistä, kesällä sanssikortin avulla työllistyttiin hyvin. Työkokeiluissa, työtoiminnassa ja Kalotissa nuoria on melko paljon koko ajan, arvioi Pirkanmaan TE-toimiston yritysneuvoja Päivi Tulijoki.
Sanssi-tukien määrässä ei alkuvuonna ole tapahtunut merkittävää muutosta. Tilasto ei myöskään kerro paikkakuntaa, mihin nuoret ovat työllistyneet. Työllistyminen ei siis välttämättä ole tapahtunut juuri nuoren asuinkunnassa.
Tammi-lokakuun 2014 aikana Sanssi-kortin kautta työllistyneiden määrä oli Juupajoella 6 (1-10/14) ja 7 (1-10/13), Mänttä-Vilppulassa vastaavat luvut olivat molempina vuosina 54, Ruovedellä 30 (1-10/2014) ja 27 (1-10/2013) sekä Virroilla 48 (1-10/2014) ja 53 (1-10/2014).
Sairaanhoitajan ammatti on oiva valinta, jos haluaa avustustyöhön kehitysmaihin. Itse olen sairaanhoitajaopiskelija ja olin toisen opintovuoden lopussa kolme kuukautta Keniassa Terve Afrikka -järjestön kautta tekemässä käytännön harjoittelua paikallisessa sairaalassa. Olen aina haaveillut avustustyöstä ja tulevaisuudessa haluaisinkin töihin pakolaisleiriin tai jonnekin sota-alueelle.
Kuva 1: Kolmen kuukauden työharjoittelu Keniassa
Keniassa tuli koettua kaikennäköistä. Sairaanhoitajana pääsin tutustumaan paikalliseen naisvankilaan. Vangeilla oli päällään mustavalkoraidalliset puvut. Lauloimme ja tanssimme vankien kanssa käsi kädessä. Vankilan työntekijöillä oli toivomuksena, että auttaisimme vankeja kuntoutumisessa.
Kuva 2: Naisvankilassa apua vangeille kuntoutumiseen
Viikonloppuisin kävin muutamissa eri orpokodeissa hoitamassa orvoiksi jääneitä lapsia. Yksistään Keniassa on yli kolme miljoonaa orpoa lasta. Suurin syy lapsien orvoiksi jäämiselle on abortin laittomuus ja köyhyys. Äidit joutuvat pitämään lapsen, vaikka heillä ei olisi varaa elättää lasta. Lapsen synnyttyä äiti jättää lapsensa esimerkiksi kuiluun tai tien viereen paperipussiin, josta joku sen mahdollisesti löytää ennen kuin on liian myöhäistä. Lapsilla on kova läheisyyden tarve ja syliin on lähes jatkuvasti kiipeämässä lapsi toisen lapsen perään. Jopa kahdeksanvuotiaat lapset jonottavat syliin istumista ja halaamista.
Kuva 3: Orpokodin lapsilla on kaipuu syliin
Pääsimme myös toteuttamaan Afrikkalaista kotihoitoa. Menimme keskenämme ainoastaan tulkki mukanamme savimajoista savimajoihin köyhässä kylässä, kyselimme kyläläisten terveydestä, pohdimme mahdollisia diagnooseja ja annoimme terveysvinkkejä. Hankalaksi työn teki ihmisten köyhyys ja se, että emme ole lääkäreitä. Lapsiperheissä saattoi olla käytettävissä vain yhdeksän euroa kuukaudessa. Sillä rahalla ei saa edes yhtä ateriaa päivässä. Meidän siis piti soveltaa sairauksien hoitokeinoja ihmisten varallisuuteen nähden, mikä oli todella haastavaa.
Kuva 4: Kotihoitoa annetaan kierrellen kylissä
Suomessa ja Afrikassa sairaanhoitajan työnkuvissa on paljon eroja. Keniassa sairaanhoitaja ei tee mitään likaisia töitä. Nämä työt kuuluvat omaisille. Jos potilaalla ei ole omaisia, ei kukaan ole korjaamassa ja pesemässä tämän vaatteita tai likaisia lakanoita. Minulla kävi monesti sääliksi potilaita, joilla ei ollut omaisia hoitamassa heitä, ja he olivat ulosteisissa ja pissasissa lakanoissa jo ties kuinka monta päivää. Muutaman kerran vaihdoinkin joidenkin potilaiden lakanat ja tein heille vuodepesut. Potilaat olivat kovin kiitollisia ja kehuivat hurjan paljon. Muut sairaanhoitajat taas katsoivat minua ihmeissään, että miten minä tuollaista jaksoin tehdä.
Kuva 5: Pieni potilas tervehtymässä
Kuva 6: Äidin ja lapsen yhteinen hetki
Sairaanhoitajaopiskelijat
eivät saa ohjausta. Valmiit sairaanhoitajat olettivat, että osaamme jo
kaiken - varsinkin kun on valkoihoinen. Muutaman kerran on tapahtunut
niin, että sairaanhoitajat ovat vain kadonneet jonnekin ja olemme
opiskelijoiden kanssa pyörittäneet osastoa keskenämme. Afrikkaan
harjoitteluun tullessa tulee siis olla itsevarma hoitotyön taidoistaan
ja kerrata koulussa oppimaansa itsenäisesti. Pitää löytyä rohkeutta ja
olla kyky tehdä itsenäisiä päätöksiä. Sairaalassa näkee paljon
vääryyttä, julmuutta ja kuolemaa. Pitää siis olla tarpeeksi vahva
kohtaamaan tällaisia asioita. Harjoittelu antaa paljon, kun huomaa, että
on oikeasti tekemässä tärkeää työtä.
Kuva 7: Hoitotyössä Afrikassa tarvitaan monipuolista osaamista ja rohkeutta
Välineitä
ei ole tarpeeksi, joten sairaalassa oppi improvisoimaan. Kaikesta mitä
oli käytettävissä pyrittiin muotoilemaan ja tekemään tarvittavia
hoitovälineitä. Sairaalassa oppi trooppisista sairauksista paljon ja
vastaan tuli myös tauteja, joista on lukenut vain historiankirjoista.
Pääsimme myös pitämään seksivalistusta ja jakamaan nuorille perheille
slummeihin kondomeja lahjoituksina.
Kuva 9: Äiti ja lapsi arkiaskareissa kylänraitilla
Suomessa
sairaanhoitajan työnkuvaan ei kuulu synnytysten avustaminen. Afrikassa
Sairaanhoitaja on myös kätilö, vaikka koulutus onkin yhtä pitkä kuin
Suomessa. Täällä olenkin päässyt auttamaan useita synnytyksiä heti
muutaman synnytyksen observoinnin jälkeen. Synnytyssalissa pitää
kuitenkin noudattaa erityistä varovaisuutta, sillä verta saattaa roiskua
hyvinkin paljon ja monella synnyttäjällä on HIV.
Kuva 8: Lapset olivat innoissaan nähdessään valkoihoisen suomalaisen
Kaikki potilaat ottivat minut aina paremmin kuin hyvin vastaan. Onhan se potilaille once in a lifetime
-tilaisuus nähdä valkoihoinen niin läheltä ja päästä jopa juttelemaan
tälle. Olin ainut valkoihoinen sairaalassa. Kaikki tuijottivat ja
huutelivat perääni. Aluksi se tuntui ahdistavalta, mutta siihen tottui
nopeasti. Valkoihoisia arvostetaan suuresti. Suurin osa lapsista on
innoissaan valkoihoisen nähdessään ja kikattavat ja supisevat, kun
kävelen heidän sänkyjen ohi.
Kuva 10: Sydämeni jäi Afrikkaan ja kokemus rikastutti minua monella tapaa
Kaiken
kaikkiaan kokemus oli antoisa ja henkisesti kasvattava. Matka rikastutti
maailmankatsomustani ja avasi silmiäni. Opin ymmärtämään erilaisia
kulttuureita ja sain kyvyn kommunikoida ilman yhteistä kieltä.
Epävarmuus hoitajana vaihtui itsevarmuudeksi. Suomen oloja oppii
arvostamaan aivan eri tavoin, kun on nähnyt millaista on elää ilman
puhdasta vettä, ruokaa, vaatteita tai kattoa pään päällä. Sydän sulaa,
kun nälkää näkevät lapset jaksavat aina vain hymyillä. Kokemus auttoi
minua löytämään itseni ja nyt koenkin, että elämäntehtäväni on auttaa
heikommassa asemassa olevia ihmisiä.
Kuvat 1 - 10 ottanut Venla ............................................ Kirjoittanut/Takuulla tekemistä! Venla Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu
.jpg)
