Näytetään tekstit, joissa on tunniste Apua uravalintaan. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Apua uravalintaan. Näytä kaikki tekstit

27.5.2015

Hyvä, paha Nuorisotakuu?

Kun aloitin työt Takuulla tekemistä! -projektin osa-aikaisena tuottajana, mielikuvani Nuorisotakuusta rajoittui tienvarsitiedotukseen. Mieleen muistuu katu-uskottavaksi kuvakäsitelty kalju mies tuijottamassa vaativasti suoraan sieluuni. Toisesta mainoksesta muistan vaalean tytön, joka näytti tulleen pestatuksi kuvaan suoraan mallitoimiston listoilta. Päättäväisestä ilmeestään päätellen kuvan nuori nainen on koulutukseltaan vähintäänkin lääketieteen lisensiaatti. En ole katu-uskottava kalju mies, lääketieteen lisensiaatti tai malli, joten en halunnut ottaa aiheesta enempää selvää. Asia ei tuntunut koskevan minua.

Uskon molempien kuvien henkilöiden olevan oikein mukavia ihmisiä siviilielämässä. Tyypit, joita Nuorisotakuu koskee – nuoret vailla opiskelu- tai työpaikkaa – taitavat kuitenkin tulla tutuiksi ilmiön kanssa etupäässä käytännön toimien kautta.



Mistä nuorisotakuussa on kyse?


Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) verkkosivuilla Nuorisotakuu on määritelty seuraavasti: Hallitusohjelmaan sisältyy nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen siten, että jokaiselle alle 25-vuotiaalle ja alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle voidaan tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka viimeistään kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta.  


Myös muissa lähteissä, esimerkiksi nuorisotakuun omilla verkkosivuilla, käytetään termiä paikan tarjoaminen. Käytännössä tämä ei tarkoita sitä, että nuori välttämättä saisi hänelle osoitetun avoimen paikan. Nuorella on velvollisuus hakeutua aktiivisesti työ- ja elinkeinopalveluiden eli TE-palveluiden (kotoisammin työkkärin) ehdottamiin työpaikkoihin. Mikäli hän saa paikan, hänellä on myös velvollisuus ottaa paikka vastaan. 

Katso Takuulla tekemistä! -projektin
video Mikä ihmeen Nuorisotakuu? 

 



Nuorisotakuun avulla kurssi kohti elämää!


Aktiivisuuden puutteesta saattaa seurata työttömyysturvalain mukainen sanktio, esimerkiksi työttömyysturvan menettäminen. Nuoren kannattaa näin ollen pelata Nuorisotakuun säännöillä, tai hän saattaa menettää työttömyyspäivärahansa.

Kuva: Työelämän ulkopuolinen (Lähde: MorgueFile)
Tiivistettynä: jos olet joutilas, työkykyinen nuori, työkkäri potkii sinua taatusti takamukselle, kunnes kurssisi osoittaa kohti työelämää. 

Tämä kuulostaa hyvältä niiden kannalta, jotka eivät halua viettää elämäänsä kotona Frendien uusintoja tuijottaen. Toisaalta takuu koskee myös niitä, jotka kokevat kutsumuksekseen esimerkiksi kotiäidin elämäntyön. Jos haluat etsiä elämällesi suuntaa InterRail-reissulta, työkkäri ei elämäsi opintoretkeä kustanna. Töitä on oltava valmis tekemään periaatteessa heti, kun kutsu käy. Nuorisotakuu ajaa tikanpoikaa puuhun, nuorta itse ansaitun ruisleivän syrjään kiinni.





Mitä mieltä Nuorisotakuusta?


Nuorisotakuun onnistumisesta voi olla montaa mieltä. Tilatokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan nuorten osuus suomalaisten työttömien joukossa on kasvanut vuodesta 2013 vuoteen 2014 muutaman prosentin verran. Toisaalta Työ- ja elinkeinoministeriössä arvioidaan, että nuorisotakuu on tavoittanut tavalla tai toisella noin 300 000 nuorta. Moni kuntouttavaan toimintaan osallistuva nuori saattaakin työllistyä vasta tulevaisuudessa.

Entäs ne nuoret, joita huvittaisi vetää vuosi tai pari henkeä? Heiltä ei mielipiteitä juurikaan kysellä. Junnun, joka pystyy opiskelemaan tai tekemään töitä, ei sovi nykyään vetää lonkkaa turhan pitkään. Työttömän pitää periaatteessa olla valmis hakemaan milloin tahansa mitä tahansa toimiston ehdottamaa opiskelupaikkaa tai työtä sekä ottaa se vastaan. Tämä koskee myös nuoria. Kuntouttavat palvelut ja henkilökohtainen ohjaus on samaten parasta hyväksyä nurisematta, jos tililleen tahtoo jatkossakin kilahtelevan ruokarahaa tasaiseen tahtiin. Duunin tekeminen itsensä työllistämiseksi on tavallaan vastike tukien ansaitsemiselle.

Katso Takuulla tekemistä! -projektin video
Miten Tampereen kaupunki toteuttaa Nuorisotakuuta? 
 
 

Saadakseen esimerkiksi työttömyysetuutta ihmisen täytyy pelata tietyillä säännöillä asioidessaan työ- ja elinkeinotoimiston kanssa. Nuorten kohdalla tämä tulee esiin heti peruskoulun jälkeen. Peruskoulusta tai lukiosta valmistuessa on nimittäin viisainta hakea jatkokoulutukseen – ei vain siksi, että pääsisi isona töihin, vaan myös siksi, että muuten ei välttämättä saa lähivuosina opinto- tai työttömyystukea. Helsingin Sanomat julkaisi 26.6.2014 nuoren miehen mielipidekirjoituksen, jossa hän kertoi TE-toimiston evänneen häneltä työttömyysetuuden. Mies oli valmistunut peruskoulusta ja lähtenyt tekemään pätkän töitä, jättäen jatkokoulutushaut valmistumisvuonna sikseen. Peliliikkeet kannattaa sovittaa lajin henkeen tai saattaa tulla vihelletyksi ulos tukikentältä.


Kuva: Vaativan työn ääressä (Lähde: MorgueFile)

Jokainen työtehtävä auttaa eteenpäin

 

Töiltäni en ole itse ehtinyt kokea TE-toimiston auttavien käsien kouraisua. Media-alalle koulutettu kaverini on kuitenkin kertonut toimiston kautta hänelle tarjotusta ja hänelle sopimattomasta siistimisalan pestistä. Tämä motivoi häntä hankkimaan omin voimin pikimmiten mitä tahansa muuta työtä. 

Työolojen vuoksi stressi sekä yleinen kettuuntuneisuus kasvoivat hänelle liian kitkeriksi kestää. Kamu löysikin pian itse uuden työpaikan paikallisesta tehtaasta. Vaikka uusi työnkuva vastaa yhtä huonosti hänen koulutustaan kuin siistijän hommat, hän viihtyy uudessa työympäristössään paremmin ja pääsee hyödyntämään taitojaan tehokkaammin. Nykyään hän kirjoittelee Facebookissa tyytyväisenä työnantajan tarjoamista grillimakkaroista, työpaikalta, johon TE-toimisto antoi hänelle vähintäänkin työntöapua.

Eräs toinen kaverini Elisa on ollut tyytyväinen saamiinsa TE-toimiston palveluihin. Hän etsi ammattiopistosta valmistuttuaan useamman kuukauden töitä, ja koki saavansa Työ- ja elinkeinotoimistolta arvokasta tukea ja ohjausta. Tällä hetkellä Elisa iloitsee löytämästään työpaikasta.


Ota nuorisotakuusta irti kaikki, minkä saat!


Mitä mieltä Nuorisotakuusta nyt sitten pitäisi kaiken kaikkiaan olla? Jos et ole tyytyväinen elämääsi, kannustaisin tekemään asialle jotakin ihan itse. TE-toimistosta tuskin tarjotaan bändillesi keikkaa Tavastialle. Voit kuitenkin herätä aamulla, peittää korvasi kuulokkeilla ja lähteä luuttuamaan hämäriä rappukäytäviä loskasta. Kun satut olemaan hereillä, palaa kotiin ja tee biisi kovista kokemuksistasi. Jatka soittamista kunnes biisiä kuuntelee täpötäysi Olympiastadion. Matkallasi stadikalle ota Nuorisotakuusta irti kaikki, minkä saat!



Nuorisotakuusta uutisoitu artikkeli:

TEM: Nuorisotakuu tavoittanut 300 000 nuorta
Uutinen iltalehdessä
Uutinen Kalevassa



Kuva: Mari (selfie)



.........................
Kirjoittanut:

Mari Heikkilä
Takuulla tekemistä! 






Kasvupyrähdys 3,5 vuodessa

En voi väittää hyppineeni riemusta, kun sain tietää päässeeni opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Vaikka ajatuksena oli ollut jo pidempään päätyä työssäni muiden auttajaksi, ei sairaanhoitajuus ollut listani sijalla numero uno.
”Kyllä sä puol vuotta opiskeltuas tajuat, että haluat sittenkin lääkäriksi”, sanoivat sukulaiset.
”Ai jaa, meinasit sitten perseenpyyhkijäks lähtee. Olisit vaan pitäytyny siinä psykologiassa tai musiikkiterapiassa”, kuului kavereiden suunnalta.
Kyllä nuo mielipiteet jonkin verran painoivat mielessä, mutta ajattelin lähteä kuitenkin katsomaan, millaiselta opiskelu tuntuisi. Nopeasti se veikin mukanaan – liekö ollut vaikuttajana mahtava opiskelijaporukka vai superinnostava ryhmänohjaajani. Ja tässä sitä nyt ollaan, viittä vaille valmiina sairaanhoitajana, astumassa oransseilla crocseilla työkentälle mainostaen, että sairaanhoitaja tekee maailman tärkeintä työtä.

Mahdollisuuksia kuin pipoa


Jotain kummaa pääsi tapahtumaan tässä reilun kolmen vuoden aikana. Aivopesu? Henkinen kasvu? Jossain vaiheessa opintoja ymmärsin, että alun innostumattomuuteni johtui tietämättömyydestäni sairaanhoitajan työnkuvan monipuolisuudesta ja työpaikkamahdollisuuksien laajuudesta. En valmistu lääkärin assistentiksi ja ruskean aineen käsittelijäksi. Minusta tulee vuorovaikutuksen ammattilainen, joka ottaa suuren vastuun potilaasta laajalla ja alati vain laajentuvalla tietopohjallaan. Ja jos en nauti osastotyöstä, voin lähteä vaikkapa järjestötoimintaan tai poliklinikalle.

Kuva: Jokainen meistä sen ansaitsee, hyvän elämänlaadun.
(Kuvan l
ähde: www.publicdomainpictures.net)

Uusia näkökulmia elämästä


Kun on kiertänyt erilaisia työ- ja harjoittelupaikkoja, on tullut kohdattua ihmisiä mitä erilaisimmissa elämäntilanteissa. Ymmärsin, että olipa elämän tarkoitus mikä tahansa, tärkeintä on elää onnellisena ja kumota onnellisuuden eteen tulevat esteet jo niiden ensimerkeistä lähtien. Hyvän elämänlaadun ylläpito ihmisen vakavastakin sairaudesta huolimatta tuli tämän ymmärryksen myötä tärkeäksi suunnannäyttäjäksi elämässäni.

Oikeiden kohtaamisten lisäksi olen saanut ison kimpun uusia näkökulmia katsomalla Yle Areenan (kyllä vain!) dokumentteja ja keskusteluohjelmia. Kun antaa itsemurhaa yrittäneen tai pedofiliaan taipuvaisen kertoa omista kokemuksistaan, ymmärtää todellisuutta taas hieman eri näkövinkkelistä. Ihmiskäsitykseni on hioutunut niin, että ymmärrän nyt, ettei pahoja ihmisiä ole. On vain heitä, joita elämä on potkinut päähän astetta terävimmin kengänkärjin. Konkreettisesti tämä näkyy siinä, että olen huomannut alkaneeni puhua ”hänestä” ”sen” sijaan, oli kyseessä millainen elämänkohtalo tahansa.

Yrittämisen arvoista, eikö?


Ei siis kannata olla huolissaan, jos opiskelupaikka ei tunnu omalta heti päivästä yksi lähtien. Ammattiin kasvu on hidas prosessi ja vaatii paljon ravistelua. Tietysti aina ei käy yhtä onnellisesti kuin omalla kohdallani, mutta mahdollisuus täytyy antaa.

Ehkä olen naiivi, ehkä liiaksi optimisti. Koen kuitenkin olevani kutsumusammatissani ja tekeväni maailmasta paremman paikan elää, yksi parantunut elämänlaatu kerrallaan. Työsarkaa riittää, sillä jokainen meistä sen ansaitsee: hyvän elämänlaadun.

..................................
Kutsukaa mua hipiksi,
Mötti

21.2.2015

Löydä paikkasi! - Nuorillepaikkoja.fi

Mitä tekisi seuraavaksi? Jotain pitäisi aloittaa, mutta ei oikein tiedä mitä ja missä. Tätä pulmaa helpottamaan on luotu sivusto Nuorillepaikkoja.fi, nuorillepaikkoja.fi. Sivusto toimii osana Nuorisotakuuta Pirkanmaalla, ja se on suunnattu nuorille 30-vuotiaisiin saakka sekä toimijoille. Kävin kokeilemassa sivustoa ja katsomassa, mitä kaikkea sivustolta löytyykään.

 

Sivustolla on kartta ja viisi pääkohtaa p a i k k o i h i n 

 

  • Haluan töihin” näyttää kartalla toimijat. Näiltä sivuilta sinun voi olla siis helpompi löytää vaikkapa työpaikka, kun sivustolla esiintyvät yritykset etsivät erityisesti nuoria.
  • Haluan kouluttautua” näyttää kartalla eri koulujen, ja koulutuksesta tietoa jakavien pisteiden osoitteet ja yhteystiedot. Näet myös kohteet helposti kartalla. 
  • Jotain muuta” antaa vinkkiä, mistä etsiä muita vaihtoehtoja kuten ohjaus, valmennus ja erilaiset työpajat sekä nuorisotalot. 
  • Haluan yrittäjäksi” näyttää yrittäjyyteen avittavat tiet eri palveluihin, joista löydät lisätietoa. 
  • Lopuksi löytyy vielä kohta ”Tarvitsen apua uravalintaan”. Sieltä löydät helposti itseäsi lähimmän pisteen, josta kysyä apua ja neuvoa.

Sivustolla surffaus


Klikkaamalla vasemmalle ilmestyvästä listasta sinua kiinnostavaa toimijaa näet palvelun tiedot ja toimiston sijainnin kartalla. Näet kohteet myös kartalla, samoin kuin yhteystiedot pomppaavat helposti esiin kohdetta napauttamalla. Voit myös suunnistaa sivuilla avainsanojen avulla. Klikkaamalla avainsanat-valikkoa kartan yläpuolella eteesi avautuu laaja valikoima sanoja, joiden avulla pääset myös eteenpäin.

Takuulla tekemistä! -projektissa on tehty karttapalvelusta esittelyvideo "Tuu mukaan kartalle - Nuorillepaikkoja.fi". Video on tarkoitettu Pirkanmaan Nuorisotakuutoimijoille ja nuorten palvelujen tarjoajille, jotka tiedottavat paikoista sekä vievät paikkansa kartalle nuorten löydettäväksi:https://www.youtube.com/watch?v=vkaPFO5vdGE. Koordinaattori Minna Helysen johdolla on Seutunuotta-projektissa vahvistettu Nuorisotakuun toteuttajien verkostoa ja kutsuttu toimijoita kartalle sloganilla:
’Tuu ny kartalle ja näy nääs nuorille!’ nuorillepaikkoja.fi



J o t e n . . . Ei se mitään ota jos ei annakaan!


Sivusto on mielestäni ihanan selkeä ja kattava. Tutki ja etsi rohkeasti eri vaihtoehtoja, ja ota yhteyttä jos jotain tulee mieleesi – kaikki sivustolla annetut yhteystiedot ovat ajan tasalla ja käytettävissäsi. 







.............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Jenni Pansio
Liiketalouden opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu
 









5.12.2014

Mikä minusta tulee isona - eräänlainen urapolku

Oli vuosi 2000 ja jotakin päälle, kun minun, 15-vuotiaan teinin piti päättää mikä minusta tulee isona. Mikään muu ei ollut varmaa kuin se, että lukioon en halunnut. Syy oli hyvin yksinkertainen: lukeminen ei oikein kiinnostanut. Mietin hakisinko opiskelemaan lähihoitajaksi, mutta sinne olisi ollut pääsykokeet. Jälkikäteen ymmärrän, että valitsematta jäämisen pelko taisi olla syy miksi en hakenut. Käsillä halusin jotain tehdä ja päädyin hakemaan parturi-kampaajaksi.

Koulutusvalinta osui aika nappiin, sillä tutkintotodistukseni keskiarvo oli omasta mielestäni hyvä ja kun opiskeli sellaista mikä kiinnosti, sujui lukeminen ihan toisella tapaa kuin yläasteella. Koulu valmensi (jälkikäteen ajatellen) työelämään melko löyhästi. Asiakaspalvelun tunneilla oikeiden hiustenleikkausasiakkaiden kanssa keskityttiin tiukasti laatuun, eikä niinkään työn tekemiseen kuluvaan aikaan. Siispä koulusta valmistuttuani hain työpaikkaan omalle kylälle. Kahden viikon työssäolon jälkeen minulle sanottiin, ettei hitaalle parturille ole enää töitä.


Työharjoittelun kautta työelämään


Ilmoittauduin työkkäriin työttömäksi työnhakijaksi ja aloin itse laittamaan hakemuksia parturi-kampaamoihin. Pääsin erääseen parturi-kampaamoon työhaastatteluun ja työnantaja ehdotti, että kokemattomuuteni vuoksi tulisin alkuun työharjoitteluun työmarkkinatuella. Käytännössä se tarkoitti sitä, että olin töissä kaksi viikkoa työttömyystuella, johon oli lisätty joitakin euroja ruokarahaa ja lisäksi olin oikeutettu opastukseen ja ohjaajaan. Kahden viikon harjoittelujakson jälkeen kirjoitettiin automaattisesti toistaiseksi voimassa oleva työsopimus. Työnantaja sai lisäksi minun palkkaamisestani jotakin työllistämistuen tapaista joitakin kuukausia.

Töissä opin paljon työkavereilta ja tekemisen kautta työkokemus alkoi näkyä laadun lisäksi myös työvauhdissa. Puolitoista vuotta vierähti. Työ ja työkaverit olivat mukavia. Myöhemmässä vaiheessa tuli näkemyseroja työnantajan kanssa, jolloin myös ammattiliitto tuli hyvin tutuksi. Eli takaisin lähtöruutuun, mikä minusta tulisi isona?

Kaverini vinkkasi isosta elintarvikealan yrityksestä ja sanoi, että palkka on hyvä ja työkaverit mukavia, joten hain sinne. Työhaastattelun perusteella en olisi varmaan päässyt töihin pelkillä parturi-kampaajan papereilla, mutta sattumoisin olin ollut kesätöissä rakennusalalla ammattikouluvuosina, joten työnantaja totesi, etten varmaan pelkää työntekoa. Työ oli mukavaa ja työkaverit aivan ihania, mutta tajusin muutaman vuoden päästä itsekin, ettei se ollut sellainen paikka, jossa olisi viihtynyt pidemmän päälle, esimerkiksi eläkeikään saakka. Viisi vuotta kuitenkin vierähti.  


Rohkeuteni voitti - sain unelmieni opiskelupaikan ammattikorkeakoulussa

 
Kotona sanoin miehelleni, että mieli tekisi hakea lähihoitajaksi, kun en aiemmin ollut uskaltanut hakea. Hän sanoi, että hae saman tien sairaanhoitajaksi. Ensimmäinen ajatus oli, että olen vain parturi-kampaaja, ei mitään jakoa hakea ammattikorkeakouluun. Mieheni kuitenkin sanoi, että miksi hakea toinen toisen asteen tutkinto. Niinpä. Seuraavassa haussa hain sitten sairaanhoitajaksi ja koska ammattikoulun todistus oli hyvä, pääsin pääsykokeisiin. Jännitin ihan älyttömästi! Ensimmäisellä hakukerralla olin varasijalla 100+ jotain. Kun ilmoitus tästä tuli totesin, että uudestaan en hae, nehän nauraa siellä. Todellisuudessa olin jännittänyt niin paljon pääsykokeessa, että se näkyi tuloksissa ja valitsematta jäämisestä olikin tullut totta.

Hain seuraavassa haussa aikuispuolelle lähihoitajaksi sekä kuitenkin uudestaan sairaanhoitajaksi (sillä eihän minulla ollut mitään menetettävää). Pääsin molempiin pääsykokeisiin hyvän todistukseni ansiosta. Piinaavan pitkän odotuksen jälkeen tuli kirje, jossa kerrottiin että pääsin opiskelemaan lähihoitajaksi, ja täytin jo tarvittavat paperit valmiiksi. Seuraavalla viikolla tuli ilmoitus, että olin 3. varasijalla sairaanhoitajaksi. Totesin, että en varmasti pääse - toisin kävi. En ollut uskoa, kun paksu kirjekuori tippui postilaatikosta, jossa minut toivotettiin tervetulleeksi ammattikorkeakoulun opiskelijaksi. Taisin soittaa opintosihteerille ja varmistaa, ettei kyseessä ollut vahinko. Ensimmäisellä viikolla, kun opinnot olivat jo alkaneet, jännitin koska tullaan ilmoittamaan, että kyseessä on virhe. Kukaan ei kuitenkaan tullut.

Nyt opintoja on takana kolme vuotta ja opinnäytetyön kirjoitus sekä syventävät opinnot ovat menossa. Kaksi kesää takana hoitotyötä, kokemusta on tullut paljon lisää. Toisaalta myös kaikki aikaisemmin tekemäni työ on opettanut jotakin ja osasta kokemuksesta on ollut hyötyä hoitoalallakin. Ainakin maalaisjärkeä osaan käyttää ja tiedän yleiset pelisäännöt. Loppujen lopuksi sillä ei ole väliä mikä on pohjakoulutukseltaan tai minkälaista työtä on tehnyt aiemmin, pitää vain luottaa itseensä ja uskoa siihen mihin haluaa tähdätä. Nyt taidan tietää mikä minusta tulee isona.

............................................
Kirjoittanut/Takuulla tekemistä!
Henna
Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu


1.12.2014

MLL:n lastenhoitaja ilmoittautuu

On taas se hetki kun nauran kyyneleet silmissä pienen ihmisen hassuttelulle. Kohta kouluikäinen poika selittää totisena, kuinka lapsi voi syntyä myös pyllynreiästä, jos vain painaa mahaa synnytyksen hetkellä. Uskaltaisin veikata, että jommalla kummalla meistä on jäänyt pari keskeistä anatomian oppituntia välistä.

Kävin Mannerheimin lastensuojeluliiton (MLL) lastenhoitokurssin vuosia sitten ennen kuin olin yläasteen päättötodistustakaan kouraani saanut. Epävarmana nuorena tyttönä aloin heti kiertää perheissä, joissa vanhemmat tahtoivat tilata hoitajan kotiinsa silmäteräänsä hoitamaan omien menojensa ajaksi. Jäin orpona lapsen seuraan ja mietin, kuinka saisin tunnit sujumaan edes jotenkuten sulassa sovussa. Kummasti siihen hommaan oppi ja itsevarmuus sekä heittäytymiskyky kehittyivät hurjalla vauhdilla. Pian huomasin vanhempien tulevan kotiin aivan liian aikaisin. Tajusin, että olen lapselle ainutlaatuinen henkilö, sillä annan todella aikaani. Vanhemmilla on muitakin velvollisuuksia, mutta lastenhoitajana olen vain lasta varten. Itseni likoon laittaminen näkyy lapsessa, joka selvästi nauttii seurastani ja uskaltautuu paljastamaan jotain sisäisestä maailmastaan. Usein sitä harmittelee, kun ei ole otsaan kiinnitettyä kameraa, jolla tallentaisi kaiken mitä näen ja kuulen.

IMG_0624.JPG
Koska en kuvaile töissä ollessani, tässä kuva metsäretkeltä, jonne päädyin veljeni kanssa. Lautasilla on pienen kokin bravuuria eli nakkitomaattia, joka koostuu – mistäs muustakaan kuin - porkkanoista ja lihapullista.

Olen näiden vuosien aikana kohdannut erilaisia perheitä ja jokaisesta kohtaamisesta olen kasvanut vähintään metrin henkisesti. Olen huomannut, että tulen toimeen mitä erilaisimmissa ympäristöissä ja menen rohkeasti vieraisiin tilanteisiin jännityksestä huolimatta. Tämä työ on siis opettanut minulle paljon itsestäni ja antanut onnistumisen kokemuksia. Uskaltaisin väittää, että lastenhoitotyö on ollut yksi suurimmista tekijöistä kriittisinä teinivuosinani, kun etsin itseäni ja piilossa uinuvaa poweria. Kasvattavimpia ovat varmasti olleet ne tilanteet, joissa lapsi on käyttäytynyt haastavasti, mutta olen osannut sammuttaa sytytyslangan ennen totaaliräjähdystä.
 

Erilaisilta perheiltä olen oppinut erilaisia tapoja luovia tilanteissa. Ihan kakkavaipan hävittämisestä lähtien olen saanut käyttökelpoisia ideoita, joista parhaimmat tulen hyödyntämään, kunhan äitiydyn. Tänään vasta tunnustelen kasvavan poikani potkuja sisälläni, mutta pian kyllä kiepautan hänenkin vaippansa pöntön päällä ennen kuin heitän vaipan roskikseen. Eipä jää niin paljon hajuja roskiksen läheisyyteen kärpäsiä keräämään. Fiksua!

Viime vuodet olen himmaillut perheiden suhteen. Enää on vain muutama tuttu perhe, joissa käyn silloin tällöin. Tenttien ja muiden kiireiden vastapainoksi lasten kanssa puuhaaminen tuntuu lomalta. Harvassa tilanteessa pystyn rentoutumaan yhtälailla, sillä olen vuosien aikana oppinut näkemään maailmaa lasten silmin ollessani heidän kanssaan. Kummasti alkaa kuraleikit ja lumikinokset kiinnostaa tätäkin muka-aikuista. Joskus oikein naurattaa ajatus siitä, että täällä sitä kömmitään vaatteet ruvassa riemusta hirnuen ja palkka vaan juoksee.

Onneksi kuuntelin aikoinaan äitini neuvoa ja ilmoittauduin lastenhoitokurssille. Se on yksi näistä elämän valinnoista, joita en ole joutunut katumaan. Kurssilla opiskeltiin lastenhoitoasiaa kerran viikossa muutaman kuukauden ajan ja loppuvaiheessa oli harjoittelu lapsiperheessä. Valmiiden lastenhoitajien taitoja pidetään yllä MLL:n hoitajatapaamisissa ja luennoilla, jotka toisinaan tukevat aiheiltaan myös tulevaa ammattiani. Uusia kursseja järjestetään ympäri Suomen, Tampereellakin puolivuosittain.

Katso seuraava kurssin ajankohta ja lisätietoa osoitteesta http://hameenpiiri.mll.fi/perheille/lastenhoitoapua/lastenhoitokurssit/. Osallistu ihmeessä, jos olet vähintään 16-vuotias ja epäilet, että tässä olisi keino antaa perheelle paljon, mutta saada itse vielä enemmän.
 

......................................
Never too old,
Mötti


4.2.2014

TIKASpaja kasvattaa nuorten opiskelumotivaatiota


On joulukuun alku, matkaan kohti Pispalaa TIKASpajalle, jossa Takuulla tekemistä! -videotiimi on jo tekemässä videopätkää. Soitan ovikelloa ja summeri pärähtää oven avaamisen merkiksi. Käytävässä on hiljaista ja kiipeän kolmanteen kerrokseen, josta kuuluu iloinen puheensorina. Vastassa on ohjaaja Jessica Moisanen, joka toivottaa tervetulleeksi.

TIKASpaja sijaitsee Tampereella, Pirkankatu 37, Tredun tiloissa, Rollikkahallin kolmannessa kerroksessa.

 

TIKASpajalta ohjausta ja tukea tamperelaisnuorille

 

TIKASpaja on tarkoitettu ensisijaisesti 16–25-vuotiaille tamperelaisnuorille, jotka ovat keskeyttäneet toisen asteen koulutuksen ja haluavat jatkaa keskenjääneitä opintojaan tai tarvitsevat aikaa ja tukea opiskeluun. TIKASpaja tarjoaa myös ohjausta ala- ja koulutusvalintoihin sekä auttaa elämänhallinnassa.

Tilat ovat viihtyisät, seinässä on tyyliin sopiva graffiti ja nuorisojoukko istuu sohvaryhmän luona. Nuoret kertovat päätyneensä TIKASpajalle eri reittejä pitkin: etsivän nuorisotyön, sosiaalitoimiston ja Nauhan Startin kautta sekä eräs alanvaihtaja ammattikoulun opinto-ohjaajan avulla. Koulutus toimii nonstop-periaatteella ja TIKASpajalaiset valitaan haastattelun perusteella.

TIKASpajan seiniä koristavat värikkäät graffitit

 

TIKASpajalla opiskelu on rentoa ja monipuolista

 

Nuoret kertovat, että TIKASpajalla on rento ja hyvä ilmapiiri, kaikki tulevat toimeen keskenään ja mikä tärkeintä, saa olla täysin oma itsensä. Syksyllä he ovat tehneet osana yrittäjyyskurssia kirpputoriprojektia, jonka tuotto menee yhteiseen käyttöön esimerkiksi opintoretkeen. TIKASpajan nuorten mukaan ”parasta on se, että tää pitää yllä rytmiä, ei jää vaan kotiin, jolloin ei sais mitään aikaiseks”.

TIKASpajan viihtyistä tilat tarjoavat mahdollisuuden rennompaankin opiskeluun

Päivä käynnistyy aamupalalla, jonka jälkeen on vapaampaa ohjelmaa yhdessä esimerkiksi vuodenaikaan sopien joulukorttien askartelua, valokuvausta, maalausta tai dokumenttien katsomista, tämän jälkeen on ruokatauko, jolloin monet menevät syömään ammattikoululle, iltapäivällä tunnit ovat eri aineiden opetusta.

Nuoret kertovat aiemmin ajatelleensa etteivät haluaisi opiskella enää, mutta nyt ajatuksissa on yhtenä mahdollisuutena hankkia jatkokoulutusta. Yksi nuorista kertoo hakeneensa jatkokoulutuspaikkaa ja päässeensä kahteen eri paikkaan, joista valitsi paikan Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta. Toinen kertoo miettivänsä lukion suorittamisen jälkeen kaupallisen alan tutkintoa. Yhteisenä tulevaisuuden suunnitelmana on kaikilla saada työharjoittelupaikka, ammatti tai valmistua lukiosta.

Kahvittelu ja kädentaidot ovat keskeinen osa TIKASpajan päivänkulkua ja toimintaa


Vertaistuen, ystävien ja henkilökohtaisen ohjauksen avulla eteenpäin elämässä

 

Nuorelle räätälöidään henkilökohtainen ja kokonaisvaltainen suunnitelma. Tarvitseepa neuvoa sitten Kela-kaavakkeen täytössä tai yhteishaussa, ohjaaja auttaa mielellään.

TIKASpajalta pidetään yhteyttä jo valmistuneisiin opiskelijoihin esimerkiksi Facebookin tai tekstiviestien avulla, selvitetään kuinka on lähtenyt rullaamaan. Ohjaajalle on jäänyt erityisesti mieleen onnistumiset, joissa nuori on monen vuoden opiskelutaipaleen ja keskeytyksien jälkeen saanut tutkintotodistuksen tai työharjoittelupaikasta vakituisen työsuhteen.

Ohjaaja Jessica kertoo, että ”nuorilta saatu palaute on ainoastaan positiivista”. Nuoret saavat toisistaan vertaistukea sekä ystäviä vapaa-aikaan. Kysyttäessä nuorilta ohjetta sellaiselle, joka miettii lähtisikö mukaan TIKASpajaan, on vastaus yhtenäinen: ehdottomasti kannattaa! 


Toimittanut/Takuulla tekemistä!
Henna Nastolin
Hoitotyön opiskelija, Tampereen ammattikorkeakoulu


Takuulla tekemistä! -videotiimin tekemä video TIKASpajasta: